Ensin katosi setä, sitten kaverit katkaisivat yhteydet – joensuulainen lukiolainen pelkää myös Kiinassa asuvan uiguurimummonsa puolesta

Shähla Idikut, 18, on asunut Suomessa kuusi vuotta. Sinä aikana silmät ovat avautuneet.

uiguurit
Idikut puistossa.
Shähla Idikut opiskelee lukiossa ja huolehtii sukulaistensa kohtalosta.Ari Haimakainen / Yle

Vuonna 2017 joensuulaisen Shähla Idikutin puhelin piippaa. On meneillään lukioiden välinen jalkapallo-ottelu, ja Idikut on mukana kannustamassa. Iloinen tunnelma synkkenee hetkessä, kun hän lukee äitinsä lähettämän viestin:

”Setäsi on viety”.

Idikutin niskakarvat nousevat pystyyn ja hän soittaa heti kotiin. Äiti on sokissa ja itkee vuolaasti.

– Se oli kamala kokemus. Äiti kertoi sitten yksityiskohtaisemmin, mitä Kiinassa asuvalle sedälle tapahtui, Idikut kertoo nyt.

Pidätyksen syynä oli Kiinan poliisin mukaan sedän tietokoneessa ollut vika. Idikut uskoo, että poliisi viittasi hartaana muslimina tunnetun sedän uskonnollisiin videoihin.

Suurempi syy pidätykseen on todennäköisesti se, että setä on uiguuri, kuten Idikut ja koko hänen sukunsa. Sitä, mihin setä vietiin, ei tiennyt kukaan. Sukulaiset kuitenkin arvelivat, että määränpäänä oli vankilaa muistuttava pahamaineinen ”uudelleenkoulutusleiri”.

Idikut katsoo tietokonetta, jossa on mummon kuva.
Shähla Idikut on huolissaan iäkkäästä mummostaan, johon ei ole saatu yhteyttä kevään jälkeen. Anton Rinta-Jouppi / Yle

Uiguurit ovat Kiinan muslimivähemmistö, joka asuu pääasiassa Luoteis-Kiinassa Xinjiangin maakunnassa. Heitä on arvioitu olevan noin 11 miljoonaa, mutta myös suuremmista määristä on puhuttu.

Uiguurit eroavat uskonnon lisäksi kulttuuriltaan ja kieleltään Kiinan valtaväestöstä eli han-kiinalaisista.

Uudelleenkoulutusleirejä on verrattu esimerkiksi keskitysleireihin. Pidätettyjä uiguureja on leireillä painostettu luopumaan uskonnostaan ja vannomaan uskollisuutta kommunistiselle puolueelle.

Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) mukaan on vahvoja epäilyksiä, että uiguureilta on ryöstetty väkisin sisäelimiä leireillä.

Tavallinen lukiolainen, mutta suuret huolet hartioilla

Kaksi vuotta sedän katoamisen jälkeen Shähla Idikut, 18, muistelee tapahtumia tyynesti.

Sedän kohtalosta ei ole vielä tänäkään päivänä mitään tietoa. Idikutin perhe on pyytänyt apua Suomen suurlähetystöltä, Punaiselta ristiltä ja muilta kansainvälisiltä järjestöiltä, mutta mikään ei ole auttanut. Sedän kuva ja tiedot on myös julkaistu internetissä.

Nyt Idikut elää aivan tavallista lukiolaisen arkea, johon kuuluu tunteja, läksyjä ja vapaa-aikaa. Hän opiskelee abivuottaan Joensuun lyseon lukion kansainvälisellä luokalla. Tähtäimenä on lääketieteelliset opinnot, mieluusti jossain Iso-Britannian maineikkaassa yliopistossa.

Kirjoitukset teettävät töitä ja kiirettä, mutta Idikutin harteilla on myös huolia, jotka ovat aivan erilaisia kuin monen muun abin.

Idikut on asunut Suomessa jo vuodesta 2013. Tuolloin hän muutti Kiinan Xinjiangin maakunnasta perheensä kanssa Joensuuhun. Isä oli saanut töitä yliopistolta jo pari vuotta aiemmin. Idikut oli tuolloin 12-vuotias.

Nyt hän puhuu jo lähes täydellistä suomea, jossa kuuluu myös hersyvä Pohjois-Karjalan murre. Idikuti on Pohjois-Karjalan ainoa uiguuri, sillä muu perhe muutti puoli vuotta sitten pääkaupunkiseudulle. Tytär jäi Joensuuhun suorittamaan tutun lukion viimeistä vuotta.

– Mietin tosi paljon sitä, että ovatko Kiinassa asuvat kaverini vielä onnellisia. Ulkoapäin katsottuna kotimaakuntani on häkki, josta ei saa katsoa ulos eikä sisään, hän sanoo.

Leirille joutuneiden kohtalo on kova

Uiguurien uudelleenkoulutusleireistä tiedetään jo enemmän kuin Idikutin sedän katoamisen aikaan. Niistä on tihkunut tietoa esimerkiksi leiriltä pois päässeiden ja maasta paenneiden uiguurien kertomana. Kiina on perustellut voimatoimiaan uiguureja kohtaan terrorismin torjunnalla.

YK arvioi, että Kiina on pidättänyt jopa miljoona uiguuria. Leiriltä vuodetuissa kuvissa uiguurit ovat esimeriksi sidottuina ja silmät peitettyinä.

– Olen kuullut leireiltä pakoon päässeiltä uiguureilta, että siellä tapahtuu sisäelinten myynnin lisäksi esimerkiksi raiskauksia ja pahoinpitelyitä. Lapsia on myös viety pois äideiltään, Idikut kertoo.

Kiinan maakunnan Xinjiangin sijainnin osoittava kartta
Uiguurit asuvat Xinjiangin maakunnassa Luoteis-Kiinassa.Joonas Haverinen / Yle

Idikutin mukaan Kiina painostaa ulkomailla asuvien uiguurien sukulaisia monin tavoin. Hän piti yhteyttä Kiinassa asuviin kavereihinsa WeChat nimisen sovelluksen avulla. Se muistuttaa länsimaissa tunnetumpia WhatsAppia ja Facebookia. Idikutilla oli 120 kaveria sovelluksessa.

Yhtäkkiä kaverit alkoivat poistaa Idikutia kontakteistaan. Jäljellä olevat eivät vastanneet enää viesteihin.

– Sitten kuulimme, että muutaman kaverin isä oli joutunut poliisin puhutteluun, jossa oli sanottu, että ulkomaihin ei saa pitää yhteyttä. Uiguuriperheet säikähtivät tätä, hän sanoo.

Idikutin mukaan leirin ulkopuolelle jääneitä naimattomia uiguurinaisia on pakotettu naimisiin han-kiinalaisten kanssa. Tuoreen tiedon mukaan Kiinan puoluevirkailijat ovat ängenneet vainottuihin perheisiin asumaan ja jopa samaan sänkyyn nukkumaan (siirryt toiseen palveluun) (HS).

– Perimmäisenä tavoitteena tuntuu olevan uiguurien oman etnisyyden hävittäminen. Yritetään poistaa oma kulttuuri, kieli ja uskonto, Idikut sano

Kiinassa asuttiin omassa ”kuplassa”

Kun Idikutin koko perhe asui vielä Kiinassa, isä opetti työkseen alueen yliopistossa. Opetuskielenä ei kuitenkaan saanut käyttää oppilaiden äidinkieltä eli uiguuria, vaan kiinaa.

Osa oppilaista oli myös kommunistisen puolueen jäseniä. Heidän tehtävänsä oli tarkkailla opettajia ja raportoida viranomaisille kaikki epäilyttävä toiminta.

Myös Idikutin isän luona vieraili poliiseja, jotka kyselivät tietoja oppilaista, perheenjäsenistä ja itsenäisyyttä kannattavista uiguurijärjestöistä.

Pian tämän jälkeen Idikutin isä lähti ulkomaille opettamaan ja myöhemmin Suomeen tekemään väitöskirjaa. Tuolloin lähteminen oli vielä mahdollista, mutta enää se ei ole yhtä helppoa, Idikut sanoo.

–Lapsena luulin, että elämämme Kiinassa oli aivan mahtavaa, koska netti, uutiset ja kaikki muu oli sensuroitua siellä, hän kertoo.

Länsimaissa tunnetut internet-palvelut, kuten Youtube, Facebook ja Google eivät Kiinan sensuurin vuoksi toimineet. Idikutin mukaan uiguurit elävät Kiinan luoman kuplan sisällä.

– Ei se nyt aivan Pohjois-Korea ollut, mutta ei ollut vapautta etsiä kaikkea haluamaansa tietoa.

Kiinassa propaganda jylläsi – Suomessa silmät avautuivat

Idikut opiskelee nyt Suomessa ahkerasti ylioppilaskirjoituksia varten, mutta se ei hänen mukaansa ole mitään verrattuna koulunkäyntiin Kiinassa. Siellä koulupäivät olivat pidempiä, ja lasten niskaan kasattiin kovia paineita.

– Kiinassa esimerkiksi kokeiden arvosanat luettiin ääneen luokan edessä, ja parhaimmat pisteet saaneet oppilaat pääsivät luokan eteen istumaan. Pidin sitä normaalina, kuten montaa muutakin asiaa, Idikut kertoo.

Kommunistinen propaganda tuli vastaan kaikkialla. Esimerkiksi Neuvostoliiton ensimmäinen johtaja Vladimir Lenin oli arvostettu henkilö ja Kiinaa diktaattorina hallinnut puhemies Mao Zedong suorastaan palvottu. Leniniä kutsuttiin sedäksi ja Maoa isäksi.

Historioitsijat ovat arvioineet Maon olevan vastuussa tai osasyyllinen ainakin noin 30 miljoonan kiinalaisen kuolemaan 1900-luvulla.

Suomessa Idikutin silmät alkoivat avautua.

– Ei se tapahtunut yhdessä hetkessä. Mutta nopeasti huomasin, että esimerkiksi uutiset olivat erilaisia, hän kertoo.

Hätkähdyttävä hetki Idikutille oli myös Suomen lipun nosto koulussa. Kiinassa kyseinen seremonia suoritettiin joka maanantai, ja noston aikana oppilaat lauloivat ylistyslaulua Maolle. Idikutilla ja muilla oppilailla oli nuorten pioneerien punainen huivi kaulassa.

– Se oli niin erilaista Suomessa! Ja lippua ei nosteta edes joka maanantai, hän naurahtaa.

Uiguurien seinäkoriste.
Idikutilla on Xinjiangista muistona alueelta peräisin oleva seinäkoriste.Anton Rinta-Jouppi / Yle

Uiguurien keskuudessa elää vahvana ajatus itsenäisyydestä ja omasta valtiosta. Idikutin mukaan tällä hetkellä toiveena on kuitenkin demokratia ja ihmisoikeudet. Lisäksi uiguurit ovat alueen alkuperäiskansaa, kun taas Kiinan mukaan kyseessä on vain etninen vähemmistö Kiinan alueella.

– Olemme identiteetiltämme uiguureita emmekä kiinalaisia. Mutta huomasin jo lapsena sen, että omalla kielellä ei Kiinassa pärjää. Oli opeteltava kiinaa, Idikut kertoo.

Itsenäisyyttä vaatineita ja Kiinan toimia arvostelleita uiguureita on suljettu vankiloihin, jopa eliniäksi.

Lisäksi alueelle on jo aiemmin säädetty useita lakeja, jotka kieltävät muun muassa pukeutumisen huiviin, äärimielisen puheen ja käytöksen sekä kieltäytymisen kuuntelemasta valtiollisia TV- ja radiolähetyksiä.

Mummon kohtalo huolettaa – yksi puhelinsoitto aiheutti ongelmat

Tällä hetkellä Idikutin mieltä painaa erityisesti Kiinaan jääneen mummon kohtalo. Perhe ei ole saanut yhteyttä häneen maaliskuun jälkeen. Mummo on jo 90-vuotias, eikä hän pärjää arkiaskareissa ilman apua.

Ongelmat alkoivat puhelinsoitosta, jota Idikutin mukaan Kiinan poliisi todennäköisesti kuunteli. Mummo soitti tyttärelleen eli Idikutin äidille ja halusi puhua rahasta. Hän aikoi jättää tyttärelleen perinnön.

– Heti sen puhelun jälkeen poliisi tuli käymään. He sanoivat mummolleni, että ulkomaisista rahasiirroista ei saa puhua. Sitten puhelin vietiin pois, Idikut sanoo.

Hän kuuli tapahtumista sukulaiseltaan, joka piti mummosta huolta. Poliisit käskivät mummoa olemaan myös valmiina, jos tytär soittaisi uudelleen.

– Hänen olisi pitänyt kysyä äidiltäni hänen passinsa numero ja Suomen osoite. Näin poliisit epäsuorasti uhkailivat mummoani, Idikut kertoo.

Tämän jälkeen mummo ei ole uskaltanut vastata lastensa soittoihin. Myös sukulainen totesi Idikuteille, että hänelle ei kannata enää soittaa.

– Sen jälkeen mummosta ei ole kuultu mitään, Idikut sanoo hiljaa.

Sedän kuva läppärin näytöllä
Kiinan poliisi pidätti Shähla Idikutin sedän kaksi vuotta sitten. Hänen kohtalostaan ei ole mitään tietoa. Sedän kuva on julkaistu myös internetissä.Anton Rinta-Jouppi / Yle

Mummo tunsi uiguurien ruuat ja kulttuurin

Mummo on Idikutin mielessä usein. Lapsuudessaan hän vietti viikonloppuja ja kesälomia mummon luona.

– Hän joutui ikänsä vuoksi usein sairaalaan, ja koska setä ja äiti olivat töissä, minä pidin hänestä huolta.

Mummo kertoi Idikutille usein tarinoita menneistä ajoista, kuten ajasta ennen kommunistien valtaa Kiinassa.

Idikutin ukki oli ollut tuolloin hyvin toimeentuleva liikemies, joka joutui siksi kommunistien vainon kohteeksi. Hän joutui Idikutin mukaan vankilaan 9 vuodeksi ja menetti varallisuutensa.

– Olin niin nuori, että en kovin tarkkaan jaksanut kuunnella. Nyt hieman harmittaa, Idikut sanoo.

Mummolle oli tärkeää uiguurien oma ruoka ja kulttuuri.

– Uiguureilla on tosi paljon eri ruokalajeja, ja mummu osasi valmistaa niitä kaikkia. Meillä on esimerkiksi vähän samanlainen ruoka kuin suomalainen tippaleipä, mutta isompi, sangza nimeltään, Idikut kertoo.

Kiinan vaikutusvallan kasvu pelottaa

Idikut kertoo, että Kiinan valtio on sortanut hänen sukuaan jo neljässä sukupolvessa. Isovanhemmat ja heidän vanhempansa menettivät varallisuutensa ja osa joutui vankilaan kommunistien vainoissa. Idikutin vanhemmat puolestaan asuvat Suomessa, eivätkä voi palata Kiinaan.

– Minua taas pelottaa tulevaisuus, jossa Kiinan rikkaus ja sitä myöten valta kasvavat. Pelkään, että esimerkiksi uiguuritaustani hankaloittaa töiden saantia tulevaisuudessa, hän sanoo.

Vaikka Kiinan talous on osoittanut hyytymisen merkkejä viime aikoina, on se silti edelleen yksi maailman suurimmista talouksista, jonka on ennustettu kasvavan maailman suurimmaksi. Moni pitää Kiinaa maailman toisena supervaltana Yhdysvaltojen lisäksi.

Idikut opiskelee
Idikutin tavoitteena on päästä opiskelemaan yliopistoon lääketiedettä.Anton Rinta-Jouppi / Yle

Idikut on päättänyt kuitenkin puhua uiguurien kärsimyksistä, vaikka siitä voisi aiheutua vaikeuksia hänelle.

– Joskus mietin, että miksi juuri minä pääsin pois ja turvaan Suomeen. Mitä kavereilleni tapahtuu? En voi olla vain hiljaa, vaan minun täytyy tehdä jotain, hän toteaa.

Koska hän on Joensuun ainoa uiguuri, on mielenosoitusten järjestäminen mahdotonta. Vaihtoehdoksi jää siis medialle puhuminen. Myös Idikutin isä ja äiti ovat olleet yhteydessä mediaan. He toivovat, että Suomi yrittäisi auttaa uiguureja ja ottaisi tiukemmin kantaa Kiinan toimiin.

Idikut sanoo, että uiguurien halu itsenäistyä voi olla syynä kahnauksiin Kiinan valtion kanssa.

– Mutta nyt ei ole enää kyse itsenäisyydestä, vaan ihmisyydestä. On aivan sietämätöntä kuunnella, mitä uiguureille tapahtuu Kiinassa, hän sanoo.

Lue myös:

Vakoojalinnut lentävät Kiinan rajaseudun taivaalla – Yle kävi maakunnassa, jossa miljoona ihmistä on viety leireille vannomaan uskollisuutta puolueelle

Kiina virallistaa "uudelleenkoulutusleirit" – jopa miljoona ihmistä määrätty saamaan ideologista oppia ja käyttäytymisen ohjausta

BBC: Kiina erottaa uiguurilapsia vanhemmistaan – "vaikuttaa kulttuuriselta kansanmurhalta"

EU:n Saharov-palkinto tunnetulle uiguuritutkijalle Ilham Tohtille – istuu elinkautista Kiinan arvostelusta

Yhdysvaltain senaatti pyrkii puuttumaan Kiinan uiguurien kohteluun