Tuntematon Schjerfbeck esille Ateneumiin – teos löytyi yksityisomistuksesta

Helene Schjerfbeckiltä on listattuna 730 aiemmin tunnettua työtä. Tyttö Barösundista (1885–1890) ei ole niiden joukossa.

Helene Schjerfbeck
Flickan från Barösund Tyttö Barösundista (1885–1890). Yksityiskokoelma. helene schjefbeck
Tyttö Barösundista -maalaus hehkuu alkukesän valoa.Arvellaan, että valo hurmasi maailmalta Suomeen palanneen taiteilijan.Jenni Nurminen / Kansallisgalleria

Ateneumin näyttelykuraattori Anna-Maria von Bonsdorff saattoi hieraista silmiään viime kesänä. Sähköpostiin kilahti viesti koskien taiteilija Helene Schjerfbeckiä ja hänen aiemmin tuntematonta teostaan.

Ei sillä, etteikö vastaavia viestejä olisi tullut ennenkin. Usein tuntemattomiksi esitellyt teokset ovat kuitenkin jo olleet Ateneumin tiedossa, tai sitten teos ei ole aito.

Tällä kertaa pisti silmään sähköpostiin liitetty valokuva. Pienessä maalauksessa nähdään kotimaan maisema, jossa talonpoikaistyttö seisoo hirsiaitan edessä polulla.

– Kiinnostuin heti, sillä aihe oli Schjerfbeckille aika poikkeuksellinen. Alkukesän heleässä vihreydessä ja luonnon yksityiskohtaisessa kuvaamisessa on jotain herkkää ja siinä voi jopa nähdä kauan ulkomailla asuneen taiteilijan kotimaan kaipuuta, von Bonsdorff toteaa Ateneumin museonjohtajan Marja Sakarin perjantaina julkaisemassa blogissa (siirryt toiseen palveluun).

Schjerfbeck lahjoitti teoksen kiitoksena

Teoksen aihe poikkeaa von Bonsdorffin mukaan Schjerfbeckin henkilökuvista tai maisemateoksista. Hän lähti konservaattori Kirsi Hiltusen kanssa tapaamaan omistajaa ja tutkimaan teoksen.

Pian päätettiin, että maalaus otetaan osaksi Ateneumissa marraskuussa avautuvaa Schjerfbeck-näyttelyä.

– Teos haettiin Ateneumiin hyvissä ajoin ennen näyttelyä ja totesimme sen Hiltusen kanssa aidoksi Schjerfbeckiksi. Teos puhdistettiin ja se sai heleämmät värinsä takaisin, von Bonsdorff kertoo blogissa.

Schjerfbeckin (1862–1946) taiteellinen ura kesti yli 70 vuotta. Alussa tyylissä oli hillittyä realismia ja vaikutteita impressionismista. Myöhemmin taiteilija siirtyi kohti naturalismia ja tyyliteltyä modernismia.

Helene Schjerfbeckin omakuva.
Helene Schjerfbeck: Omakuva (1912)Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Loppuvaiheessa kankaalle syntyi pelkistettyjä kuvia, omakuvia ja asetelmia, joissa oli abstrakteja piirteitä.

Tyttö Barösundista ajoittuu Ateneumin arvion mukaan vuosille 1885–1890.

– Pienikokoinen maalaus on peräisin Schjerfbeckin ulkomaan matkavuosien ajalta, kun Schjerfbeck vietti kesiään Suomen länsirannikolla.

Barösund oli 1800-luvun lopulla vilkas kesäsatama ja monen kesävieraan lomakohde. Teoksen omistaja kertoi Ateneumin väelle, että Schjerfbeck oli heillä vieraillessaan antanut pienen teoksen lahjaksi kiitoksena.

– Toki olimme tienneet, että Ranskan ja Iso-Britannian matkojen välillä Schjerfbeck vieraili kotimassa ja työskenteli joitakin kesiä maalaten eri paikoissa, von Bonsdorff toteaa.

Hiljattain löydettiin tuntematon teos myös Edelfeltiltä

Aiemmin tuntematon teos nähdään Ateneumin seinällä ensi viikolla avautuvassa näyttelyssä. Teoksen löytymisen ja näytteille panon välissäkin on ehtinyt taidemaalausrintamalla tapahtua.

Lokakuussa Helanderin huutokauppa julkisti löytäneensä Albert Edelfeltin samoina aikoina maalaaman teoksen kuolinpesästä. Kaukolanharju auringonlaskun aikaan on ajoitettu vuosille 1889–1890.

Teos huutokaupattiin lokakuussa 51 000 eurolla.

Schjerfbeckin aiemmin tuntemattomasta maalauksesta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).