Naisten eläkkeet viidenneksen pienempiä kuin miesten eläkkeet – ero pienentynyt vain vähän

Varsinkin pitkät kotihoidontukijaksot kasvattavat naisten ja miesten välistä ansio- ja eläke-eroa.

ikääntyneet
eläkeläisen kädet laskevat euroja
Naisten eläkkeet ovat keskimäärin viidenneksen matalampia kuin miesten eläkkeet.AOP

Naisten ja miesten eläke-erot ja eroihin vaikuttavat tekijät puhuttavat taas. Sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman tuoreen raportin mukaan naisten ja miesten väliset eläke-erot ovat yhä merkittäviä, ja EU-maiden keskitasoa.

Raportin mukaan naisten eläkkeet ovat keskimäärin viidenneksen matalampia kuin miesten eläkkeet. Sukupuolten eläke-ero on kaventunut kahden viime vuosikymmenen aikana, joskin hitaasti. Eurooppalaisessa mittakaavassa naisten ja miesten palkkaero on Suomessa huomattavan suuri.

Naisten ja miesten keskimääräisessä työllisyysasteessa, työurien pituudessa tai eläkkeelle siirtymisessä ei ole nykyään suurtakaan eroa. Sen sijaan ansioero on kansainvälisestikin huomattava.

Eläkeuudistuksilla ei vaikutusta

Selvityksen tekijöiden mukaan sukupuolten ansioero vaikuttaa keskeisesti sukupuolten eläke-eroon. Perhevapaiden epätasainen jakautuminen naisten ja miesten välillä sekä erityisesti pitkät kotihoidontukijaksot kasvattavat osaltaan ansio- ja eläke-eroa.

Vaikka perheellistyminen aiheuttaa usein merkittävän katkoksen naisen työuraan, naisten työllisyys palautuu sen jälkeen hyvälle tasolle. Suomi on ainoa maa Euroopassa, jossa kuusikymmentävuotiaiden naisten työllisyys on jopa korkeampi kuin samanikäisillä miehillä.

Selvityksessä muistutetaan, että suomalaisen eläkejärjestelmän säännöt ovat samat naisille ja miehille. Viimeaikaisten eläkeuudistusten ei ole arvioitu oleellisesti vaikuttaneen sukupuolten eläke-eroon.

Vuonna 2085 naisten mediaanieläkkeen arvioidaan olevan yhä 15 prosenttiyksikköä alempi kuin miesten. Työmarkkinoilla ja ansiotasossa tapahtuvien muutosten sekä työeläkejärjestelmän uudistusten vaikutukset näkyvät vasta vuosien tai jopa vuosikymmenien päästä.

Kansan- ja takuueläkkeellä on naisille edelleen keskeisempi merkitys, sillä he saavat niitä useammin ja siksi myös niihin tehdyt tasomuutokset koskevat erityisesti naisia.

EU huolissaan

Eurooppalaisessa, eläkkeiden riittävyyttä ja palkkatasa-arvoa koskevassa puheessa sukupuolten välisiin eläke-eroihin onkin kiinnitetty enenevissä määrin huomiota. Euroopan unioni on esittänyt huolensa ikääntyneiden naisten köyhyydestä.

Sukupuolten eläke-eron tarkastelu on merkityksellistä myös Suomessa. Selvityksessä huomautetaan, että ikääntyneiden naisten köyhyysriski on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna. Eläkeaika muodostaa pitkän ajanjakson koko elinkaaresta ja eläke on eläkeläisen tärkein, usein myös ainoa, tulonlähde.

Pienituloisuus on vahvasti sukupuolittunut ilmiö, nimenomaan vanhemmissa ikäryhmissä. Sukupuolten eläke-eroissa onkin kysymys tasa-arvon toteutumisen lisäksi myös toimeentulosta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

Yksilön toimeentulon näkökulmasta eläke-erojen merkitys korostuu aiempaa enemmän, kun elinaika pitenee ja eläkkeellä vietetään yhä pidempi aika. Eläkkeellä oloaika on nykyään merkittävä jakso; keskimäärin noin neljännesosa elinajasta ollaan eläkkeellä.

Raportti on toteutettu osana Sukupuolten eläke-erot –hanketta, joka on kaksivuotinen (2018–2020 ) Euroopan unionin osarahoittama projekti. Tavoitteena on herättää keskustelua naisten ja miesten eläke-eroista ja lisätä tietämystä eläke-erojen syistä.