Onko Turun tunnin juna jäämässä ikuisesti asemalle? Ministeriön mukaan vaikea löytää sijoittajia – Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja pöyristyi

STT:n tietojen mukaan Turun tunnin junaan on vaikeampaa saada ulkopuolisia rahoittajia kuin Tampereen ja Helsingin väliseen Suomi-rataan.

Tunnin juna
Turkuun lähdössä oleva juna Helsingin Rautatieasemalla 7. marraskuuta
Turkuun lähdössä oleva juna Helsingin Rautatieasemalla 7. marraskuuta.Jussi Nukari / Lehtikuva

STT:n tietojen mukaan nopea yhteys Turkuun toteutuisi vain julkisilla varoilla, vaikka poliitikot ovat antaneet ymmärtää, että sijoittajien rahaa järjestyisi hankkeen tueksi

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Turun tunnin junaan on vaikeampaa saada ulkopuolisia rahoittajia kuin Tampereen ja Helsingin väliseen Suomi-rataan. STT:n tietojen mukaan Tunnin junan hankeyhtiöön tuskin löytyisi valtion ja kuntien lisäksi ulkopuolisia rahoittajia, jolloin rata pitäisi kustantaa julkisilla rahoilla.

Hankeyhtiö tarkoittaa sitä, että rataa pyritään edistämään yhtiömuodossa, jolloin hankkeeseen on mahdollisuus kerätä rahoitusta useista eri lähteistä.

Varsinais-Suomen liitto pöyristyi

Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen kertoo olevansa asiasta yllättynyt.

– Olen aika pöyristynyt tästä väittämästä, että meidän hanke ei ole kannattava. Vähän odotan nyt argumentaatiota siitä, mihin tämä väite perustuu?

Virtasen mukaan tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa löytyykö toiseen projektiin enemmän rahoittajia kuin toiseen, koska töitä rahoittajien hankkimiseksi ei ole tehty.

– Hankkeet ovat yksityisen rahoittajan näkökulmasta varmasti kovin samankaltaisia. Kumpaakaan hanketta ei ole suunniteltu vielä pitkälle, eikä varsinkaan hankeyhtiötä ole paljon valmisteltu, niin aika kova väite, että toinen on kiinnostavampi kuin toinen.

Tampereen ja Helsingin välisen Suomi-radan ennustettu matkustajamäärä on 6,5 miljoonaa matkaa vuodessa. Turun tunnin junan ennustettu matkustajamäärä on 1,6 miljoonaa matkaa vuodessa. Radanvarren kunnat ovat kritisoineet ministeriön arviota matkustajamäärästä liian alhaiseksi. Ne ovat vedonneet Väyläviraston arvioon, että tunnin junalla tehtäisiin valmistumisvaiheessa 2,5 miljoonaa matkaa vuodessa.

Janne Virtanen on Väyläviraston arvion kannalla edelleen.

– Tässä on taas se sama virhe, kun on ollut vuosikausia. Ministeriö ilmoittaa rantaradan matkustajamäärän tunnin junan matkustajaennusteena.

Orpo ajoi edellisessä hallituksessa Turun tunnin junaa

Petteri Orpo
Petteri OrpoEmmi Korhonen / Lehtikuva

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kuului edellisessä hallituksessa Turun tunnin junan vankkumattomimpiin puolustajiin.

Turkulaisen Orpon johtama valtiovarainministeriö oli pitkään suhtautunut hankeyhtiöihin selkeästi penseämmin kuin liikenne- ja viestintäministeriö, mutta Orpo puolusti hallituksen sisällä Turun junan hankeyhtiön edistämistä pääradan rinnalla. Samaan aikaan STT:n tietojen mukaan liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet viestivät hallitukselle, että Helsingistä Tampereelle suuntautuvan pääradan hankeyhtiö voisi houkutella sijoittajia, mutta Turun junan suhteen hankeyhtiöllä ei ole niin väliä, koska yhteys on rakennettava puhtaasti julkisella rahalla.

Orpo sai tavoitteensa lähes läpi, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus kertoi alkuvuodesta perustavansa molemmat hankeyhtiöt, jotka olisivat suunnitelleet ja rakentaneet radat. Orpo arvioi sen jälkeen julkisuudessa, että budjettirahoituksella Turun junan valmistumiseen menisi vuosikymmeniä, mutta hankeyhtiö saisi radan valmiiksi jopa 2020-luvun puolivälissä.

Virallisen arvion mukaan hankeyhtiön perustamisesta kuluu todennäköisesti ainakin vuosikymmen, kunnes matkustajat pääsevät nauttimaan nopeasta matkasta. Näin ensimmäinenkin rata olisi valmis vasta 2030-luvulla.

Nykyisen hallituksen ajatus hankeyhtiöistä on erilainen. Tällä hetkellä neuvotellaan suunnittelusta vastaavista hankeyhtiöistä. Auki jää, miksi suunnitteluvaihetta viedään eteenpäin, vaikka rakentamisen rahoitus on epäselvä.

Turun yhteys on suunnittelussa pidemmällä kuin Tampereen, mutta jos Turun-radan kohdalla yhtiömalli ei toteutuisikaan, radan rakentaminen vaatisi valtiolta merkittävää velanottoa. Edes yhden ratayhteyden rakentaminen pelkällä julkisella rahalla näyttää epätodennäköiseltä ja vaatisi hallitukselta suurta poliittista päätöstä.