Miksi feissaajan kohtaaminen on monelle kiusallista? Greenpeacen Reko Varilo, 21: Pelkkä "ei kiitos" riittää

Kiinnostavatko ihmisoikeudet? Kiinnostavatko lastenoikeudet? Tällaiset keskustelunaloitukset aiheuttavat monesti sekä ärsytystä että häpeää henkilössä, jolle se osoitetaan.

Markkinointi kasvokkain (Feissaus)
IMG_8632.jpg
Face to face markkinoija eli feissari Reko Varilo. Yle

Taloustutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista haluaa lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Auttamisenhalua meiltä siis löytyy, mutta miksi feissareita on vaikea kohdata?

Feissarilla eli face to face markkinoijalla tarkoitetaan henkilöä, joka etsii esimerkiksi jollekin järjestölle kuukausilahjoittajia julkisilla paikoilla.

Kirkkaan kylmänä syysaamuna Helsingin Mikonkatua lämmittää leveä hymy. Se kuuluu Greenpeacen feissareiden tiiminvetäjä Reko Varilolle.

Varilon mukaan jokaista pysäytettyä henkilöä kohden tehdään jopa sata lähestymisyritystä. Jos neljän ja puolen tunnin mittaisen työvuoron aikana saa kaksi henkilöä tukemaan järjestön toimintaa, voi tulokseen olla tyytyväinen.

Varilon työn taustalla on tarve muutokseen.

– Sen lisäksi, että syö kasvisruokaa tai lopettaa lentämisen, on tosi hankala vaikuttaa ilmastoasioihin. Feissaan siksi, että tämä on tosi hyvä tapa vaikuttaa.

Päältä päin on mahdotonta nähdä, lähteekö vastaantulija mukaan keskusteluun. Se selviää vain kokeilemalla. Kyseessä on taitolaji, ja tyylejä keskusteunaloituksiin on yhtä monta kuin feissariakin. Hyväksi koettuja tekniikoita vaihdellaan ja niitä treenataan myös työajan ulkopuolella.

Kohtaamiseen liittyy vahva moraalinen lataus

Vuorovaikutustilanteita tutkinut sosiologian professori Anssi Peräkylä tunnistaa ongelman feissarin ja asiakkaan välisessä kohtaamisessa.

Peräkylän mukaan kyse on arkisen ja insituutionaalisen kohtaamisen yhdistelmästä. Kohtaamisten ympärillä on myös vahva moraalinen lataus.

Greenpeacelle työskentelevän Varilo tietää mistä on kyse.

– Ymmärrän, että se voi olla ärsyttävää, jos kävelee kaupungilla ja joka päivä tullaan moikkaamaan ja kontaktoimaan. Nämä asiat ovat kuitenkin todella tärkeitä, ja niistä saa ja pitääkin häiritä.

Peräkylän mukaan kohtaamisen ristiriitaa voi tarkastella henkilökohtaisen suojakehän avulla.

Feissarikuvitus
Feissarin ja asiakkaan kohtaamisessa on vahva moraalinen lataus. Kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin. Elmo Mustonen/YLE

Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti hyväntekeväisyyteen

– Vuorovaikutuksessa ja kanssakäymisessä meillä on tietty suojakehä ympärillämme, jonka feissari jollain tapaa rikkoo. Se (tilanne) ei ala minun aloitteestani vaan feissarin, ja minä olen ehkä suorastaan avuton siinä tilanteessa.

Lahjoittamatta jättäminen tuntuu mielessä ja ruumiissa, emmekä me halua olla huonon ihmisen roolissa.

Auttamisen halun puutteesta ei ole kysymys. Taloustutkimuksen Hyväntekeväisyys-tutkimuksesta selviää, että 83 % 15–79-vuotiaista suomalaisista on osallistunut vuoden aikana hyväntekeväisyyteen jollain tavalla: joko lahjoittamalla rahaa, ostamalla kannatustuotteen tai osallistumalla jonkin hyväntekeväisyysjärjestön toimintaan.

– Positiivinen asenne hyväntekeväisyyttä kohtaan on olemassa. Ne teemat, joissa suomalaiset haluavat olla mukana, ovat lapset ja nuoret, sairauksien hoito, vanhukset ja kehitysmaa. Ne ovat myös niitä teemoja, joita feissaamisella rahoitetaan, kertoo Taloustutkimuksen aluejohtaja Marika Laakso.

Ja kyllä feissareille lahjoitetaankin.

Pyysimme ihmisoikeusjärjestö Amnestylta, Unicefilta ja Greenpeacelta kommentin siitä, kuinka merkittävässä asemassa feissareiden työ on varainhankinnan osalta.

Lasten oikeuksien hyväksi työskentelvä Unicef kertoi saaneensa feissauksen avulla 8000 uutta lahjoittajaa vuonna 2018.

Samana vuonna Amenstyn varainhankinnasta tehtiin feissareiden avulla 60 prosenttia.

Myös Greenpeace hankki 75 prosenttia uusista kuukausilahjoittajistaan feissauksen kautta. Kaikista Greenpeacen tuloista kuukausilahjoittajien osuus on yli 90 prosenttia.

Varilo tunnistaa kuvaukset kohtaamista välttelevistä vastaantulijoista. Feissarin silmissä pakoileminen on turhaa.

– En koskaan ota kohtaamisia henkilökohtaisesti, jos joku vaikka kiertää toiselta puolelta toria. Se tuntuu ennemminkin hassulta, että jos joku näkyvästi lähtee kiertämään kaukaa, kun pelkkä ei kiitos riittäisi oikein hyvin.

Vuorovaikutuksen asiantuntijan mukaan haastavien kohtaamisten ongelmaan ei ole olemassa helppoa ratkaisua.

– Yksi tapa ajatella vois olla se, että feissarit ovat hyvällä asialla ja organisaatiot on hyvällä asialla. Ne ansaitsevat kaiken tuen ja paljon enemmän kuin ne tällä hetkellä saavat. Nämä kohtaamiset ovat hankalia, ehkä meidän pitää vaan jotenkin elää tässä ristiriidassa ja tässä tragediassa, tavallaan toivoa kaikkea hyvää kaikille näille organisaatioille.

EDIT 11:00: Korjattu haastateltavan nimi ja muokattu sitaatin sisältöä.

IMG_8632.jpg
Puoli seitsemän selvitti, miksi feissarin kohtaaminen on monelle hankalaa.