Tuhansien lasten liikkumista seurataan päiväkodeissa aktiivisuusrannekkeen avulla ja se on yleistymässä – 5-vuotias: "Keholle terveellistä"

Lapsilla täytyy olla myös muita motivaattoreita liikkumiseen, muistuttaa asiantuntija.

varhaiskasvatus
Lapsi vetää pulkkaa.
Aktiivisuusranneke on lisännyt liikunnan määrää Kuopion Saaristokaupungin Touhulassa. Kaisla Kattainen osallistui pulkkailuun aamupäivän ulkoilussa.Toni Pitkänen / Yle

Viisivuotias Sani Heikkinen näyttää kädessään olevaa mustaa ranneketta. Hän paljastaa, että käyttämällä sitä ja liikkumalla päiväkotipäivän aikana, kertyy pisteitä, joita voi käyttää esimerkiksi tabletilla pelattavassa pelissä.

Sani tietää myös sen, miksi liikkuminen on tärkeää.

– Koska se on keholle terveellistä, hän huikkaa.

Kuopion Saaristokaupungin Touhula-päiväkodissa yli 5-vuotiailla lapsilla on ollut nyt toista vuotta aktiivisuusrannekkeet käytössä. Niiden avulla halutaan lisätä liikunnan määrää lasten hoitopäivän aikana.

Päiväkodinjohtaja.
Päiväkodinjohtaja Tiina Kohvakka kertoo, että kaikki lapset käyttävät aktiivisuusrannekkeita vapaaehtoisesti.Toni Pitkänen / Yle

Taustalla lasten liikuntasuositukset ja varhaiskasvatuslaki

Aktiivisuusrannekkeiden käyttö varhaiskasvatuksessa on yleistynyt parin viime vuoden aikana. Jo tuhansien lasten aktiivisuutta seurataan päiväkotipäivän aikana ympäri Suomea.

Taustalla on muun muassa uusi varhaiskasvatussuunnitelma (siirryt toiseen palveluun), joka tuli voimaan 2017. Siinä tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan sekä kokemaan liikkumisen iloa.

– Päiväkodit on velvoitettu tiettyihin asioihin ja lasten liikkuminen on niistä yksi. Se on varmasti yksi syy aktiivisuusrannekkeiden käyttöön, arvelee liikuntapedagogiikkaan erikoistunut yliopistotutkija Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta.

Hänen arvionsa mukaan päiväkodit haluavat todennäköisesti myös seurata omaa pedagogiikkaansa ja millaisia mahdollisuuksia lapsille annetaan liikkumiseen.

Myös lasten liikuntasuositukset kannustavat aktiivisuuteen. Kolme vuotta sitten uusittujen liikuntasuositusten (siirryt toiseen palveluun) mukaan lasten tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä.

Tarkkaa tietoa aktiivisuusrannekkeiden käytön yleisyydestä ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi Touhula-päiväkodeissa mukana on valtakunnallisesti noin 3 200 lasta.

Kokemukset ovat olleet positiivisia, vaikka alkuun rannekkeita ihmeteltiin jonkin verran.

Liikunnan määrää on onnistuttu lisäämään entisestään ja aktiivisuusranneke on myös innostanut niitä lapsia, jotka eivät luontaisesti ole kiinnostuneita liikunnasta.

– Lapset liikkuvat nyt keskimäärin kaksi tuntia päiväkotipäivän aikana, iloitsee päiväkodinjohtaja Tiina Kohvakka.

Tampereella viime vuonna aloitettu kokeilu laajennettiin hyvien kokemusten perusteella ja nyt aktiivisuusrannekkeet on käytössä 15:ssä päiväkotiryhmässä.

– Alle kouluikäisistä vain 10–20 prosenttia liikkuu suositusten mukaisesti ja kansainterveydellisestä näkökulmasta liikkumattomuuteen ja fyysiseen passiivisuuteen pitää pyhittää keinoja, perustelee projektisuunnittelija Mikko Leikkanen Tampereen kaupungilta.

Aktiivisuusranneke.
Aktiivisuusranneke kiinnitetään lapsen käteen aamulla ja otetaan pois iltapäivällä.Toni Pitkänen / Yle

Yksi keino todentaa liikkumisen määrää päiväkodissa

Asiantuntijat pitävät aktiivisuusrannekkeita hyvänä keinona seurata lasten aktiivisuutta päiväkotipäivän aikana. Jyväskylän yliopiston tutkijan Arja Sääkslahden mukaan ranneke antaa suoraan palautetta työstä ja toimintatavoista.

– Se voi myös motivoida liikkumaan. Lapsista rannekkeet voivat olla myös jännittäviä, Sääkslahti pohtii.

Myös liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES:in ylläpitämän LIKES tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuija Tammelinin mukaan lasten liikkumisen mittaukset varhaiskasvatuspäivän aikana voivat tehdä varhaiskasvattajille näkyväksi sen, miten eri tavoin järjestetty toiminta tai leikki vaikuttavat lasten liikkumisen määrään sisällä ja ulkona.

– Tämä on hyvä keino näyttää myös vanhemmille todeksi lapsen liikkumisen määrä päivän aikana, vahvistaa päiväkodinjohtaja Tiina Kohvakka Kuopion Touhula Saaristokaupungista.

Hänen mukaansa sekä vanhemmat että henkilökunta ovat ottaneet aktiivisuusrannekkeiden käytön myönteisin mielin vastaan. Soraääniä ei ole kuulunut.

Lastaan päivähoitoon tuova Henrikki Kattainen vahvistaa tämän. Hänen mukaansa tytär odotti koko edellisen vuoden, että pääsee käyttämään aktiivisuusranneketta.

Kattainen korostaa, että rannekkeen käytön on perustuttava vapaaehtoisuuteen.

– Aikuiset eivät saa pakottaa ja mitään rankingia ei pidä tehdä, muistuttaa Kattainen.

Lapsi vetää pulkkajunaa.
Viisivuotiaalle Sani Heikkiselle aktiivisuusrannekkeen käyttö on mieluista.Toni Pitkänen / Yle

Ei saa aiheuttaa paineita lapsille

Yliopistotutkija Arja Sääkslahden mukaan aktiivisuusrannekkeiden käytössä päiväkotilapsilla on tärkeää huomioida se, mitä sen käytöstä saadulla tiedolla tehdään.

– Kasvattajat ovat siinä paljon vartijoina. Esimerkiksi tietoturva-asiat on syytä tarkkaan miettiä, hän muistuttaa.

Touhula-päiväkodeissa tietoturvaa on pohdittu tarkkaan jo ennakkoon.

Käytössä olevat rannekkeet ovat henkilökohtaisia ja nimettyjä ja niistä saatua tietoa voivat myös vanhemmat hyödyntää seuraamalla lapsen liikkumista sovelluksen avulla.

Sääkslahti suhtautuu henkilökohtaisiin rannekkeisiin varauksella.

– Silloin liikutaan herkällä alueella. Ryhmätasoisuus voisi olla parasta, silloin tieto olisi tunnisteetonta.

Hän muistuttaa myös, että lapsilla täytyy olla myös muita motivaattoreita liikkumiseen. Aktiivisuusranneke ei myöskään saa ahdistaa tai aiheuttaa paineita lapselle.

– Se voi muuttua huonoksi, jos siitä tulee itsetarkoitus, muistuttaa Sääkslahti.

Lue lisää:

Kahle vai kannustaja? – kokeilimme lapsilla aktiivisuusranneketta

Aiheesta voi keskustella klo 22 saakka.