Ihmiskaupan uhrien määrä moninkertaistui, kun viranomaiset opetettiin tunnistamaan heidät – 3 tarinaa

Ihmiskauppaa esiintyy Suomessa, mutta sen tunnistaminen on vaikeaa. Lappeenrannassa tehdään työtä uhrien auttamiseksi ja koulutetaan viranomaisia. 

ihmiskauppa
Helsingin Eerikinkatu ilta-aikaan.
Ihmiskaupalla on Suomessakin monia erilaisia muotoja. Seksuaalinen hyväksikäyttö ja prostituutioon pakottaminen on yksi. Kuvituskuva.YLE

Lento Kaakkois-Aasiasta Suomeen kesti toistakymmentä tuntia. Nainen lähti sukulaistädin avuksi hoitamaan perheen pieniä lapsia ja kotia. Hän tuli Suomeen vapaaehtoisesti. Kiitollisuudenvelassa tietysti, olihan sukulaistäti auttanut kotimaassa.

Nainen asui puoliksi suomalaisen perheen luona lastenhuoneessa. Työpäivät venyivät pitkiksi, lomia ei pidetty. Pian Suomeen saapumisen jälkeen naisen passin voimassaoloaika päättyi. Kun perhe muutti toiselle puolelle Suomea, nainen kulki mukana.

Palkkaa naiselle ei maksettu, mutta hän sai taskurahaa ja pääsi ulos halutessaan. Muualle nainen ei voinut lähteä töihin, sillä turistiviisumin umpeutuessa hän oleskeli maassa laittomasti. Suomea nainen ei osannut.

Poliisi alkoi epäillä ihmiskauppaa, kun nainen halusi uusia passinsa. Nainen oli toiminut perheen taloudenhoitajana silloin 13 vuotta.

Kahvimukia tiskataan
Ihmiskaupassa uhri on tilanteessa, josta hänellä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta irtautua. Kuvituskuva.Marja Väänänen / Yle

Tuntematon haaste

Ihmiskaupan todellista määrää Suomessa on vaikea sanoa, sillä ilmiö on hankalasti tunnistettava eivätkä tapaukset nouse herkästi esiin.

Vuoteen 2015 asti Joutsenon vastaanottokeskuksesta Lappeenrannasta koordinoitava ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä oli vuositasolla noin 50 asiakasta. Tänä vuonna määrä on jo parisataa.

Yhteensä järjestelmän piirissä on lähes 500 asiakasta, jonka lisäksi palveluiden piirissä on noin 130 alaikäistä lasta. Viranomaisten koulutus ja tietoisuuden lisääminen on parantanut uhrien tunnistamista. Se on kasvattanut asiakasmääriä auttamisjärjestelmässä. Paljon olisi silti vielä tehtävä.

Kasvu ei suoraan näy paikallisten poliisilaitosten tutkintojen määrissä. Vaikka auttamisjärjestelmä toimii Lappeenrannasta käsin, kattaa se koko Suomen. Osa uhreista on joutunut ihmiskaupan kohteeksi myös Suomen rajojen ulkopuolella, eivätkä tapaukset aina päädy Suomen poliisin tutkittavaksi.

Rikoskomisario Jyrki Hänninen Imatran poliisiasemalla.
Rikoskomisario Jyrki Hänninen työskentelee Kaakkois-Suomen poliisin ulkomaalaisyksikössä, jonka tutkittavaksi tulee vuosittain useita ihmiskauppaepäilyjä.Kare Lehtonen / Yle

‒ Meidän tietoon tulee aika usein seksuaalirikoksia tai työn tekemiseen liittyviä rikoksia. Aika usein tekopaikkana ovat ulkomaat, mutta on niitä myös Suomessa tutkittu. Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella kirjattiin noin 15 tapausta tänä ja viime vuonna, Kaakkois-Suomen poliisin rikoskomisario Jyrki Hänninen kertoo.

Turvapaikanhakija on esimerkiksi saattanut joutua ihmiskaupan uhriksi kotimaassaan tai matkalla Suomeen. Kun tapaus tulee poliisin tietoon esimerkiksi auttamisjärjestelmän kautta, etenee se valtakunnan syyttäjälle, joka voi tehdä syytemääräyksen. Kansainvälisissä rikostutkinnoissa esitutkinnan johdosta vastaa syyttäjä.

Suomessakin tapahtuvissa ihmiskaupparikoksissa uhri on usein ulkomaalaistaustainen.

‒ On mahdollista, että ihmiskauppaa tapahtuu myös suomalaisten kesken. Mutta suomalaisilla on hyvä osaaminen ja tietämys omista oikeuksista ja apua osataan paremmin hakea. Siksi sitä tapahtuu enemmän ulkomaalaisille, kun osaamista, tietämystä ei ole, uhriutuminen on todennäköisempää, Hänninen kertoo.

Työ, josta ei pääse pois

Ihmiskauppa on vakavaa hyväksikäyttöä, jossa uhrilla ei ole todellista mahdollisuutta päästä pois. Rikoksessa on usein kyse sarjasta tekoja, joilla uhri päätyy ihmiskaupan uhriksi.

Ihmiskaupassa uhri on tekijään haavoittuvassa riippuvuussuhteessa. Uhrin ja tekijän suhde ei pääty arkisin virka-aikaan, vaan se jatkuu ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Kyse ei ole pelkästään työstä vaan rikos ulottuu uhrin elämään kokonaisvaltaisesti.

‒ Saatetaan ajatella, että miksi uhri ei vain kävellyt pois. Laki ruotii sitä, oliko hänellä omista lähtökohdistaan mahdollista kävellä pois. Valitettavasti ihmiskauppa kohdistuu usein henkilöihin, joilla on jo valmiiksi haavoittuvuuksia. Heitä on helpompi hyväksikäyttää, ylitarkastaja Katri Lyijynen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä sanoo.

Huppariin pukeutunut mies kännykän kanssa.
Ihmiskaupan uhri on usein valmiiksi haavoittuvassa elämäntilanteessa. Uhri voidaan houkutella mukaan esimerkiksi paremman elämän toivossa. Kuvituskuva.AOP

Ihmiskaupassa uhrin ja tekijän valtasuhde on epätasapainoinen. Uhria voidaan myös uhkailla tai pelotella. Tekijä voi esimerkiksi väittää tuntevansa kaikki poliisit tai vaikka presidentin. Tunnusmerkistö ei silti edellytä esimerkiksi väkivaltaa. Joskus sitäkin on, mutta silloin kyse on törkeästä ihmiskaupasta.

Ihmiskauppaa esiintyy monessa eri muodossa. On seksuaalista hyväksikäyttöä ja prostituutioon pakottamista. Vakavaa työvoiman hyväksikäyttöä, rikollisuuteen ja kerjäämiseen pakottamista sekä pakkoavioliittoja. Auttamisjärjestelmän piirissä on ollut myös henkilöitä, jotka ovat olleet elinkaupan uhreja, mutta teot ovat tapahtuneet Suomen ulkopuolella.

Ihmiskaupan tunnistamista on pyritty parantamaan esitutkintaviranomaisten kouluttamisella. Maahanmuuttovirasto koulutti poliiseja ja rajavartiolaitoksen työntekijöitä tunnistamaan ilmiötä ja myös kohtaamaan ihmiskaupan uhreja.

‒ Meidän velvollisuutemme on suorittaa esitutkinta aina kun edellytykset on, ja antaa se apu, joka uhrille on annettavissa, rikoskomisario Jyrki Hänninen sanoo.

Ylitarkastaja Katri Lyijynen
Katri Lyjyinen työskentelee Joutsenon vastaanottokeskuksessa Lappeenrannassa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä.Kare Lehtonen/Yle

Koti työnantajan luona

Ravintolamaailmaan liittyvä ihmiskauppavyyhti alkoi purkautua, kun mies otti yhteyttä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään. Sitä ennen oli ollut vaikeaa. Työpäivät lahtelaisessa ravintolassa olivat uuvuttavia. Kun ovi kävi, sisään astui muukalaisia, jotka puhuivat vierasta kieltä. Eihän siitä mitään ymmärtänyt. Töitä paiskittiin kellon ympäri.

Ravintolassa oli kaksi työntekijää, joille maksettiin työstä pieni korvaus. Työehtosopimuksesta ei puhuttu, eivätkä työntekijät sellaisesta tienneetkään. Kun työpäivä päättyi, miehet lähtivät kotiin, joka sekin oli ravintoloitsijan. Kaksiossa asui miesten lisäksi ravintoloitsija ja hänen perheensä.

Toinen työntekijöistä ehti työskennellä ravintolassa vajaat 1,5 vuotta, jonka aikana hän sai yhdeksän lomapäivää. Uudempi työntekijä oli saanut viiden kuukauden työsuhteen aikana yhden vapaapäivän.

Mies kävelee portaita alas ränsistyneessä rappukäytävässä.
Ihmiskaupan uhrilla ja tekijällä on epätasapainoinen valtasuhde. Uhreja myös pelotellaan niin, etteivät he uskalla tai pysty hakemaan apua. Kuvituskuva.Yle

Koulutus on avainasemassa

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä toimii koko Suomessa ja Lappeenrannan lisäksi yksiköitä on myös Helsingissä ja Oulussa. Uhreja autetaan yksiköstä suoraan, mutta sieltä myös koordinoidaan palveluiden järjestämistä muualla Suomessa.

Hallitusohjelmaan on merkitty tavoite ihmiskaupan kitkemisen työkaluista, mutta rahaa ei ole poliisille korvamerkitty. Paljastavalle toiminnalle olisi myös tarvetta.

‒ Näkemyksemme on, että suurin haaste ovat resurssit. Tutkinta vaatii myös poliisilta erityisosaamista. Tyypillistä on, että jos jollekin poliisilaitokselle tulee yksi keissi ja se saadaan maaliin asti, myös uusi tapaus lähtee herkemmin tutkintaan, toteaa ylitarkastaja Katri Lyijynen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä.

Ylitarkastaja Katri Lyijynen
Uhrien auttamisjärjestelmässä on ollut ennätysmäärä asiakkaita tänä vuonna. Kare Lehtonen/Yle

Esitutkintaviranomaisten koulutuksessa käydään läpi ihmiskaupan uhrien kohtaamista. Se muistuttaa kohtaamisia seksuaalisen hyväksikäytön uhrien kanssa. Uhri voi olla traumatisoitunut eikä sen vuoksi osaa välttämättä kertoa kokemuksistaan heti loogisesti ja yhdellä kertaa.

‒ Hartaasti toivoisimme, että jos on joku, joka uskaltaa hakea apua, asia tutkittaisiin. Ettei tahattomasti vahvisteta tekijöiden viestiä, että on ihan turha kertoa kun ei sille mitään voi, Lyijynen sanoo.

Lapsi myynnissä

‒ Miten aiot osallistua taloudellisiin kustannuksiin? Nelikymppinen mies kysyi nuorelta tytöltä.

Prostituutio ei ollut se, mitä tyttö osasi ajatella viestitellessään miehen kanssa ensimmäisen kerran netissä. Tyttö oli vasta 14-vuotias ja hirvittävän yksinäinen. Kotona tilanne oli mahdoton, oli mielenterveysongelmia ja päihteitä. Mies oli ystävällinen, kohtelias ja kehui tyttöä. Kukaan ei koskaan aiemmin ollut kiinnostunut tytöstä samalla tavalla.

Tyttö alkoi tavata miestä säännöllisesti ja 15-vuotiaana muutti miehen kanssa asumaan saman katon alle. Samoihin aikoihin mies alkoi kaupata tyttöä netissä.

Sitä ennen mies oli tehnyt tytölle seksuaalista väkivaltaa. Tytön oma tahto mureni, ja mies käytti hyväksi tytön turvatonta tilaa.

Vuosia tyttö kiersi ympäri Suomea tapaamassa asiakkaita. Muita vaihtoehtoja mies ei antanut. Valtaosan rahoista tyttö antoi miehelle.

kenkä
Rikollisuuteen pakottaminen on yksi muoto, jota on on todennäköisesti enemmän kuin mitä tilastot kertovat. Monet ihmiskauppatapaukset eivät tule ilmi. Kuvituskuva.Yle

Suuria ongelmia

Kun ihminen tarvitsee auttamisjärjestelmältä kiireellistä apua, lähdetään liikkeelle perusasioista. Uhrille järjestetään majoitus, ruokaa, terveydenhoitoa.

‒ Tarve ohjaukselle on massiivinen, koska uhri on ymmällään ja peloistaan. Yksi tärkeä seikka on, voiko tähän ihmiseen kohdistua jotain turvauhkaa. Se otetaan huomioon, Katri Lyijynen kuvailee.

Ihmiskauppa jättää jälkensä. Osa pystyy palaamaan normaaliin elämään, mutta aina se ei ole mahdollista. Uhrit voivat kärsiä monenlaisista oireista, esimerkiksi unettomuudesta ja ahdistuksesta.

‒ Paljon riippuu siitä, minkälaisesta ja kuinka pitkäkestoisesta hyväksikäytöstä on kysymys. Ihmiskaupan jäljistä ei välttämättä koskaan toivu kokonaan. Etenkään tapauksissa, joissa psyykkisiä ongelmia on ollut jo entuudestaan, Lyijynen sanoo.

Anonyymi turvapaikanhakija nojaa ikkunalautaan kännykkä kädessään.
Ihmiskauppatapauksissa on annettu Suomessakin tuomioita. Aina rikoksesta ei ole tarpeeksi näyttöä. Kuvituskuva.Isto Janhunen / Yle

Vankeutta ja syytteiden hylkäämistä

Kaikki jutussa kerrotut tapaukset ovat aitoja ja ovat tapahtuneet Suomessa 2010-luvulla. Tekstit perustuvat eri oikeusasteiden tuomioihin ja poliisin antamiin tietoihin.

13 vuotta sukulaisperheessä työskennellyt nainen ei saanut korvauksia. Ihmiskauppasyytteet kaatuivat ensin käräjillä, sitten hovioikeudessa. Nainen muutti perheen luota toiselle puolelle Suomea.

Ravintolassa työskennelleiden miesten tapauksen esitutkinta on valmistunut ja se on syyteharkinnassa. Esitutkinnan mukaan pidempään ravintolassa työskennelleellä miehellä on palkkasaatavia 77 000 euroa, toisella miehellä 23 000 euroa.

Alaikäistä tyttöä kaupannut mies tuomittiin törkeästä ihmiskaupasta yli 100 000 euron korvauksiin ja 11 vuodeksi ehdottomaan vankeuteen. Tuomio koveni hovioikeudessa.

Tuomiossa kerrotaan tytön kärsivän vaikeista psyykkisistä ongelmista. Hänellä ei ole mitään tulevaisuuden suunnitelmia.