Äidinkielen ja pitkän matematiikan arvosanat muuttuvat tärkeiksi, jos haluat korkeakouluun ilman pääsykoetta – näillä vinkeillä voit saada laudaturin

Jutun lopusta löydät opettajien ja viime keväänä lukiosta valmistuneen vinkit siihen, kuinka saada laudatur äidinkielestä ja matematiikasta.

koulutus
Sähköiset ylioppilaskirjoitukset
Todistusvalinta on pääväylä korkeakouluihin ensi keväästä lähtien. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lukion yo-todistuksella tai ammattikoulun todistuksella on enemmän merkitystä kuin aiemmin.Markus Heikkilä / Yle

Syksyn 2019 ylioppilaiden nimet julkistetaan tänään torstaina. Ensi kevään korkeakouluhakua ajatellen nyt saaduilla arvosanoilla on enemmän painoarvoa kuin aiemmin: korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen (siirryt toiseen palveluun) (opetus- ja kulttuuriministeriö) myötä suoran opiskelupaikan todistuksen perusteella saa yli puolet hakijoista.

Pian äidinkielen arvosanalla on entistä suurempi merkitys. Kaikki uudistuksessa mukana olevat opintoalat ottavat sen huomioon pisteytyksessään.

Toinen korostuneessa asemassa oleva aine on matematiikka, ja lukion käyneet saavat pitkästä matematiikasta saa enemmän pisteitä kuin lyhyestä.

Matematiikan painottaminen on aiheuttanut kritiikkiä uudistusta kohtaan (siirryt toiseen palveluun) (Maaseudun Tulevaisuus). Sen pelätään muun muassa heikentävän yleissivistystä, sillä matematiikan painottamisen katsotaan ohjaavan opiskelijoiden kurssivalintoja.

Pitkän matematiikan korostuminen pisteytystyökalussa johtuu loogisesta asiasta: kun kriteereitä valittiin, päädyttiin siihen, että lukion kurssien lukumäärä ratkaisee. Pitkässä matematiikassa kursseja sattuu olemaan eniten, eli 13 kappaletta.

– Aineita ei siis arvoteta, vaan työmäärää paljonko on tehtävä, että saa hyvän arvosanan yo-kokeesta. Kurssien määrä eri aineissa on 3–13 kappaletta. Vain äidinkielen kohdalla käytimme pisteytyksessä kerrointa, joka nostaa aineesta saatavia pisteitä, vaikkei kursseja ole saman verran mitä esimerkiksipitkässä matematiikassa, Sari Lindblom kertoo.

Valtakunnallisen valintakokeiden kehittämisprojektin puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston vararehtori Lindblom muistuttaa kuitenkin, että mikäli todistusvalinnan pisteytystyökalu osoittautuu sopimattomaksi, sitä muokataan.

– Ilman muuta, ei mikään ole kiveen hakattua, Lindblom sanoo.

Jutun lopussa viime keväänä kuusi laudaturia ja yhden eximian kirjoittanut opiskelija sekä lukion äidinkielen opettaja ja lukion matematiikan opettaja kertovat vinkkejä, kuinka saada himoittu ällä äidinkielestä ja matematiikasta.

  • Yle julkaisee tänään aamupäivästä Ylioppilaskoneen. Siitä voit katsoa, ketkä pääsivät ylioppilaiksi tänä syksynä sekä muun muassa tietoja kunkin lukion menestyksestä kirjoituksissa.

Uudistuksen hyvät ja huonot puolet

Uudistus ei saa opettajilta osakseen pelkkää suitsutusta. Turkulaisen Puolalanmäen lukion äidinkielen opettaja Päivi Pekanheimo tunnistaa pitkän matematiikan painottamisen aikaansaaman kritiikin.

Hänen mielestään todistusvalinnan pisteytystyökalu ei ole kaikilta osin onnistunut.

– Se voi saada aikaan lukioissa isoakin vääristymää, että kaikkien pitäisi lukea pitkä matematiikka. Se on nostettu tällä hetkellä niin vahvasti esiin, että se tuntuu kaventavan yleissivistyksen osaa lukioissa. Tämä sotii uutta lukion opetussuunnitelmaakin vastaan.

Pekanheimo muistuttaa, etteivät kaikki opiskelijat ole luontaisesti matemaattisia, vaan aine voi olla haasteellinen monelle.

– Pitkän matematiikan laudaturin saa aika harva, joten se luo harhan: ei matikan A:sta tai B:stä kovinkaan paljon pisteitä saa tutkintoon haettaessa.

Kiitoksia uudistus saa Pekanheimolta siitä, että se keventää abien pääsykoerumbaa ja siitä, että äidinkielen osaamista arvostetaan.

– On hyvä, että äidinkielen arvo on jatko-opinnoissa näkyvillä.

Äidinkieli on ainoa aine, jonka arvosanalla on merkitystä kaikissa korkeakouluhauissa. Puolalanmäen lukiossa kirjoitettiin viime keväänä Suomen lukioista aineesta eniten laudatureita, 47 kappaletta (siirryt toiseen palveluun) (Vipunen).

Espoolaisessa Etelä-Tapiolan lukiossa matematiikkaa opettava Mialeena Leppälä ymmärtää, että tietyille aloille aine on tärkeä. Mutta epäkohtia asiassa on.

– Tuntuu hassulta, jos hakee ei-matemaattiselle alalle, ja sen alan vastaavasta yo-menestyksestä ei saisikaan samalla tavalla pisteitä kuin pitkästä matematiikasta.

Viime keväänä lukio loisti valtakunnallisissa tilastoissa sijoittuen oppiaineen osalta Suomen kärkeen. Pitkän matematiikan laudatureja kirjoitettiin kokonaiset 41 kappaletta (siirryt toiseen palveluun) (Vipunen).

Pääsykoeuudistus on herättänyt keskustelua myös jo jatko-opintoihin päässeiden keskuudessa. Viime keväänä lukiosta valmistunut Saana Simelius opiskelee parhaillaan yliopistossa psykologiaa, ja opiskelijoiden keskuudessa on ollut puhetta uudistuksesta.

– Ovatko uudistuksen vaatimukset hyviä vai huonoja: jos osaat matematiikkaa, oletko sitten hyvä psykologi?

Simelius on myös kuullut, että uudistus on tuonut lukiolaisille isompia paineita ylioppilaskokeisiin. Hän kuitenkin muistuttaa, että perinteiset väylät korkeakouluihin ovat edelleen olemassa, vaikka yo-kokeet menisivät penkin alle.

– Abien ei kannata olla peloissaan pääsykoeuudistuksen vuoksi. Kun itse hain abina suoraan yliopistoon, oli älyttömän raskasta lukea kahteen isoon koitokseen, eli tämä uudistus tuo helpotusta siihen.

Äidinkieltä on pidettävä yllä

Äidinkieli on todistusvalinnan pisteytyksessä tärkein aine, sillä se huomioidaan kaikissa tutkinnoissa. Taustalla on se, että yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevan täytyy kyetä muun muassa raportoimaan oman alansa tilanteesta sujuvasti ja selkeästi.

– Hyvä äidinkielen osaaminen on tärkeä osa esimerkiksi yliopisto-opintoja. On pystyttävä kirjoittamaan esimerkiksi esseitä ja tutkielmia. Lisäksi halusimme tarkoituksella nostaa äidinkielen esiin, sillä virallisten kieltemme suomen ja ruotsin osaa on pidettävä yllä. Ne eivät saa kuihtua kansainvälisyyden, etenkin englannin, lisääntymisen myötä, toteaa Sari Lindblom.

Todistusvalinnan pisteytystyökalu on saanut monenlaista palautetta. Pitkän matematiikan korostumisen osalta Lindblom muistuttaa, että vain laudaturista tai eximiasta saadut pisteet ovat selkeästi muita parempia: tämän jälkeen ero vaikkapa lyhyen matematiikan arvosanoihin pienenee.

– Opiskelijoiden on hyvä tiedostaa omat tiedot ja taidot, motivoituneisuus ja kiinnostuneisuus matematiikkaa kohden. Lyhyen matematiikan hyvällä arvosanalla pääsee pidemmälle kuin pitkän matematiikan huonolla arvosanalla.

Lindblom myös muistuttaa, että hakukohteesta riippuen pisteytyksessä otetaan huomioon 4–6 ainetta. Niinpä tasainen menestys, esimerkiksi yleisarvosana E tai M, on varmempi tae korkeakouluun pääsyyn kuin menestyminen vain yhdessä aineessa.

Vaikka pisteytystyökalua on kritisoitu, itse uudistus nähdään positiivisena asiana: yo-kokeella on nyt enemmän merkitystä, ja osa opiskelijoista saa opiskelupaikan ilman pääsykoerumbaa.

– Aiemmin kritisoitiin juuri sitä, ettei yo-kokeella tuntunut olevan mitään merkitystä, Lindblom toteaa.

Koulun henki vaikuttaa menestykseen

Etelä-Tapiolan lukiosta kirjoitetaan paljon pitkän matematiikan laudatureita. Aineen opettaja Mialeena Leppälä avaa syitä hyvään menestykseen.

– Yksi asia mikä vaikuttaa on koulun henki. Kulttuurimme on sellainen, että opiskelijat ovat vapautuneita ja he miettivät läksyjä yhdessä, auttavat toisiaan. Me opettajat pyrimme puolestaan olemaan helposti lähestyttäviä ja auttamaan opiskelijoita mahdollisimman paljon.

Matematiikan osalta opettajat pyrkivät opettamaan kokonaisvaltaisemmin matemaattista ajattelua, jotta opiskelijat näkisivät aineen kokonaiskuvan. Silloin matematiikan rakenteet hahmottuvat helpommin. Henkilökohtaista palautetta annetaan kurssien aikana usein, jotta opiskelijalla olisi realistinen käsitys tasostaan ja siitä, eteneekö hän kohti asettamiaan tavoitteita.

Turussa Puolalanmäen lukiosta puolestaan kirjoitetaan paljon laudatureja äidinkielestä. Aineen opettaja Päivi Pekanheimo kertoo, että hyvään menestykseen vaikuttavat monet eri seikat. Kouluun tullaan hyvällä keskiarvolla ja opiskelijat ovat lähtötasoltaan motivoituneita sekä tottuneita tekemään töitä.

Koulussa vallitsee hyvä henki, joka näkyy esimerkiksi siinä, että opettajien ja opiskelijoiden suhteet ovat välittömiä.

– Olemme musiikkilukio, jossa luetaan viittä A-kieltä, joten opiskelijat ovat kiinnostuneita kielestä ja kulttuurista. Lisäksi äidinkielen opiskeluun suhtaudutaan myönteisesti, siitä kuuluukin kirjoittaa hyvä arvosana. Asenteestahan se on paljon kiinni.

Pääsääntöisesti abivuotenaan opiskelijat valitsevat pakolliset valtakunnalliset syventävät kurssit sekä koulukohtaisen kielenhuollon kurssin, joka myös vaikuttaa menestykseen yo-kokeissa.

– Opetuksessa korostamme lukion jälkeisiä taitoja, emme keskity pelkästään kirjoitettaviin tekstilaheihin. Äidinkielen taito tukee myös muita aineita, se ei ole missään nimessä mikään irrallinen saareke.

Saana Simelius.
Saana Simelius kirjoitti 6 laudaturia ja yhden eximian. Laudaturit tulivat muun muassa äidinkielestä ja pitkästä matematiikasta.Viivi Vanamo

Vinkit lukiolaisille ällä-jahtiin

Keväällä -19 kuusi laudaturia ja yhden eximian kirjoittanut Saana Simelius:

  • Pitkä matematiikka on aine, jossa on paljon kursseja. Pidä huoli, että kunkin kurssin aikana pysyt kärryillä niin, että myöhemmin pystyt palauttamaan ainakin jotakin kurssilta mieleen.
  • Matematiikan kohdalla ei voi ajatella, että opiskelet kaiken juuri ennen yo-koetta: koko lukion ajan on panostettava siihen jonkin verran.
  • Matematiikan tehtäviä kannattaa tehdä. Teoriankin lukeminen on tärkeätä, mutta se on sellainen aine, jonka oppii tekemällä.
  • Katso vanhoja yo-kokeita: YTL:llä on erilainen kysymystyyli mitä usein lukion opettajilla on. Näin saat varmuutta itse kokeeseen.
  • Äidinkielessä painottaisin sitä, että opit tuottamaan tekstiä ja lukemaan sitä ilman että ahdistut tai stressaannut. Teoriakin on osattava, mutta yo-koe on sellainen että siinä on nimenomaan lukemisen taidosta ja kirjoittamisen taidosta hyötyä.
  • Katso vanhoja yo-tehtäviä ja vastaa niihin kuten tekisit oikeassa tilanteessa. Se voi tuntua vaivalloiselta, mutta kun sen on tehnyt viisi kertaa, se ei ole enää vaivalloista. Auttaa paljon tyhjän sivun kammoon, kun treenaa etukäteen.
  • Valmistauduin kokonaisuudessa yo-kokeisiin niin, että tein itselleni aikataulun: esimerkiksi viime kevään kirjoitusten osalta aikatauluni alkoi jo joulukuussa eli minulla oli noin 100 päivää sellaisia päiviä, jolloin luin tai harjoittelin yo-kokeeseen. Kaikkiaan luin kolmea kirjoituskertaani varten noin 300 päivää.
  • Lue teoriat ja opettele käyttämään niitä.

Puolalanmäen lukion äidinkielen opettaja Päivi Pekanheimo:

  • Valitse kaikki äidinkielen lukion kurssit. Pakolliset on tietenkin käytävä, mutta vähintääkin valtakunnalliset syventävät abi-kurssit on lisäksi syytä valita.
  • Jos on koulukohtaisia kursseja, niin nekin kannattaa valita. Esimerkiksi kielenhuollonkurssi on ilman muuta tärkeä, mikäli sellainen on lukiossa tarjolla.
  • Asennoidu niin, että töitä täytyy tehdä.
  • Ota oppia palautteesta, jota opettaja antaa.
  • Lukutaidon kokeeseen voi valmistautua opettelemalla vastauksen rakentamisen. Käsitteet on hallittava, ja olennaista on tekstilajien lukeminen ja niiden ymmärtäminen.
  • Kirjoitustaidon kokeessa jo esimerkiksi sillä, että osaa rakentaa ehyen tekstin ja kirjoittaa suhteellisen hyvää kieltä, pääsee jo melko pitkälle. Yleissivistyksestä on hyötyä.
  • Äidinkielen kokeeseen voi valmistautua myös lukemalla ja kuuntelemalla monenlaista kirjallisuutta sekä hyviä asiatekstejä, esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehtien taustoittavia artikkeleita.

Etelä-Tapiolan lukion matematiikan opettaja Mialeena Leppälä:

  • Matematiikassa tähtää enemmän ymmärtämiseen kuin vain siihen, että saat jonkun yksittäisen laskun lasketuksi. Mieti suurempia kokonaisuuksia ja kuvioita, jotka ovat kunkin tehtävän taustalla. Näin pystyt helposti soveltamaan oppimaasi myös muissa tehtävissä.
  • Matematiikkaa täytyy harjoitella laskemalla laskuja. Esimerkiksi jos joku hyppää voltin vieressä ja katson kun hän tekee sen, en osaa tehdä samaa heti perässä ilman harjoittelua. Sama pätee moneen asiaan, myös matematiikkaan.

Voit keskustella aiheesta 14.11.2019 klo 17 saakka.

Lue myös:

Haku ammattikorkeakouluihin mullistuu täysin – 5 tärkeää faktaa tänään käynnistyvistä pääsykokeista: matematiikan taitoja painotetaan

Suunnitteletko hakevasi yliopistoon? Katso, millä aloilla hyödyt matematiikasta ja mihin et pääse ilman sitä

Todistuksen merkitys yhä tärkeämpi korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa – "On hyvä, että ylioppilastodistuksesta on jotain hyötyä"

Opintopolku: Mikä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa muuttuu vuoteen 2020 mennessä? (siirryt toiseen palveluun)