Keskoset toipuvat nopeammin musiikkia kuunnellen, tanssi voi kuntouttaa Parkinson-potilaita - WHO:n raportti kertoo, kuinka taide voi hoitaa sairauksia

Laajan raportin mukaan on selvää näyttöä siitä, että taidetoimintaan osallistuminen voi auttaa vahvistamaan terveyttä ja hyvinvointia.

hyvinvointi
WHO tutkimus. Taitelija  Santiago Calatrava
EPA / Martin Divisek

Yli 900 tutkimusartikkelia kattava raportti What is the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review on laajin tähän mennessä tehty kartoitus taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista.

Raporttiin perehtyneen Taideyliopiston taidekasvatuksen tutkimukseen keskittyvän CERADA-tutkimuskeskuksen johtajan Kai Lehikoisen mukaan ei ole mikään ihme, että tällainen otanta julkaistaan juuri nyt.

Lääketiede on tavallaan saanut ylivallan hyvinvointia ja terveyttä koskevassa keskustelussa, ja nyt lähestytään uudestaan WHO:n vuoden 1948 määritelmää, jossa terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena hyvinvointina – eikä pelkästään sairauden ja heikkouden puutteena.

– Tästä näkökulmasta terveys nähdään ehkä enemmän elämän voimavarana, eikä niinkään itse päämääränä. Siihen liittyy ajatus, että ihminen voi itse monin tavoin ylläpitää ja vahvistaa omaa hyvinvointiaan, esimerkiksi taiteiden ja kulttuurin kautta.

Raportti on ajankohtainen myös suomalaisesta näkökulmasta. 2000-luvulla on keskusteltu paljon hyvinvointivaltion laajenemiskehityksen päättymisestä. Monet tutkijat ovat korostaneet, kuinka Suomessa taloudellisen kehityksen ja väestön jyrkän ikääntymisen takia julkisia hyvinvointipalveluja on mietittävä uudelleen, koska verorahat eivät enää kaikkeen riitä.

– Puhutaan kestävyysvajeesta, joka on herättänyt Suomessa kiinnostusta siitä, kuinka ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä voidaan vahvistaa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Korjaavat toimenpiteet ovat paljon kalliimpia ja usein myös epävarmempia.

– Tässä yhteydessä taidelähtöinen luovuus ja aktiivinen kulttuurin harrastaminen ja taiteisiin osallistuminen nähdään hyvänä keinona vahvistaa ihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä, Kai Lehikoinen toteaa.

Musiikin laaja-alaiset vaikutukset

Tällaiseen lopputulokseen on päätynyt myös WHO:n raportti. Sen mukaan on selvää näyttöä siitä, että taidetoimintaan osallistuminen voi auttaa vahvistamaan terveyttä ja hyvinvointia.

– Nämä kytkökset ovat monimutkaisia. Taiteet toimivat monikanavaisesti ja vaikuttavat ihmisiin eri tavoin. Taiteen avulla ihmisiä voidaan sitouttaa vahvemmin osallistumaan hoitoon ja huolehtimaan terveydestä. Lisäksi taide vahvistaa mielikuvituksen käyttöä, aktivoi aisteja, herättää tunteita ja stimuloi aivotoimintaa. Tällä kaikella on vaikutusta terveyteen.

Raportissa mainitaan, että kun esimerkiksi keskoslapsille soitetaan tietynlaista musiikkia, näiden elintoiminnot vahvistuvat ja keskoskaapissa vietetty aika lyhenee. Musiikilla on ollut samanlaista vaikutusta myös leikkauspotilaisiin.

– Musiikilla on laaja-alaisia vaikutuksia keskittymiskykyyn ja rentoutumiseen. Tanssista taas on huomattu olevan hyötyä esimerkiksi Parkinsonin tautia sairastaville ihmisille, Kai Lehikoinen kertoo.

UNESCO on suositellut taidekasvatusta kaikenikäisille ihmisille, ja esimerkiksi koulujen draamatoiminnan on havaittu vähentävän kiusaamista ja keskinäistä kilpailua.

– Osallistavat draamaprojektit auttavat nuoria näkemään itsensä ja oman tilanteensa osana laajempaa yhteiskunnallista kuvaa. Yhteisöteatterilla taas on voimaannuttavia vaikutuksia yksilöihin: se vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ryhmässä.

Raportin mukaan taiteisiin osallistuminen voi muun muassa vähentää riskiä dementian ja masennuksen kehittymiseen.

– Ihmisillä on elämäntilanteita, joista voi päästä läpi myös ilman lääkehoitoa. Arjen päänsärkyihin ei välttämättä aina tarvita buranaa, vaan voi mennä kuuntelemaan konserttia, osallistua tanssitunnille, katsastaa lähigallerian tai ottaa kynän käteen ja kirjoittaa vaikkapa runon omasta elämästään.

– En lähde sanomaan, että lääkehoitoa pitäisi ryhtyä korvaamaan taiteilla, niin yksioikoista tämä ei tietenkäään ole. On monia sairauksia, jotka nimenomaan vaativat lääkehoitoa, Lehikoinen painottaa.

Muinaiskulttuureissa luotettiin taiteen parantavaan voimaan

Taiteen ja kulttuurin parantava voima on ollut tuttua asia jo muinaisessa Egyptissä. Siellä pidettiin tärkeänä etenkin puheen tervehdyttävää vaikutusta.

Antiikin Kreikassa taas Aristoteles puhui katarsiksesta eli taiteen puhdistavasta vaikutuksesta. Voimakkaan taidekokemuksen tai draamankäänteen kohdalla tapahtuu vahva emotionaalinen tunnepurkaus, jota seuraa helpottuneisuus.

Myös samaanikulttuureissa taiteella on ollut keskeinen rooli terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa – mahdollisesti myös muinaisaikojen Suomessa, jossa samanismi oli yleistä.

Taiteen parantavien voimien varjolla on tarjoiltu myös suoranaista huuhaata. Joitakin aikoja sitten aivotutkijat totesivat, että musiikilla on suotuista vaikutusta aivojen kehittymiselle.

Asia lähti nopeasti väärille raiteilla, se kaupallistettiin saman tien ja markkinoille rantautui härpäkkeitä, joiden avulla sikiöille soitettiin Mozartin musiikkia. Mozartilla piti olla aivan erityisiä vaikutuksia älykkyyden ja aivojen kehittymiselle, mistä ei ole löytynyt todisteita (siirryt toiseen palveluun).

Kai Lehikoisen mukaan WHO:n What is the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review -raportti nostaa esiin arvokkaita asioita, joista kannattaisi päätöksenteon tasolla ottaa koppia.

– Raportissa korostetaan toimialarajat ylittävän yhteistyön tärkeyttä terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa. Kun taidelähtöinen ajattelu ja terveyden kulttuuriset kontekstit huomioidaan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa, on se tärkeä viesti.

– Meidän pitäisi päästä pois itsenäisissä siiloissa toimimisesta kohti moniammatillista yhteistyötä ja etsiä ratkaisuja yhdessä – oli kyse sitten terveydestä, hyvinvoinnista tai ilmastokatastrofista, Lehikoinen summaa.