Tiehöylien kysyntä kasvaa, mutta harva osaa enää ajaa niitä – Kiteellä järjestetään nyt ajokoulutusta: "Minulla on isojen koneiden fetissi"

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Riveria on kouluttanut uusia tiehöylänkuljettajia syksystä lähtien.

Tiehöylä
Kati Tiilikainen tiehöylän hytissä.
Kati Tiilikainen kiinnostui tiehöylistä jo kouluaikoina vieraillessaan Veekmasin tehtaalla. Vuosia myöhemmin nainen päätti kouluttautua tiehöylänkuljettajaksi. Aiemmalta ammatiltaan Tiilikainen on metsäkoneenkuljettaja.Heikki Haapalainen / Yle

Tiehöylien kysyntä on ollut Suomessa vaisua monta vuotta. Kunnat ja teiden ylläpitäjät ovat säästöpaineissa turvautuneet halvempiin vaihtoehtoihin.

Tiekarhuksi kutsuttu höylä on arvokas hankinta. Peruskone maksaa varustelusta riippuen 350 000–400 000 euroa. Myös käyttökustannukset ovat korkeat.

Tänä vuonna höylien kysyntä on kääntynyt kasvuun. Tiehöyliä tarvitaan etenkin alemman tieverkon eli maanteiden ja sorateiden kunnostustöihin.

Kiteellä pääpaikkaansa pitävä Veekmas on Suomen ainoa tiehöylien valmistaja. Yrityksen toimitusjohtaja Esa Halttunen kertoo, että kulunut vuosi on ollut huomattavasti edellistä vilkkaampi.

Valtaosa yrityksen valmistamista tiehöylistä viedään Ruotsiin, mutta vuosien tauon jälkeen tilausmäärät ovat kasvaneet myös Suomessa.

Keltainen tiehöylä soratiellä ylhäältä katsottuna.
Tiehöylä painaa keskimäärin 20 tonnia.Heikki Haapalainen / Yle

Vanha kuljettajakaarti eläkeiässä

Kysynnän kasvun myötä ammattitaitoisista tiehöylänkuljettajista on pulaa. Ammattiopisto Riverian koulutuspäällikkö Aki Hankilanoja kertoo, että kuljettajakoulutus polkaistiin syksyllä käyntiin kentältä tulleiden toiveiden takia.

– Vanha kuljettajakaarti alkaa olla jo eläkeiässä. Uusia tekijöitä tarvitaan tiestön kunnossapitoon, jotta muun muassa suunniteltujen sellutehtaiden puutaravakuljetukset pystytään turvaamaan, Hankilanoja selittää.

Teiden perustusten rakentamisen ohella tiehöylille on käyttöä kaivosteollisuudessa sekä sorateiden kunnossapidossa.

Kiteellä ja Iisalmessa on lokakuun alussa käynnistynyt tutkimus (siirryt toiseen palveluun), missä tiehöylällä hoidettuja sorateitä verrataan traktorilanalla hoidettuihin teihin. Tuloksia on luvassa viimeistään vuonna 2024.

Aki Hankilanoja ja Toni Kärnä.
Tiehöylänkuljettajien koulutus on kallista. Ammattiopisto Riverian koulutuspäällikkö Aki Hankilanoja (vas.) ja opettaja Toni Kärnä ovat tyytyväisiä, että tänä vuonna koulutukseen järjestyi rahoitus. Jatko selviää keväällä.Heikki Haapalainen / Yle

"Tiehöylä on maanrakennusalan koneista vaativin"

Tiehöylän käyttöä Riveriassa opettava Toni Kärnä huomauttaa, että etenkin talviaikaan tiehöylä on ylivertainen kone jäisten polanteiden poistoon.

– Millään muulla koneella tien pintaa ei saa niin puhtaaksi jäästä kuin tiekarhulla. Sorateillä karhu nostaa tien pinnassa olevaa hiekkaa pintaan, jolloin tietä ei tarvitse edes hiekoittaa.

Kärnä on itse tiehöylänkuljettaja toisessa polvessa. Hänen mukaansa tiehöylä on maanrakennusalan koneista vaativin käytettävä.

– Pään pitää pyöriä kuin pöllöllä. Kuljettajan pitää seurata tienpintaa, terää, liikennettä edessä, takana ja sivuilla. Lisäksi silmän ja käden yhteistyön pitää olla saumatonta ja syvyysnäön hyvä.

Opiskelija Kati Tiilikainen tiehöylän hytin ovella.
Kati Tiilikainen toivoo työllistyvänsä tiehöylänkuljettajaksi. Heikki Haapalainen / Yle

"Tykkään näistä isoista härpättimistä"

Kiteellä tiehöylänkuljettajakoulutuksessa on kuusi opiskelijaa. Hakijoita oli yksitoista, ja pois karsiutuivat ne, joilla ei ollut aiempaa kokemusta kookkaista työkoneista.

Kati Tiilikainen on aiemmalta koulutukseltaan metsäkoneenkuljettaja. Parikymmentä tonnia painavan tiehöylän kuljettaminen on silti oma lajinsa.

– Olen vielä sen verran keltanokka, että paniikki iskee heti päälle, jos edessä tai takana on autosuma ja pitäisi päästä pois tieltä, Tiilikainen nauraa.

Hänelle tiehöylänkuljettaja on kuitenkin unelma-ammatti.

– Minulla on tämmöinen isojen koneiden fetissi. Tykkään näistä isoista härpättimistä.

Lue lisää:

Soratiet surkeassa kunnossa – urakoitsijat lanaavat hiekkateitä liian kevyellä kalustolla eikä uutta järeää kalustoa uskalleta hankkia

Miksi aura-auto jättää penkan? Minne katosivat tiekarhut? 5 kysymystä ja vastausta teiden talvikunnossapidosta