Insinööriliiton arvio: Kiky-tunnit on voitu teettää perusteetta kymmenillä tuhansilla toimihenkilöillä – Työnantajat: "Jäitä hattuun"

Palkkakierroksen ratkaisunhetkiä häiritsee epäselvyys siitä, onko kilpailukykysopimuksen lisätyötunteja teetetty osalla työntekijöistä laittomasti.

työmarkkinapolitiikka
Petteri Oksa
Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa.Mika Pakarinen / Keksi Agency / Insinööriliitto

Työmarkkinasyksyn palkkaneuvotteluja on vaikeuttanut kysymys kilpailukykysopimuksen lisätyötuntien kohtalosta.

Kun liittokierroksen ensimmäisiä sopimuksia puserretaan kasaan, tunnelmaa häiritsee uusi kiista siitä, olivatko työajan lisäykset kaikille työntekijöille edes laillisia.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus ratkaisi kysymyksen viime maanantaina työntekijän eduksi. Oikeus totesi päätöksessään, että työntekijän oman työsopimuksen työaikakirjausta ei olisi saanut ohittaa kikyn mukaisella työehtosopimuksella. Työnantaja määrättiin korvaamaan teetetty lisätyö jälkikäteen.

Tuomio ei ole lainvoimainen, ja työnantajayritys vie asian hovioikeuteen.

Kyseessä oli Insinööriliiton jäsenen oikeusjuttu. Liitto arvioi nyt Ylelle, että pelkästään ylemmissä toimihenkilöissä on kymmeniä tuhansia vastaavanlaisessa tilanteessa olevia ihmisiä. Siis sellaisia, joiden oma työsopimus määrittää tietyn työajan ilman sidosta alan työehtosopimukseen.

Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa painottaa, että tarkkaa lukumäärää ei tiedä kukaan.

– Meillä on näppituntuma, miten keskusteluja on käyty ihmisten kanssa, ja määrä on merkittävä. Se voi olla ylemmistä toimihenkilöistä jopa puolet, mikä tarkoittaa kymmeniä tuhansia työsopimuksia.

"Keskustele työnantajan kanssa ja kysy liitosta"

Insinööriliiton Petteri Oksa toteaa, että jos työntekijä haluaa kiky-tuntinsa jälkikäteen riitauttaa tai viedä asian vaikka oikeuteen, kyseessä on työsopimuskiista yksittäisen työntekijän ja työnantajan välillä.

– Tämä on yksilöiden juttu, eikä liiton juttu ensisijaisesti. Pitkän tien joutuu jokainen käymään, jos haluaa riidellä. Kannattaa miettiä, että kuinka merkittävästä asiasta omalta kohdalta on kyse.

Oksa neuvoo työntekijöitä kuitenkin keskustelemaan työnantajansa ja ammattiliiton kanssa, jos katsoo kiky-lisätuntien loukkaavan oman työsopimuksen työaikaehtoja.

Itä-Suomen yliopiston työoikeuden dosentti Jaana Paanetoja sanoo, että Suomen lainsäädännön näkökulmasta asetelma on selvä.

– Jos työsopimuksessa on sovittu paremmin asiasta eli tällaisessa tapauksessa lyhyemmästä työajasta, niin sen jälkeen solmittava työehtosopimus ei meidän lainsäädännön perusteella voi vaikuttaa siihen yksilötason sopimukseen.

Suuressa osassa suomalaisia työsopimuksia työaika on toki sidottu alan työehtosopimukseen, jolloin kiky-lisätuntien teettäminen on ollut täysin laillista.

Työnantajat eivät usko kanneaaltoon

Käräjäoikeuden tuomio kiky-tuntien korvaamisesta jälkikäteen koski Teknologiteollisuus ry:n jäsenyritystä. Liiton neuvottelujohtaja Jarkko Ruohoniemi katsoo, että kiky-tuntien lisääminen kaikille työntekijöille näiden omista sopimuksista riippumatta oli laillista, eikä tarvetta uusiin tulkintoihin ole.

Porträtt på Jarkko Ruohoniemi, förhandlingschef vid Teknologiindustrin
Teknologiateollisuus ry:n neuvottelujohtaja Jarkko Ruohoniemi.Yle

Ruohoniemen mukaan asiasta sovittiin keskusteluissa palkansaajapuolen kanssa, kun kilpailukykysopimusta tehtiin. Ruohoniemi muistuttaa, että Insinööriliitto oli hyväksymässä kilpailukykysopimusta muiden mukana.

– Näin on nimenomaisesti sovittu, että kaikkien työaika pitenee. Keskusteltiin myös nimenomaan siitä, että meillä on paljon näitä ihmisiä, joilla on 37,5 tuntia työaika, että (työajan pidennys) koskettaa myöskin heitä.

Ruohoniemi toteaa, että käräjäoikeuden päätös ei ole lopullinen, vaan asia katsotaan todennäköisesti korkeimpaan oikeuteen asti. Ruohoniemi perustelee kantaansa myös työtuomioistuimen lausunnolla, jonka se antoi kesällä Varsinais-Suomen käräjäoikeudelle, jossa on käynnissä toinen, samantyyppinen riita kikyn mukaisten lisätyötuntien laillisuudesta.

– Siinä päädyttiin siihen, että kiky-sopimuksella voitiin nimenomaisesti kaikkien työaikaa pidentää.

Ruohoniemi ei usko, että asian saama huomio johtaa suureen joukkoon uusia korvausoikeudenkäyntejä. Hän kehottaa liiton jäsenyrityksiä pitämään työajan pidennyksistä kiinni, vaikka joku tai jotkut työntekijät asian riitauttaisivat.

– Minä en usko, että tämä johtaa siihen, että näitä juttuja tuolta viriää kentältä. Minä antaisin neuvon kaikille, että otetaan nyt jäitä hattuun.

Mahdollisilla kanteilla alkaa sitä paitsi olla jo kiire. Työaikasaatavien osalta kanneaika on kaksi vuotta, ja kiky astui voimaan vuoden 2017 alussa.