Isänpäivää liputetaan nyt ensimmäistä kertaa virallisesti – mitä eroa virallisella ja vakiintuneella liputuspäivällä oikeastaan on?

Suomessa on seitsemän jokavuotista virallista liputuspäivää, mutta käytännössä liputetaan paljon useammin.

isänpäivä
Suomen lippu tangossa.
Vuonna 1978 annettua lippuasetusta on muutettu liputuspäivien osalta ainoastaan kahdesti.Pekka Tynell / Yle

Kun puhutaan liputuksesta, isänpäivä kohosi tänään ensimmäistä kertaa samalle tasolle kuin äitienpäivä. Liput nostettiin salkoihin isien juhlan merkiksi kello 8.

Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa liputusasetuksen muutoksen, jonka myötä isänpäivästä tuli virallinen liputuspäivä. Ennen se oli "vain" vakiintunut liputuspäivä.

– Eron poistaminen on osaltaan valtion viesti siitä, että vanhemmuus on yhtäläinen iloineen ja vastuineen, totesi tuolloinen sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) STT:lle.

Vuonna 1978 annettua lippuasetusta on muutettu liputuspäivien osalta ainoastaan kerran aiemmin, vuonna 1996.

Suomessa voi liputtaa kansallislipulla aina kun on tarve

Nykyään Suomessa on seitsemän jokavuotista virallista liputuspäivää. Niiden ohella virallisia liputuspäiviä ovat vaalipäivät ja päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa.

Lisäksi Helsingin yliopiston toimittamaan Valtiokalenteriin on merkitty 12 muuta liputuspäivää. Mutta mitä eroa virallisella ja vakiintuneella liputuspäivällä oikeastaan on?

Käytännössä hyvin vähän, selviää sisäministeriön ohjeista (siirryt toiseen palveluun).

Valtion virastot ja laitokset on velvoitettu liputtamaan virallisina liputuspäivinä. Sisäministeriö neuvoo, että vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lippu nostettaisiin salkoon samaan tapaan kuin virallisina liputuspäivinä.

Joka tapauksessa Suomessa on liputusvapaus: kaikilla on oikeus liputtaa kansallislipulla aina kun siihen on tarve – vaikka sitten juhlan, surun tai kunnioituksen merkiksi.

Aiheesta aiemmin: Isänpäivä on nyt virallinen liputuspäivä – Liputusasetusta muutettu vain kerran aiemmin