Mihin unohtuivat pohjoisen nopeat junamatkat? Oulusta halutaan neljässä tunnissa Helsinkiin ja ratayhteys Ruotsiin

Suunnitelmilla alkaa olla jo kiire, jos Suomi mielii osallikseksi EU-rahoista.

rautatieliikenne
Matkustajat kiiruhtivat junaan Oulussa
Oulun kautta kulkee rautateitse yli miljoonaa matkustajaa vuodessa. Nopea junayhteys voisi houkutella ihmisiä vaihtamaan lentämisen junaan. Paulus Markkula / Yle

Nopein junayhteys Oulun ja Helsingin välillä kestää 5 tuntia 24 minuuttia tuntia ja se on monelle liikaa. Niinpä Oulu-Helsinki-väli onkin Suomen ylivoimaisesti suosituin lentoyhteys. Ilmateitse matkustajia on reitillä vuosittain noin miljoona.

Vaikka junalla matkustaminen on hidasta, sen suosio on silti kovassa kasvussa. Esimerkiksi lokakuussa Helsingin ja Oulun välillä tehtiin junamatkoja 43 prosenttia viime vuotta enemmän. Kasvu on Suomen suurinta.

Vuosittain junamatkustajia Oulun ja Helsingin välillä on yli 1,1 miljoonaa. Tähän tulee päälle erittäin vilkas tavarajunaliikenne, joka hidastaa matkustajajunien kulkua.

Tavaraliikenteen määrä Oulu-Kokkola-välillä on Suomen toiseksi suurin, 7,5 miljoonaa tonnia vuodessa.

Oulusta on tavoiteltu nopeaa junayhteyttä Tampereelle ja Helsinkiin jo vuosia. Tampereelle matka-ajaksi tavoitellaan kolmea tuntia ja Helsinkiin neljää tuntia.

Neljän tunnin yhteys Oulun keskustasta Helsingin keskustaan tarjoaisi aidon vaihtoehdon lentoliikenteelle. Samalla se voisi auttaa vähentämään Suomen liikennepäästöjä.

Mutta miksi rahaa pohjoisen nopealle yhteydelle ei ole herunut?

Oulusta halutaan päästä rataa pitkin Ruotsiin ja nopeasti Helsinkiin

Toiveet nopeasta junayhteydestä heräsivät jälleen hallituksen vaihtuessa, sillä Rinteen hallitus lupasi merkittäviä satsauksia rataverkkoon.

Pohjoisen ratatarpeet olivat esillä myös hallitusneuvotteluissa, kertoo vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen. Entinen euroedustaja ja entinen liikenneministeri johti neuvotteluissa Liikenneverkon kehittäminen ja ylläpitäminen -työryhmää.

Oulu on ajanut etenkin kaksoisraiteen rakentamista Limingan ja Oulun välille. Se jäi uupumaan Pohjanmaan radan remontin yhteydessä.

Oulussa katsotaan, että kaksi vuotta sitten valmistunut rataremontti jäi kesken.

Kaksoisraide parantaisi eri vauhtia kulkevien tavara- ja matkustajaliikenteen sujuvuutta ja nopeuttaisi matkantekoa sekä Oulusta etelään että pohjoiseen. Samalla se mahdollistaisi lähijunaliikenteen aloittamisen Oulun seudulla.

Oulun, Kokkolan, Ylivieskan, Seinäjoen ja Tampereen kaupunkien teettämän selvityksen mukaan Oulu-Tampere-välin nopeuttaminen maksaisi arviolta 1,1–2,2 miljardia euroa.

VR-Juna Oulussa
VR lisää Oulun ja Helsingin välisiä junayhteyksiä joulukuun puolivälissä. Yhteyksien määrä kasvaa kahdeksaan molempiin suuntiin.Paulus Markkula / Yle

VR:n suunnittelujohtajan Juho Hannukaisen mukaan alle viiden tunnin junayhteys Oulun ja Helsingin välillä ei ole käytännössä mahdollista nykyisellä radalla.

Jotta Oulun ja Tampereen väli voitaisiin taittaa kolmeen tuntiin, tulisi radalla päästä ajamaan yhtäjaksoisesti jopa yli 200 km tunnissa.

– Puolen tunnin matka-aikalyhennys edellyttäisi varsin suuria lisäinvestointeja rataoikaisuineen, Hannukainen kertoo.

Oulusta ei tavoitella pelkästään nopeampia yhteyksiä eteläiseen Suomeen, vaan katseet on luotu myös Ruotsin suuntaan. Oulun ja Luulajan välisen henkilöjunaliikenteen esteenä on radan sähköistyksen uupuminen Keminmaan Laurilan ja Tornion väliltä.

Junayhteys Ruotsiin mahdollistaisi myös raaka-aineiden ja teollisuustuotteiden kuljettamisen rautateitse Euroopan sisämarkkinoille, sanoo Pohjois-Pohjanmaan liiton suunnittelupäällikkö Jussi Rämet.

Ratayhteyden sähköistys on kirjattu Rinteen hallituksen hallitusohjelmaan, mutta toistaiseksi siitä ei ole vielä tehty päätöstä.

Turun ja Tampereen radat veivät suunnittelurahat

Pohjoisen suuret odotukset vaihtuivat pettymykseen, kun hallituksen budjetista ei löytynyt suunnittelurahoja Oulun ja Seinäjoen väliselle osuudelle, sanoo kokoomuksen oululaiskansanedustaja Janne Heikkinen.

– Puhutaan ilmastohallituksesta, ilmastonmuutoksesta ja hiilineutraalista liikkumisesta ja silti pohjoisen ratahankkeita ei olla laittamassa liikkeelle nopealla aikataululla.

Heikkinen katsoo, että suunnittelurahat voitaisiin ottaa yksityistämisestä saatavista varoista.

– Kun hallitus myy valtion omistuksia kolmella miljardilla eurolla, tulisi iso osa siitä käyttää liikennehankkeisiin, kuten rataverkkoon.

Vihreiden oululainen kansanedustaja Jenni Pitko teki pohjoisen ratarahojen puuttumisesta kirjallisen kysymyksen. Hän arvelee, että pohjoisen rataverkon parantamisen merkitystä ei ymmärretä etelässä.

Pitko muistuttaa, että Oulun ja Turun matkustajamäärät ovat liki yhtä suuret, vaikka Ouluun junia kulkee harvemmin.

– Tunnin junat ovat vallanneet ilmapiirin. Lobbaamiseen on panostettu ja rahalla on saatu huomiota.

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin toteaa kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessaan, että pääradan kehittämistarpeita tarkastellaan 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, jota Suomi on aloittamassa. Hän muistuttaa, että Pohjanmaan radan parantamiseen on käytetty yli 800 miljoonaa euroa vuosina 2007–2017.

Pitkoa ministerin vastaus ei tyydytä, vaan hän olisi halunnut selkeän lupauksen suunnittelurahoista lähivuosille.

Janne Heikkinen ei halua asettaa ratahankkeita vastakkain, mutta hän muistuttaa, että Turun tunnin junan suunnalta tulee paljon hyvin vaikutusvaltaisia poliitikkoja.

Merja Kyllöselle pohjoisen jääminen ilman ratarahoja ei tullut yllätyksenä.

– Oli aistittavissa, että Turun ja Tampereen alueen päättäjillä on paineita saada ratahankkeet liikkeelle. Lisäksi irtonainen raha tahtoo mennä ministereiden kotisuuntaan.

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala sanoo, että Oulu haluaa olla mukana Suomi-radan eli Helsingin ja Tampereen välisen rataosuuden suunnittelussa. Tunnin yhteys Helsingin ja Tampereen välillä voisi nopeuttaa myös Oulun junayhteyttä.

Laajala on kuitenkin huolissaan, sillä pohjoisen liikennehankkeet eivät näytä pärjänneen kilpailussa ratarahoista.

Kainuu tavoittelee viiden tunnin junaa Helsinkiin

Myös Kainuussa on toiveita nopeammista junayhteyksistä pääkaupunkiseudulle. Kajaanista Helsinkiin haluttaisiin päästä viiteen tuntiin.

VR:n suunnittelujohtaja Juho Hannukainen kertoo, että yhteyden merkittävä nopeutuminen vaatisi suurehkoja lisäinvestointeja rataan ja esimerkiksi tasoristeyksien poistoja. Kuopion eteläpuolella näitä töitä on jo osin tehty.

Kyllösen mukaan myöskään itäradan parantamista ei saa unohtaa. Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että tulevaisuudessa Kajaanista voisi päästä nykyistä nopeammin etelään myös Oulun kautta.

– Kun saadaan Oulun ja Helsingin väli kuntoon, voidaan suunnitella myös Oulun ja Kajaanin radan parantamista.

Bryssel tukee pohjoisen ratahankkeita, Helsinki ei

Vaikka pohjoisen ratahankkeet joutuvat ainakin toistaiseksi odottamaan rahoitusta, eivät alueen kansanedustajat ole menettäneet uskoaan nopeammista yhteyksistä. Tämä käy ilmi Ylen tekemästä kansanedustajakyselystä.

Ylen Oulun vaalipiirin kansanedustajille tekemään kyselyyn vastasi 18:sta kansanedustajasta 11. He kaikki uskovat, että neljän tunnin junayhteys Oulun ja Helsingin välille on mahdollista saada 2030-luvulla.

Sekä Heikkinen että Kyllönen sanovat, että se vaatii kuitenkin nopeita toimia.

TEN-T ydinverkkokäytävän laajennus
Euroopan laajuista ydinverkkokäytävää ollaan laajentamassa pohjoiseen. Näin pääradan ratahankkeille on mahdollista saada paremmin rahoitusta EU:lta.Eemil Friman / Yle

Suomi on aloittamassa 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen, jonka tavoitteena on kehittää Suomen liikennejärjestelmää kokonaisuutena. Ruotsi on tehnyt vastaavaa työtä jo pitkään ja sen takia päässyt paremmin hyödyntämään EU-tukia.

Suunnitelman laatimisella on kiire, mikäli Suomi mielii päästä osalliseksi EU:n ratarahoista.

Seuraava rahoituskausi kestää vuodet 2021–2027. Siitä olisi mahdollista saada jopa 15–30 prosentin rahoitusosuus ratahankkeille.

Kyllösen mukaan Suomella pitäisi kuitenkin itsellä olla nopeasti selvillä, mihin rahaa halutaan.

Helsingistä Oulun kautta pohjoiseen kulkevan pääradan mahdollisuus saada EU-rahoitusta on paranemassa, sillä ratayhteys Helsingistä Tornion kautta Luulajaan on pääsemässä osaksi EU:n TEN-T ydinverkkokäytävää.

EU-komissio teki asiasta esityksen kesällä. Merja Kyllönen odottaa asian tulevan EU-parlamentin hyväksyttäväksi ensi vuoden puolella.

Jussi Rämet pohtii, nähdäänkö pohjoisen rataverkon kehittämisen tarpeet paremmin Brysselistä kuin Helsingistä.

– Brysselin päässä on kiinnostus arktista aluetta kohtaan ja samalla halu saada raaka-aineet kulkemaan rautateitse EU:n sisämarkkinoille, Rämet sanoo.

Kyllönen on Rämetin kanssa samoilla linjoilla. Hän sanoo, että tällä hetkellä ratasuunnitelmat kärsivät näköalattomuudesta. Pääradan kehittäminen ei saisi pysähtyä Helsingin ja Tampereen välille.

Korjaus 15.11. klo 10:03: Lisätty sana miljoonaa kohtaan: Suomen toiseksi suurin, 7,5 miljoonaa tonnia vuodessa

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!