Joko on muutoksen aika? Ammattiliitot haluavat työntekijät firman hallintoon: Näin Wärtsilässä rakennetaan luottamusta potkuista huolimatta

Työmarkkinajärjestöjen kanta henkilöstöedustajiin hallituksissa jakaantuu kahtia.

henkilöstön edustus
henkilöstön edustaja hallituksessa Ralf Holmlund, Wärtsilä
Henkilöstön edustaja firman hallituksessa voi rakentaa luottamusta työnantajan ja -tekijöiden välille. Wärtsilässä Ralf Holmlund on tehnyt tätä työtä nyt kahdeksan vuotta. Mårten Lampén / Yle

Ruotsissa sitä on enemmän, Suomessa vähemmän: Keskinäistä luottamusta johtajien ja työntekijöiden välillä.

Se on juuri sitä, mitä Ralf Holmlund yrittää kasvattaa perinteikkäässä konepajayhtiö Wärtsilän hallituksessa. Hän on edustanut työntekijöitä kahdeksan vuotta hallituksessa sen täysivaltaisena jäsenenä.

Tänä vuonna luottamus on ollut koetuksella, kun maailman talouden nopeat käänteet ovat ajaneet yhtiön vähentämään työvoimaansa jo kahteen kertaan. Juuri päättyneissä toisissa yt-neuvotteluissa päädyttiin irtisanomaan Suomesta 92 henkilöä.

Pääluottamushenkilönä Holmlund on edustanut toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä kymmenen vuotta. Siinä ajassa Wärtsilässä on käyty yt-neuvottelut yhdeksäntoista kertaa.

henkilöstön edustaja hallituksessa Ralf Holmlund, Wärtsilä
Hallitustyössä firman etu on tärkeintä, mutta se koituu myös työntekijöiden parhaaksi, Holmlund sanoo.Mårten Lampén / Yle

Varsinaisesti ne hoidetaan firman johdossa eikä hallituksessa, mutta silti Holmlund on joutunut tekemään itselleen selväksi, ajaako hän hallituksessa ensi sijassa yrityksen vai työntekijöiden asiaa.

– Kyllä minä olen yrityksen asialla selkeästi. Kun yritys voi hyvin, henkilöstö voi hyvin, hän sanoo.

Saattaa kuulostaa kabinettien liturgialta, mutta äänestä kuulee, että mies on tosissaan.

Siksi ei voi olla kysymättä, mitä 185 vuotiaan konepajafirman lattiatason työntekijät tuumaavat Holmlundin roolista. Hallituksessa käsiteltyjä asioita ei voi aina kertoa eteenpäin, vaikka mieli ehkä tekisi, mutta Holmlundin mielestä vastakkainasettelu ei toimi. Johto ja työntekijät ovat samassa veneessä.

– Ei sitä aina kovin laajasti ymmärretä. Aina on ihmiskohtaloita ja vaikeita tilanteita. Silloin ei aina nähdä mitä päätösten takana on, Holmlund muotoilee yt-tilanteen ankeissa tunnelmissa.

Nimi on siis Ralf Holmlund, pääluottamusmies, Wärtisilä
Holmlundilla on kaksi roolia: pääluottamushenkilö Vaasassa ja toimihenkilöiden edustaja yhtiön hallituksessa. Antti Kuusiniemi / Yle

Markkinavoimat tutuksi hallituksessa

Suuren maailman talousrealiteetteja Holmlund on saanut nähdä hallituksessa aitiopaikalta. Trumpin ja Kiinan kauppasota tuo epävarmuutta ja hyydyttää maailmankauppaa. Laivojen ja voimaloiden rakentamista lykätään, Wärtsilän tilaukset putoavat ja ihmisille pitää jaella potkuja. Tuttujen työkaverien nimiä näkyy irtisanottavien listalla.

– Yt-neuvottelujen lähtökohta oli iso, onneksi saatiin siitä pudotettua yli puolet pois.

Yli 30 vuotta sitten Holmlund tuli Wärtsilään ensin konsultiksi, sitten suunnittelijaksi ja takuupäälliköksi. Ensimmäisiä tehtäviä oli olla mukana piirtämässä uutta tehdasta Leningradiin. Tosin tehdasta Neuvostoliitossa ei koskaan käynnistetty.

Kymmenen vuotta pääluottamusmiehenä on ollut kasvattava kokemus. Hänen mukaansa joskus luottamusmieheksi valitaan se, joka "huutaa ja vastustaa kovimmin". Mutta onko Holmlund onnistunut sillanrakentajana?

– Se on minun pääsasiallinen tehtävä, että pystytään saamaan luottamusta puolin ja toisin. Väittäisin käsi sydämellä, että olen onnistunut.

Luottamusta tarvitaan muun muassa paikallisesssa sopimisessa. Siinä kynnyksenä on usein, että työntekijät epäilevät työnantajan liioittelevan yrityksen vastoinkäymisiä ja tinkivän palkkoja sen varjolla.

Ruotsissa luottamus on vankempaa kuin Suomessa. Tähän johtopäätökseen tuli Jukka Ahtela kun hän vertaili Suomen kilpailijamaiden työmarkkinoita Akavalle tekemässään raportissa. Ahtela oli aiemmin Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja ja vt. valtakunnansovittelija. Hänen mukaansa ruotsalaista työmarkkinajärjestelmää leimaa pitkä sopimuskulttuurii.

Työantajat: Nykykäytäntö riittää

Akavassa halutaan, että työntekijät päästettäisiin nykyistä useamman yrityksen hallintoon. Nyt laki antaa työntekijöille edustusoikeuden yrityksissä, joissa on vähintään 150 työntekijää. Akavan mukaan rajaa pitäisi laskea "merkittävästi" (siirryt toiseen palveluun).

Myös SAK:ssa työehtoasiantuntija Ismo Kokko haluaa, että henkilöstöedustus laajenisi nykyistä huomattavasti pienempiin yritykseen. Kokon mukaan yrityskoko pitäisi määritellä samaksi kuin yt-lain soveltamisala eli 20-30 hengen kokoisiin yrityksiin.

Sen sijaan työnantajien EK:ssa soveltamista ei haluta nykyisestä laajentaa.

EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä
EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä ei halua yrityksille nykyistä laajempia velvotteita henkilöstön edustuksesta. Markku Pitkänen / Yle

– Meistä nykyinen 150 työntekijän raja on paikallaan, sanoo EK:n la­kia­siain­joh­ta­ja Markus Äimälä.

Rajasta ja sen siirtämisestä pitää muodostaa jonkinlainen näkemys, kun yhteistoimintalakia uudistetaan. Yt-lakityöryhmän (siirryt toiseen palveluun) pitäisi saada valmista ensi maaliskuun loppuun mennessä.

Kokon mukaan rajan madaltamisen lisäksi täytyy pitää huolta siitä, että henkilöstön edustusta ei ohjata sivuraiteelle.

– Joskus kuulee esimerkiksi laajenneteuista johtoryhmistä, joissa on mukana henkilöstön edustus, mutta päätökset tehdään siinä varsinaisessa johtoryhmässä ilman työntekijöiden edustajia.

Luottamusta lisää, mutta ei lakipakolla

Äimälän mielestä työntekijöiden hallitusedustus voi kyllä lisätä tiedonkulkua ja luottamusta, mutta kaikkiin yrityksiin se ei sovi. Asiasta päättäminen olisi jätettävä yrityksiin. EK:ssa muistutetaan, että kehitys on menossa hyvään suuntaan, eikä asiaa pidä lainsäädännöllä ohjata nykyistä enempää.

Samaa todistaa Työ- ja elinkeinoministeriön mittaus. (siirryt toiseen palveluun) Sen mukaan monessa asiassa mennään hyvään suuntaan: 2000-luvulla työntekijöiden ja johdon suhteiden koetaan muuttuneen avoimemmiksi ja tasapuolisemmiksi.

EK:n Äimälä sanoo, että luottamusta rakennetaan paremmin jokapäiväisessä kanssakäymisessä kuin vaatimalla työntekijöitä hallituksiin lain voimalla. Luottamus rakentuu henkilöiden kesken.

– Henkilökemia on tärkeää, ja se, että molemmat osapuolet pyrkivät ymmärtämään toisiaan.

Korjaus 22.11. 2019 klo 9:44: Toinen välitotsikko muutettu: Palkansaajajärjestöt eivät ole asiasta oleellisesti erimielisiä.

Onko henkilöstön edustuksella firman hallinnossa merkitystä? Onko työnantajien ja -tekijöiden välillä todellista luottamuspulaa? Keskustele aiheesta perjantaina klo 17:ään saakka.