Espanjan vaalit eivät tuottaneet selvää enemmistöä parlamenttiin – Äärioikeistolainen Vox kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi

Sosialistit säilyttivät paikkansa suurimpana puolueena, mutta menettivät paikkoja.

Espanja
Mies äänestämässä Madridissa 10. marraskuuta.
Espanjalaiset äänestivät sunnuntaina parlamenttivaaleissa jo toista kertaa tänä vuonna. Äänestystä pääkaupungissa Madridissa.Gabriel Bouys / AFP

Espanjan parlamenttivaalit eivät tuottaneet helppoa ulospääsyä maan poliittiseen takalukkoon. Ne jopa vaikeuttavat hallitusneuvottelujen lähtökohtia verrattuna huhtikuun vaalien jälkeiseen tilanteeseen.

Pedro Sánchezin johtamat sosialistit ovat yhä suurin puolue noin 28 prosentin ääniosuudella, mutta puolue menetti kolme paikkaa.

Se merkitsee, että puolue joutuu edelleen hakemaan liittolaisia muodostaakseen hallituksen ja tehtävä on entistä vaikeampi.

Vaalien nousijoita ovat oikeiston Kansanpuolue vajaan 21 prosentin ääniosuudella ja äärioikeistolainen Vox-puolue.

Se sai 15 prosenttia äänistä ja nousi siten parlamentin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.

Sunnuntain vaaleissa sekä Unidas Podemos että Ciudadanos kärsivät tappion. Unidas Podemos putosi kevään 42 paikasta 35:een. Ciudadanos romahti kevään 57 paikasta kymmeneen.

Äänestämisaktiivisuus putosi huhtikuun vaaleista neljällä prosenttiyksiköllä vajaaseen 57 prosenttiin.

Santiago Abascal
Vox-puolueen johtaja Santiago Abascal äänesti Madridissa. Jyrkän oikeistolainen puolue on vaalien suuri nousija. Ovensuukysely ennustaa puolueelle parlamentin kolmanneksi suurimman puolueen paikkaa.Pierre-Philippe Marcou / AFP

Jo neljännet vaalit neljään vuoteen

Espanjalaiset äänestivät sunnuntaina parlamenttivaaleissa jo toista kertaa tänä vuonna ja peräti neljättä kertaa neljän vuoden aikana.

Sosialistit saivat huhtikuun vaaleissa eniten ääniä, mutta eivät päässeet muiden puolueiden kanssa sopuun hallituksen muodostamisesta.

Vaalikampanjaa ovat leimanneet toisaalta Katalonian itsenäisyyspyrkimykset ja Santiago Abascalin johtaman Vox-puolueen nousu ja toisaalta vaaliväsymys ja pettymys politiikkaan.

Espanjan poliittisella järjestelmällä on ollut suuria vaikeuksia muodostaa vakaata hallitusta sen jälkeen, kun syvä talouskriisi ravisteli vanhaa sosialistien ja konservatiivien kaksipuoluejärjestelmää.

Kriisin jälkimainingeissa Espanjan poliittiselle kartalle nousi uusia puolueita ja parlamenteista tuli aiempaa pirstaleisempia.

Aiheesta aiemmin:

Espanjalaisnuorista vain noin puolet aikoo äänestää – Otto laulaa maasta, jossa vain vallalla on väliä 10.11.2019

Äänestys Espanjan parlamenttivaaleissa alkoi 10.11.2019

Espanjassa aloitellaan vaalikampanjoita jo neljättä kertaa neljän vuoden aikana – Vaalilupauksissa Francon symboleita, eutanasia ja abortti 31.10.2019

Espanjaa odottavat jälleen uudet vaalit – nekään eivät välttämättä helpota hallituspohjan löytämistä 18.9.2019

Lähteet: AFP. AP, REUTERS