Äidinkielen opettajain liitto yhä enemmän huolissaan nuorten kirjoitustaidoista: "Opetukseen on kova paine saada lisää resursseja"

Moni lukioikäinenkään ei välttämättä osaa rakentaa johdonmukaisesti etenevää tekstiä.

kirjoitustaito
Sanakirjan sivu
Lukemisen väheneminen köyhdyttää sanavarastoa, mikä heijastuu myös kirjoitustaitoon.Ville Tiirikainen / Yle

Äsken julkistettujen Pisa-tutkimuksen tulosten mukaan suomalaislasten lukutaito on maailman kärkeä, mutta erot kasvavat. Esimerkiksi sukupuolten välillä erot ovat OECD-maiden suurimmat. Suomalaisoppilaiden asenteet lukemista kohtaan ylipäätään ovat muuttuneet entistä kielteisemmiksi.

Suomen äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen kertoo, että sukupuolten erot näkyvät myös kirjoittajissa: tytöt kirjoittavat yleisesti poikia paremmin. Erot hyvien ja heikkojen kirjoittajien välillä ovat kasvaneet.

– On todella hyviä kirjoittajia, mutta ikävä kyllä myös heikkoja kirjoittajia on aiempaa enemmän.

Hyytiäisen mukaan, että heikentyneet kirjoitustaidot johtuvat vähentyneestä lukemisesta. Suomalaiset lukevat enemmän kuin koskaan, mutta vääränlaisia tekstejä. Esimerkiksi Hyytiäinen nostaa sosiaalisen median.

– Sosiaalista mediaa luetaan todella paljon, mutta pitkiä tekstejä liian vähän. Tämä köyhdyttää sanavarastoa ja kykyä tuottaa täsmällistä ja johdonmukaista tekstiä.

Myös opetusministeri Li Andersson (vas.) on ilmaissut huolensa vuoden 2019 Pisa-tuloksista. Anderssonin mukaan viesti lukutaidon eriytymisestä pitää ottaa vakavasti maassa, jossa peruskoulu on nähty yhteiskunnallisen tasa-arvon ja tasa-arvoisen hyvinvoinnin takeena.

Äidinkielen opetukseen on liian vähän resursseja

Suurimmat ongelmat esimerkiksi lukioikäisillä nuorilla liittyvät siihen, että tekstistä ei osata rakentaa johdonmukaista.

– Virkkeet saattavat olla epätäsmällisiä ja sisältää puhekielisiä ilmaisuja. Myös sanavarasto on heikentynyt, mikä näkyy muun muassa erilaisten kiertoilmaisujen käyttämisenä.

Hyytiäisen mukaan Suomessa äidinkielen opetukseen on kova paine saada lisää resursseja.

– Pelkät äidinkielen tunneilla tehdyt työt eivät riitä kirjoitus- ja lukutaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kirjoittamista ja lukemista pitäisi harjoitella kaikissa oppiaineissa, kertoo Hyytiäinen.

Esimerkiksi useissa Euroopan maissa kirjallisuutta opiskellaan huomattavasti enemmän. Suomen äidinkielenopettajien liitossa on keskusteltu myös siitä, tulisiko äidinkieli ja kirjallisuus jakaa opetuksessa omiksi aineikseen.

Vuonna 2021 voimaan astuvassa uudessa lukion opetussuunnitelmassa (siirryt toiseen palveluun) äidinkieli ja kirjallisuus pysyvät edelleen yhtenä oppiaineena.

Lukudiplomeista intoa lukuharrastukseen

Useissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa kirjastot kannustavat lapsia ja nuoria lukemaan lukudiplomien avulla. Hämeenlinnan seudulla Vanamo-kirjastot myöntävät erilaisia diplomeja sen mukaan, kuinka monta kirjaa vuodessa lukee. Ensimmäisen tason diplomin saa neljällä luetulla kirjalla. Korkeimman tason diplomin saamiseksi vaaditaan 15–16 luettua kirjaa vuodessa.

Esimerkiksi Hämeenlinnan yhteiskoulussa lasten lukuharrastus näyttäisi olevan voimissaan. Lukuvuoden 2018–2019 aikana 2B-luokan oppilaat lukivat yhteensä 1100 kirjaa ja lähes kaikki ylsivät kirjaston alaluokkalaisille suuntaamaan vaativimpaan lukudiplomiin eli 16 kirjan smaragdidiplomiin.

Osalla oppilaista kirjamäärä oli huomattavasti suurempi: jopa 70 luettua kirjaa. Opettaja Helena Sannikka joutuikin keksimään itse uusia diplomeita, joita oppilaat voivat tavoitella.

Kanta-Hämeessä Riihimäen kirjasto on tarjonnut keväästä 2019 lähtien lukudiplomeja myös aikuisille.

– Kirjalistat ovat menneet hyvin kaupaksi ja vaikka ei haluaisi suorittaa diplomia, listat toimivat lukuvinkkeinä. Moni on varmasti ottanut niitä ihan siinä tarkoituksessa, kertoo Riihimäen kirjaston erikoiskirjastovirkailija Satu Kuisma.