Museouudistus näkyy ja tuntuu – vastuumuseoille lisää rahaa ja tehtäviä, arkeologeille ja rakennusasiantuntijoille yli 20 uutta työpaikkaa

Uudet resurssit eivät jää seinien sisälle: Hämeenlinnassa alkaa korjausrakentamisneuvonta, Torniossa kaavaillaan koekaivauksia lasten kanssa.

museot
Kemin taidemuseon naivismia esittelevä näyttely, etualalla Martti Innasen teoksia.
Lapissa alueellisia vastuumuseoita on viisi: Tornionlaakson museo ja Kemin taidemuseo, Lapin maakuntamuseo ja Rovaniemen taidemuseo sekä saamelaismuseo Siida. Kuva Martti Innasen näyttelystä Kemin taidemuseossa vuonna 2017. Kimmo Hiltula / Yle

Lapin ja Tornionlaakson maakuntamuseoissa, kuten monessa muussakin alueellisessa museossa, iloitaan uusista viroista, jotka alan iso uudistus tuo mukanaan. Alalla ennennäkemätöntä on, että kertaheitolla valtakuntaan avautuu peräti yli 20 uutta työpaikkaa. Paikkoja tulee eniten arkeologeille ja rakennustutkijoille, mutta esimerkiksi Hämeenlinnan museossa aloittaa myös korjausrakentamisneuvoja.

Vuodenvaihteessa voimaantulevassa uudistuksessa luovutaan vanhoista maakuntamuseoista ja syntyy uusi vastuumuseoverkosto, joka saa lisää niin rahaa kuin tehtäviäkin. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen on nimennyt valtionosuuden piiriin 124 museota (siirryt toiseen palveluun). Valtakunnallisiksi vastuumuseoiksi nimettiin 17 museota (siirryt toiseen palveluun) ja alueellisiksi vastuumuseoiksi 31 museota (siirryt toiseen palveluun). Uudistus koskee siis sekä taidemuseoita että kulttuurihistoriallisia museoita.

Lappi ja Uusimaa poikkeavat muusta maasta sikäli, että niissä sallitaan alueiden erityispiirteiden vuoksi useampia vastuumuseoita kuin muualla maassa. Lapissa alueellisiksi vastuumuseoiksi on nimetty Tornionlaakson ja Lapin maakuntamuseot, Kemin ja Rovaniemen taidemuseot sekä saamelaismuseo Siida.

Varsinkin Tornionlaaksolle muutos tuo tuntuvaa hyötyä; valtionosuus lähes kaksinkertaistuu ja museo saa kaksi uutta vakanssia. Kun valtionosuus on nyt ollut 187 000 euroa, jatkossa summa on 328 000 euroa.

Alueelliseen vastuumuseotyöhön saatava valtiontuki nousee nyt 85 prosenttiin, loppu 15 prosenttia jää ylläpitäjäkuntien kontolle. Sekä Rovaniemellä että Torniossa museonjohtajat ovat mielissään siitä, että maakuntamuseoihin viimein saadaan arkeologi ja rakennustutkija.

Uudet vakanssit ovat odotettuja

– Arkeologian virkaa ei Tornionlaaksossa ole koskaan ollut. Vuosia on toivottu, että meillä olisi enemmän arkeologista asiantuntemusta. On hieno asia, että nyt tulee asiantuntija, joka saa keskittyä arkeologiseen kulttuuriperintöön, sanoo museonjohtaja Minna Heljala Torniosta.

Tehtäviä on jouduttu hoitamaan oman toimen ohella, muun muassa antamaan lausuntoja rakennusten purkusuunnitelmista.

– Esimerkiksi arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyviä viranomaislausuntoja olen antanut oto-työnä tänä vuonna jo yli 120 kappaletta, kertoo museonjohtaja Hannu Kotivuori Rovaniemeltä.

Valkoiset alueet katoavat kartalta

– Maassa on ollut useita ns. valkoisia alueita, joiden museoista on puuttunut arkeologi ja rakennustutkija. Nyt koko maa tulee katetuksi, kertoo kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattila ministeriöstä.

Voimavaralisäys tasoittaa museoiden välisiä eroja ja nostaa ne kaikki hyvälle perustasolle.

– Uudistuksella syntyy alueellisten vastuumuseoiden verkosto, mikä tuo myös kulttuuriympäristötehtävien hoitoon mahdollisuuksia, muotoilee erikoisasiantuntija Satu Kähkönen Museoviraston kulttuuriympäristöpalveluista.

Kähkösen mukaan tavoitteena on, että vastuumuseosta tulee entistä vahvemmin alueensa kulttuuriperintökeskus, jonka toiminta säteilee laajalle. Koko maan kattava verkosto tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet valtakunnalliseen yhteistyöhön.

Satsaus ei jää museon seinien sisäpuolelle

Museoille eri puolilla maata uudistus ja rahoituslisäys on iso asia. Rekrytointi uusiin virkoihin on aloitettu monin paikoin jo hyvissä ajoin, osassa se on meneillään. Tavoitteena on joka tapauksessa, että työhön päästäisiin mahdollisimman pian vuodenvaihteen jälkeen.

Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginmuseoon on jo palkattu arkeologi, rakennustutkija ja korjausrakentamisneuvoja. Näitä vakansseja siellä ei ole aiemmin ollut.

Museonjohtaja Tuulia Tuomi pitää uudistusta merkityksellisenä sekä museon toiminnalle että alueen palveluille. Aiemmin monia palveluja on Kanta-Hämeessä tuottanut Museovirasto – nyt toiminta saadaan lähelle.

– Kulttuuriympäristöasioissa voimme olla mukana suunnitteluprosessien alusta lähtien. Lisäksi korjausrakentamisneuvonta tulee uutena palvelumuotona alueen asukkaiden ja rakennusten omistajien käyttöön, Tuomi kertoo.

Koekaivauksia lasten kanssa ja muita yleisötapahtumia?

Tornionlaakson museon uusien vakanssien hoito alkaa sijaistusten turvin. Rekrytoinnit saadaan valmiiksi alkuvuonna.

– Kierrämme sitten kaikissa alueen kunnissa kertomassa, mitä uudistus tarkoittaa, Minna Heljala kertoo. Kuntia on koko joukko, sillä nimestä huolimatta Tornionlaakson museo kattaa muutakin kuin Tornionjokivartta. Kuntia on Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan rajalta Simosta lähtien – eli kaikki Meri-Lapin kunnat – sekä Tornionjokivarsi aina Muonioon asti.

Minna Heljala uskaltaa luvata jo nyt, että uudet resurssit alkavat näkyä alueen ihmisille.

– Voimme tuoda arkeologiaa aiempaa enemmän esille ja esimerkiksi järjestää koekaivauksia lasten kanssa. Viranomaistehtävä edellä tietysti mennään, mutta siihen kylkeen voi kehitellä monenlaista yleisölle päin suuntautuvaa toimintaa.

Pieni muutos vuodenvaihteessa tapahtuu myös Tornionlaakson maakuntamuseon nimessä; jatkossa taloa kutsutaan Tornionlaakson museoksi.