Saksassa tehty luulöytö saattaa mullistaa ihmisen kehityshistorian

Euroopassa saattoi liikkua kahdella jalalla käveleviä apinoita jo ennen kuin ihmisapinat kehittyivät Afrikassa.

ihmisapinat
Danuvius guggenmosi -apinan luita.
Saksasta löydettyjä Danuvius guggenmosi -apinan luita.

Saksan eteläisimmästä kolkasta, Allgäun alueelta, on löydetty fossiloituneita luita, jotka voivat muuttaa ihmisen evoluutiohistoriaa. Löydöstä kertoo tiedelehti Nature (siirryt toiseen palveluun).

Hammerschieden kaivoksesta löytyi noin 11,6 miljoonaa vuotta vanhoja luita, jotka ovat kuuluneet tuolloin seudulla eläneille apinoille.

Kaivoksesta löytyi 21 luuta, joissa oli reiden, säären, käsivarren, käden ja jalkaterän luita sekä selkänikamia. Luut kuuluivat neljälle apinayksilölle, joista yksi oli uros, kaksi naarasta ja yksi poikanen.

Kyseiselle apinalajille on annettu tieteellinen nimi "Danuvius guggenmosi".

Eläimet olivat noin metrin mittaisia, eli suunnilleen nykyisten paviaanien kokoisia. Niillä oli pitkät käsivarret kuten bonoboilla, joita pidetään ihmisen lähimpinä sukulaisina, kertoo Smithsonian-Instituutti (siirryt toiseen palveluun).

Muistuttaa ihmisen rakennetta

Tutkijoita hämmästyttänyt havainto tehtiin, kun he perehtyivät eläinten jalkojen ja selän rakenteeseen.

Eläimillä oli pitkänomainen ja notkea alaselkä. Eläin pystyi seisomaan suoremmassa asennossa kuin nykyapinat ja sen polvet ja nilkat olivat kehittyneet kestämään painoa. Tästä voidaan päätellä, että se kykeni kävelemään kahdella jalalla, saksalaistutkijat sanovat.

Samaan aikaan eläimellä oli myös vahvat ja pitkät käsivarret sekä jalkaterä ja varpaat, jotka mahdollistivat liikkumisen puusta puuhun.

Tutkijat ovat laatineet löytöjen perusteella teorian, jonka mukaan Danuvius guggenmosin liikkuminen oli yhdistelmä puusta puuhun hyppimistä ja kävelyä kahdella jalalla.

Danuvius guggenmosi ja sen kyky kävellä kahdella jalalla on käynnistänyt kiivaan keskustelun ihmisen kehityshistoriaa tutkivien paleoantropologien keskuudessa. Tähän saakka vanhin tunnettu kahdella jalalla liikkunut apinalaji on ollut Ardipithecus ramidus, joka eli Afrikassa 4,4 miljoonaa vuotta sitten.

Jos Saksasta tehdystä löydöstä vedetyt päätelmät pitävät paikkansa, Euroopassa eli kahdella jalalla liikkunut apinalaji jo kauan ennen kuin ihmisen kehityslinja alkoi Afrikassa poiketa ihmisapinoiden kehityksestä.

Ihmisen kehityksen erityispiirteenä on pidetty juuri kykyä liikkua kahdella jalalla toisin kuin ihmisapinat, jotka maassa liikkuessaan yleensä ottavat tukea rystysillään.

gorilla leikkii pallon kanssa eläintarhassa
Gorilla nimeltään Kumbuga leikkii pallolla eläintarhassa Paigntonissa, Britanniassa.Richard Austin / AOP

– Mikä erityisesti mutkistaa nyt asioita, on se, että homininien määritelmään kuuluu juuri tavanomainen kyky kävellä kahdella jalalla. Raporttimme aiheuttaa ongelman homininien määrittelylle, sanoi tutkimustyötä johtava Tübingenin yliopiston paleoantropologi Madelaine Böhme Nature-lehdelle.

Tutkimuksen on Naturelle tarkastanut Dartmouth Collegen tutkija Jeremy DaSilva. Hänen mukaansa näyttää siltä, että miljoonia vuosia sitten eläneet isot apinat, kuten gorillat ja simpanssit, ovat opetelleet rystysiin tukeutuvan kävelyn itsenäisesti.

Madaleine Böhme muistuttaa, että D. guggenmosi eli Euroopassa, kaukana siitä seudusta, missä tulevat esi-ihmiset kehittyivät. Ihmisen kehityksen ajatellaan tapahtuneen nimenomaan Afrikassa. Ennen ensimmäisten ihmisen sukulaisten syntyä heitä varhaisemmat apinalajit olivat levittäytyneet laajalle alueelle Välimerta ympäröiviin metsiin.

Euroopassa eläneet apinat katosivat pari miljoonaa vuotta D. guggenmosin jälkeen. Tästä kului jälleen parisen miljoonaa vuotta, kunnes ihmisen kehityksen ensimmäiset merkit alkoivat tulla esiin Afrikassa. Tarinassa on siis vielä isoja aukkoja.

Hätäisiä päätelmiä?

Saksalaisen tutkijaryhmän tekemät päätelmät D. guggenmosin kyvystä kävellä kahdella jalalla ovat herättäneet kritiikkiä tiedepiireissä.

Naturen haastattelussa New Yorkin yliopiston paleoantropologi Scott Williams huomauttaa, ettei D. guggenmosin selkärankaa ole yksinkertaisesti säilynyt riittävästi, että siitä voitaisiin päätellä, kuinka pitkä eläimen selkä oli.

New Yorkin luonnonhistorian museon paleoantropologi Sergio Almécija jatkaa, että luiden muodon perusteella on vaikea päätellä, miten apina liikkui.

– Ongelma pahenee, kun fossiilit ovat murtuneet osiin ja niiden muoto vääristynyt, hän toteaa.

Korjattu 8.11. klo 17.55 Allgäun kirjoitusasu

Lue lisää:

Süddeutsche Zeitung: Der erste aufrecht gehende Menschenaffe kam aus dem Allgäu (siirryt toiseen palveluun) ** **