Tuukan, 11, älypuhelinriippuvuus johti kiireelliseen sijoitukseen – uhkaili satuttavansa itseään, jos ei saisi puhelinta takaisin

Tuukan pelaamisen rajoittaminen johti pahimmillaan väkivaltaisiin tilanteisiin.

peliriippuvuus
Pieni poika, jonka kasvoja ei näy, pelaa älypuhelimella.
Katso Perjantai-dokkari: Älypuhelin vei lapseni klikkaamalla kuvaa.

Ennen kuin Lauralla ja hänen miehellään oli lapsia, pariskunta ajatteli, ettei heidän kotiinsa koskaan tulisi pelilaitteita. Pari oli tyytyväinen, että ajatteli asiasta samalla tavalla.

Elettiin aikaa, jolloin älypuhelimet eivät olleet vielä yleistyneet.

– Suhtauduimme molemmat kielteisesti ajatukseen pelikonsolista, mutta emmehän me tienneet, mihin tämä maailma vielä kehittyy, Laura kertoo.

Nyt pariskunnalla on kaksi lasta: Tuukka, 11, ja tämän pari vuotta nuorempi pikkusisko. Tuukka asuu sijoitettuna ryhmäkodissa älypuhelin- ja peliriippuvuudesta johtuvan ongelmakäyttäytymisen vuoksi.

Pojan silmät ja silmälasit, joista näkyy vihreä pelimaailma.
Riina Kokko

Lauran mukaan Tuukan riippuvuusongelma kehittyi niin vähitellen, että vanhempien oli aluksi vaikea huomata ongelmaa. Ensimmäisiä merkkejä ilmaantui, kun lapsi alkoi 7-vuotiaana käyttää tietokonetta vanhemmiltaan salaa.

– Jos tietokonetta ei ollut illalla suljettu, Tuukka oli saattanut herätä aamuyöllä pelaamaan. Kun me vanhemmat heräsimme, löysimme hänet koneen äärestä istumasta, Laura kertoo.

Tuukka pärjäsi kuitenkin koulussa hyvin, eikä vakavia käytösongelmia ilmennyt vielä pariin vuoteen.

– Todellisen ongelman aiheutti vasta älypuhelimen käyttö.

Vanhemmat eivät ole ”älylaiteihmisiä”

Tuukka sai älypuhelimen ensimmäisellä luokalla, mutta hänen liittymässään ei ollut nettiä. Vanhemmilta meni pitkään tajuta, että Tuukka pystyi tästä huolimatta käyttämään nettiä puhelimellaan.

– Vasta nyt, viidennen luokan alkaessa, Tuukan puhelimessa on oma netti. Jostain kautta Tuukka on kuitenkin onnistunut käyttämään sitä jo aiemmin. Me emme ole pysyneet perässä, miten nämä hommat toimivat, Laura kertoo.

"Tuukka sanoi meille, että muut kiusaavat, jos hänellä ei ole älypuhelinta."

Laura

Älypuhelin alkoi vähitellen viedä Tuukan kaiken ajan ja huomion. Koko perhe oli Lauran mukaan kireällä tuulella, koska älypuhelimen käytöstä riideltiin päivittäin.

– Tuukkaan ei enää saanut oikein minkäänlaista kontaktia. Kaikki tekeminen kesti. Jouduimme jatkuvasti huomauttelemaan, että nyt puhelin pitää pistää pois.

Lopulta vanhemmat ottivat Tuukalta älypuhelimen pois kokonaan. Ensimmäinen kokeilu vahvisti äidin aavistuksen oikeaksi: hetken kiukuttelun jälkeen lapsi alkoi muuttua takaisin omaksi itsekseen.

Pieni poika, jonka kasvoja ei näy, pelaa älypuhelimella.
Riina Kokko

– Muutaman päivän kuluessa siitä, kun älypuhelin oli otettu pois, huomasimme aivan selkeän muutoksen. Yhtäkkiä lasta kiinnosti yhdessäolo, ja hänestä tuli ystävällinen ja oma-aloitteinen, Laura kuvailee muutosta.

Vanhemmat ottivat puhelimen pois useita kertoja, pisimmillään useaksi kuukaudeksi. Tilalle Tuukka sai älyttömän puhelimen. Kokeilut kuitenkin päättyivät joka kerta siihen, että Tuukka sai älypuhelimensa takaisin.

– Tuukka sanoi meille, että hän jää kaveripiirissään ulkopuoliseksi ja muut kiusaavat, jos hänellä ei ole älypuhelinta.

Riippuvuus alkoi oireilla aggressiivisena käytöksenä

Kun Tuukka oli kolmannen luokan lopussa, Laura alkoi ajatella, että pojalla oli peli- ja älypuhelinriippuvuus. Tuukka ei enää tullut sovitusti kotiin kavereilta tai koulusta ja kiersi kodin sääntöjä pelaamalla muualla.

– Kerran olimme koko perhe lähdössä retkelle, mutta Tuukka ei tullut koulusta kotiin. Löysimme hänet lopulta kirjastosta pelaamasta tietokonetta. Kun yritimme hakea Tuukan mukaamme, hän lähti meitä karkuun, Laura kertoo.

Huolestuneen äidin silmät.
Riina Kokko

Tuukka myös piilotti vanhempiensa puhelimia, jotta hän pystyi pelaamaan niillä iltaisin vanhempien mentyä nukkumaan. Aamuisin Tuukka saattoi kieltäytyä lähtemästä kouluun, ja läksyt alkoivat jäädä tekemättä.

Vähitellen neljännen luokan aikana Tuukan käytös muuttui aggressiiviseksi. Samaan aikaan alkoivat myös itsetuhoiset puheet.

– Tuukka alkoi olla väkivaltainen minua kohtaan. Hän löi ja potki niissä tilanteissa, kun otin puhelimen pois tai menin sammuttamaan pelilaitteen. Tuukka myös kiristi meitä sillä, että hän tappaa itsensä, jos ei saa puhelinta.

Yksinäisyys altistaa digipeliriippuvuudelle

Noin joka kymmenes nuori kärsii ongelmallisesta digipelaamisesta. Digipeliriippuvuuden oireita ovat lisääntynyt alakuloisuus, ahdistuneisuus, väsymys ja keskittymisvaikeudet.

Runsas pelaaminen ja pelien tarjoamat positiiviset kokemukset altistavat riippuvuudelle.

– Pelaaminen tarjoaa kokemuksia omaehtoisuudesta, kyvykkyydestä ja yhteisöllisyydestä. Jos lapsi saa näitä kokemuksia ainoastaan pelimaailmasta, pelaaminen voi muodostua ongelmaksi, tutkijatohtori Niko Männikkö kertoo.

– Peliteknologia myös mahdollistaa pelaajan käyttäytymisen seuraamisen ja siitä oppimisen, minkä seurauksena pelin sisältöä voidaan muokata pelaajan sitouttamiseksi.

"Tuukka oikeastaan kieltää kaikki negatiiviset tunteet."

Laura

WHO lisäsi tänä vuonna pelaamishäiriön (siirryt toiseen palveluun) ICD-11-tautiluokitusjärjestelmään. Pelaamishäiriö tunnustetaan nyt ensimmäistä kertaa toiminnallisiin riippuvuuksiin kuuluvana mielenterveyshäiriönä.

Vakavan pelaamishäiriön kriteerit täyttää 1–2 prosenttia digipelaajista. Pelaamishäiriöstä puhutaan, kun pelaaminen on haitannut merkittävästi ihmisen toimintakykyä, ihmissuhteita ja työntekoa vähintään vuoden ajan.

Tietyt psyykkiset oireet ovat myös yhteydessä ongelmalliseen digipelaamiseen.

– Jotkut seurantatutkimukset ovat viitanneet siihen, että erityisesti masennus ja yksinäisyys voivat olla merkittäviä tekijöitä ongelmallisen digipelaamisen kehittymisen ja pysymisen kannalta, mutta lisätutkimusta tarvitaan yhteyksien vahvistamiseksi, Männikkö kertoo.

Poika makoilee sängyllä ja pelaa älypuhelimella.
Riina Kokko

Digipelaaminen muodostuu ongelmaksi, kun sitä käytetään keinona välttää todellisen elämän haasteita ja pelkoja.

Näin kävi myös Tuukan kohdalla.

Lauran mukaan Tuukka on aina ollut erittäin hyvä matematiikassa ja hahmottamiseen liittyvissä tehtävissä. Koulu on sujunut häneltä aina hyvin. Sen sijaan tunteiden käsittelyssä Tuukalla on todettu vaikeuksia.

– Tuukka oikeastaan kieltää kaikki negatiiviset tunteet, Laura kertoo.

Perhetyö ei riittänyt avuksi

Kun Tuukka alkoi käyttäytyä aggressiivisesti ja uhkaili itsemurhalla, Laura otti yhteyttä kunnan sosiaalityöntekijään. He keskustelivat puhelimessa siitä, miten Laura koki pärjäävänsä Tuukan kanssa kotona.

– Sosiaalityöntekijä kertoi, että jos sanon pärjääväni Tuukan kanssa, sijaishuollon tarvetta ei ole. Jos taas olisin sanonut, etten pärjää, kiireellisen sijoituksen perusteet olisivat täyttyneet, Laura kertoo.

Laura ei halunnut tehdä päätöstä Tuukan kiireellisestä sijoittamisesta.

Nainen istuu sängyn reunalla ja katsoo ikkunasta ulos.
Riina Kokko

Perhe pääsi puhelun jälkeen perhetyön asiakkaaksi. Heidän kotonaan alkoi käydä perhetyöntekijä pari kertaa viikossa.

– Yritimme yhdessä perhetyöntekijöiden kanssa miettiä keinoja tilanteen rauhoittamiseksi. Tuukan älypuhelin oli koko neljännen luokan syksyn pois käytöstä, ja X-boxilla pelaamisesta pidettiin taukoja, Laura kertoo.

Tuukan käytös ei kuitenkaan alkanut muuttua perhetyön avulla. Eräänä aamuna Tuukka soitti kotoa äidilleen töihin ja sanoi, ettei suostuisi menemään kouluun.

"Tuukka uhkaili, että hän satuttaa pikkusiskoa ja tappaa itsensä."

Laura

Laura muistaa ajomatkan töistä kotiin edelleen selvästi.

– Tuukka uhkaili, että hän satuttaa pikkusiskoa ja tappaa itsensä, jos en lähetä viestiä opettajalle että hän on kipeä. Muistan ajatelleeni, löydänkö Tuukan kotoa kuolleena?

Laura oli juuri astunut kotiovesta sisään, kun sosiaalityöntekijä soitti hänelle: Tuukasta oli tehty kiireellisen sijoituksen päätös.

Ongelmapelaamisen hoitoa vasta kehitetään

Jatkuva puhelimen piippaus ja pärinä sekoittuu auton moottorin hurinaan. Laura on viemässä Tuukkaa takaisin ryhmäkotiin, jossa tämä asuu sijoitettuna.

Ryhmäkodissa Tuukalla on älypuhelin käytössään päivisin, mutta yöksi puhelin otetaan pois.

"Sijoitus antaa meille hengähdystauon ja etäisyyttä aggressioon."

Laura

Tuukka on saanut käydä viikonloppuisin kotona, jos käytös on ollut hyvää. Nyt takana on muutamia huonompia viikkoja, eikä Tuukka ole ollut kotona kuin yksittäisiä päiviä.

– Sijoitus antaa meille hengähdystauon ja etäisyyttä aggressioon, mutta ei se yksin ole ratkaisu tähän tilanteeseen. Toivon, että saamme vielä jonkinlaista apua tunnetaitojen opetteluun ja riippuvuuden käsittelyyn, Laura sanoo.

Tällä hetkellä apua digipeliriippuvuuteen voi hakea lapsen iästä riippuen joko perheneuvolasta tai nuorisoasemalta. Myös koulukuraattorin tai -psykologin puoleen voi kääntyä, jos pelaaminen vaikuttaa haitallisesti kouluikäiseen nuoreen.

Ongelmapelaamisen hoito on kuitenkin vielä lapsenkengissä.

– Peliongelmien hoidon kehittämistä on viivästyttänyt diagnostiikan hidas kehitys. Oireiden tunnistamisen menetelmiä vasta kehitetään, Niko Männikkö kertoo.

Auton tuulilasi, jossa vesipisaroita. Tie näkyy edessä.
Riina Kokko

Digipelaamiseen liittyvä riippuvuus sai virallisen määritelmän vasta WHO:n tautiluokituksen myötä. Virallinen luokitus mahdollistaa paremman hoidon kehittämisen.

Männikön mukaan sosiaali- ja terveydenhoitohenkilökunnan on opittava puuttumaan digipelaamisen ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Pelaamishäiriötä esiintyy ensisijaisesti nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Heidän elämässään ongelmapelaamisella voi pahimmillaan olla pitkäkestoiset seuraukset, Männikkö sanoo.

– Tuukka ja hänen sukupolvensa ovat tavallaan koekaniineja sille, mitä peliongelmista seuraa yksilön ja koko yhteiskunnan tasolla, Laura sanoo.

Lauran ja Tuukan nimet on muutettu.

KORJAUS: Jutun otsikkoa muutettu. Toisin kuin otsikossa aiemmin mainittiin, riippuvuus ei johtanut huostaanottopäätökseen vaan kiireelliseen sijoitukseen.

Teksti ja kuvat: Riina Kokko / Yle Perjantai

Perjantai-dokkari: Älypuhelin vei lapseni nyt katsottavissa Areenassa.

Epäiletkö itselläsi tai läheiselläsi pelaamishäiriötä? Suomessa digitaalisesta pelaamisesta voi keskustella nimettömästi Peluurin auttavassa puhelimessa tai chatissa (siirryt toiseen palveluun). Vertaisuuteen perustuvaa tukea täysi-ikäisille pelaajille ja heidän läheisilleen tarjoaa Sosiaalipedagogiikan säätiön Digipelirajat'on-hanke. (siirryt toiseen palveluun)

Lue myös:

Testaa, oletko somekoukussa

Näillä kuudella keinolla pääset eroon somekoukusta

“Äiti, voitko sä laittaa sen kännykän pois?” – Muutto Lappiin teki Inari Fernándezista rennomman someammattilaisen ja vähemmän ärtyneen äidin