Eurooppa-kirje: Saako Saksassa puhua enää mistään, vai puhutaanko kaikesta edelleen ihan liikaa?

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Euroopan unioni
Kolumnikuva Suvi Turtiainen

BerliiniTuntuuko siltä, että samat jutut toistuvat lehdissä ja televisiossa tasaisin välein? Se saattaa johtua siitä, että monet aiheet toden totta toistuvat. Näin varsinkin suurten historiallisten vuosipäivien alla.

Terveisiä siis Berliinistä, jossa juhlitaan huomenna muurin murtumisen 30-vuotisjuhlaa (siirryt toiseen palveluun). Vähintään viiden vuoden välein media palaa muistelemaan syksyä 1989 ja arvioimaan kylmän sodan päättäneiden rauhanomaisten vallankumousten perintöä.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Toteutuivatko demokratia, sananvapaus ja yhtenäinen Eurooppa?

Saksassa parin viime viikon kuuma puheenaihe on ollut sananvapaus.

Keskustelu alkoi ottaa kierroksia, kun joukko opiskelijoita ja antifa-aktivisteja estivät nationalistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (Afd) perustajiin kuuluvan Bernd Lucken luennon Hampurin yliopistossa.

Mielenosoittajien mukaan Lucke ei ole sovelias luennoitsija, vaikka hänellä on virka professorina. Kaksi kertaa luento jäi pitämättä protestin vuoksi (siirryt toiseen palveluun). Kolmannella yrityksellä poliisi kutsuttiin vartioon, ja Makroökonomik II -luento sai alkaa.

Saksassa heräsi kysymys siitä, mistä saa puhua ja kuka saa puhua. Onko sananvapauden tila kaventunut? Samoihin aikoihin liberaalipuolue FDP:n johtajaa Christian Lindneriä ja entistä CDU:laista sisäministeriä Thomas de Maizièrea estettiin eri tavoin puhumasta opiskelijoille.

Paradoksaalisesti Saksassa käydään samaan aikaan kiivasta keskustelua siitä, saako kaikesta puhua ihan liikaa ja varsinkin internetissä. Karmivien väkivallantekojen jälkeen Saksa on havahtunut huomaamaan, että vihapuheella voi olla todellisia seurauksia.

Kesällä tapettiin paikallispoliitikko Walter Lübcke massiivisen netin vihakampanjan jälkeen (siirryt toiseen palveluun) ja lokakuun alussa Hallessa yritettiin iskua synagogaan. Kaksi ihmistä kuoli iskussa (siirryt toiseen palveluun), jonka tekijä videoi suorana nettiin muita äärioikeistoterroristeja kopioiden.

Saksan hallitus on näiden iskujen vuoksi kiristämässä (siirryt toiseen palveluun) jo ennestään verrattain tiukkaa vihapuhelainsäädäntöä ja velvoittaa nettialustat, kuten Facebookin, ilmiantamaan vihapuheen aiempaa herkemmin.

Poliittinen väkivalta ja antisemitismi horjuttavat vapautta ja demokratiaa eli arvoja, joiden vuoksi muuri vuonna 1989 murtui.

Myös Euroopan yhtenäisyys on kestokysymys vielä 30 vuotta vallankumousten jälkeen. Euroopan unionin itälaajentuminen näyttää nimittäin nyt pysähtyneen.

Viime kuussa Ranska, Tanska ja Hollanti torppasivat jäsenyysneuvotteluiden aloittamisen Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa.

Pohjois-Makedonian kohdalla (siirryt toiseen palveluun) pelätään uutta nationalismin aaltoa ja paluuta nimikiistaan, joka vasta tänä vuonna saatiin Kreikan kanssa ratkaistua. Lisäksi päätös herätti henkiin pelkoja vuotta 1989 edeltäneistä jakolinjoista. Jos EU kääntää Balkanin maille selkänsä, tarkoittaako se Venäjän vaikutusvallan nousua alueella?

Kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni.

Tapasin hiljattain tunnetun Eurooppa-ajattelijan, bulgarialaisen Ivan Krastevin. Hänen mukaansa (siirryt toiseen palveluun) vuonna 1989 muurin murtumisesta alkanut länsimaisen demokratian ylivallan aikakausi on päättynyt. Itäinen Keski-Eurooppa ei enää halua olla kuin länsi.

Vapaudesta ja demokratiasta ei tullutkaan itsestäänselvyyksiä, kuten ehkä vielä 1989 odotettiin. Tästä puhuimme myös Pekka Vahvasen kanssa tämänviikkoisessa Mistä maailma puhuu -podcastissa (siirryt toiseen palveluun).

Siksi toisto. Vähintään kerran vuodessa on vain hyvä muistella, miksi muuri aikoinaan murtui.

#SOMESSA: Von der Leyen vs. vihreät

twiitti08112019.jpg
Twitter

Ursula von der Leyen yrittää koota uutta komissiotaan ainutlaatuisen vaikeassa poliittisessa tilanteessa. Kolme hänen komissaariehdokastaan meni jo vaihtoon (siirryt toiseen palveluun), eikä uusienkaan ehdokkaiden läpimenosta Euroopan parlamentissa ole takeita. Ensimmäistä kertaa uuden komission aloituspäivää on jouduttu siirtämään joulukuun alkuun.

Bryssel-twitter kuhiseekin nyt spekulaatioita siitä, miten von der Leyen taktikoi taatakseen enemmistön parlamentista komissaariensa taakse. Sveitsiläinen EU-kirjeenvaihtaja twiittasi, että von der Leyen etsisi nyt komission kabinettien jäseniä vihreiden ryhmästä tasoittaakseen tietä komissaaritiimilleen. Näin tyynnyteltäisiin vihreitä, joilla ei ole edustusta uudessa komissiossa.

Aiemmin von der Leyen on luvannut, että hänen komissioonsa tulee yhtä paljon naisia kuin miehiäkin. Nyt tasapainon saavuttaminen voi olla kiinni EU:sta eroon pyristelevästä Britanniasta, jolta hän on pyytänyt sekä mies- että naiskandidaatteja (siirryt toiseen palveluun).

#FAKTA: EU:n mallioppilaat ja tarkkailuokkalaiset

eurooppagrafiikka08112019.png
Joel Kanerva / Yle

Kuka on EU:n mallioppilas ja kuka taas rikkoo yhteisiä sääntöjä minkä kerkeää? Ikuisuusväittelyn tueksi löytyy Euroopan komissiosta faktaa siitä, kuinka monta rikkomusmenettelyä komissio avasi jäsenmaitaan vastaan 2014–2018.

Sääntöjen rikkomusepäilysten kuninkaaksi osoittautuu Kypros, ja mallioppilaan papukaijamerkin ansaitsee Viro. Suomi on välimaastossa, kuten on myös esimerkiksi Italia, jota Suomessa toisinaan epäillään sääntöjen venyttämisestä.

Suomi sai vuoden 2019 alkupuoliskolla huomautuksia kymmenen eri direktiivin tai asetuksen toimeenpanon puutteista (siirryt toiseen palveluun). Joukossa oli esimerkiksi asetus köysiratalaitteistoista. Lisäksi komissio näpäytti Suomea mm. rahanpesudirektiivin täytäntöönpanon puutteista.

Suomi kiistelee EU-tuomioistuimessa komissiota vastaan haahkan kevätmetsästyksestä (siirryt toiseen palveluun) Ahvenanmaalla. Komission mielestä metsästyksen salliminen rikkoo lintudirektiiviä, Suomen mielestä metsästys on kestävää vaikka haahkakanta onkin hupenemassa.

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Grönlannin haaveet, EU-instituutioiden hajaannus ja Malmön väkivalta

Lapset leikkivät rannalla Grönlannin Nuukissa
Lapset leikkivät rannalla Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa.Juha Kivioja / Yle

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hanke ostaa Grönlanti kuivui kokoon alkuunsa, mutta aie ehti kuitenkin nostaa Tanskalle kuuluvan autonomisen alueen otsikoihin.

Suurvaltojen uusi kiinnostus on tuomassa jäiselle jättiläissaarelle uuden lentokentän ja mahdollisesti uusia satamia.

Kirsi Heikelin haastattelemat grönlantilaiset toivovat (siirryt toiseen palveluun), että mukana seuraisi myös rahoitusta, jonka suhteen Grönlanti on nyt täysin riippuvainen Tanskasta.

Brysselin koneessa väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta puhuu siitä (siirryt toiseen palveluun), miten EU-parlamentti, neuvosto, komissio ja EKP ovat aiempaan verrattuna hajaannuksen tilassa.

Vanha poliittinen eliitti, joka on EU:ta nykyiselleen ollut rakentamassa, on menettänyt valtaansa kun sen puolueiden kannatus jäsenmaissa ja EU-parlamentissa on laskenut. Ohjelman on toimittanut Maija Elonheimo.

Jengiväkivalta puhuttaa taas Ruotsin Malmössä. Tanska on tiukentanut rajatarkastuksia ja perustelee toimia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnalla. Malmössä ongelmat keskittyvät muutamien lähiöiden alueille.

Ulkolinjan Minna Pye jalkautui kuvaaja Ghadi Boustanin kanssa Malmön lähiöihin. Ääneen pääsevät paikalliset asukkaat, poliisi ja väkivallan uhrit.

Malmö - jengien varjossa ilmestyi lokakuussa 2018.

ENSI VIIKOLLA: ESPANJALAISTEN VAALIKESTÄVYYS KOETUKSELLA

Viikon päästä sunnuntaina on Tšekin ja Slovakian vuoro muistella oman samettivallankumouksensa merkittävää vuosipäivää. 17. marraskuuta 1989 poliisi tukahdutti opiskelijamielenosoituksen. Päivää pidetään samettivallankumouksen käännekohtana.

Prahassa poliittisen liikehdinnän pääpäivä on tänä vuonna lauantaina 16. marraskuuta, kun kymmenettuhannet ihmiset ovat lähdössä kaduille marssimaan pääministeri Andrej Babišia vastaan. Babišia on epäilty petoksesta, mutta syytteistä luovuttiin.

Samana viikonloppuna rähinää on luvassa myös Ranskassa, jossa keltaliiviliike viettää vuosipäiväänsä.

Espanjassa pidetään sunnuntaina 10. marraskuuta jo neljännet vaalit neljän vuoden sisään. Mutta voi olla, ettei poliittinen umpisolmu vielä näissäkään vaaleissa aukea.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)