"Jokainen voi tehdä jotain, mutta kukaan ei voi tehdä kaikkea" – Ekoteologin mukaan tarvitsemme lisää taitoja ilmastotunteiden kohtaamiseen

Teologian tohtori Panu Pihkalan mukaan on tärkeää, että asia osataan pitää oikeassa mittakaavassa.

ilmastonmuutos
nuoria osoittamassa mieltään eduskuntatalolla
Marja Väänänen / Yle

Ihmiset tarvitsevat jatkossa nykyistä enemmän opastusta ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tunteisiin. Näin toteaa ympäristötutkija ja teologian tohtori Panu Pihkala Radio Suomen päivän haastattelussa. Hänen mukaansa osa ihmisistä haluaa pitää ilmastoaihetta kauempana omasta arjestaan ja jopa kieltää koko asian.

– Tämä on ymmärrettävää psyykkisesti, mutta ongelmallista pidemmän päälle. Tällöin ei kohdata tosiasioita, ekoteologiksikin kutsuttu Pihkala toteaa.

Pihkalan Mieli maassa? Ympäristötunteet -kirja on ensimmäisiä ympäristötunteita käsitteleviä kirjoja. Siinä selvitetään, että miten erilaiset tunteet ja tuntemukset voivat liittyä luontoon ja ympäristöasioihin. Pihkala kuvaileekin kirjaa 79 tunnesanan ympäristömääritelmien matkaksi.

Ilmastonmuutos herättää ihmisissä monenlaisia tunteita. Joidenkin mielestä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehdään liian paljon ja joidenkin mielestä liian vähän. Pihkalan mukaan on tärkeää, että asia osataan pitää oikeassa mittakaavassa. Tätä suosittelevat myös kansainväliset psykologijärjestöt.

– Kaikki tietävät, että tilanne ei ole helppo. Keskeneräisyyden kanssa toimeen tuleminen on ihmiselle iso haaste. Jokainen voi tehdä jotain, mutta kukaan ei voi tehdä kaikkea. Pitkässä juoksussa tietoa ei voida ohittaa.

Tämä on Pihkalan mukaan yhteisöllinen haaste. Teot ovat olleet liian pitkään yksilöiden harteilla. Hänen mukaansa Suomessa on parhaillaan käynnissä hankkeita, joissa pohditaan, kuinka aiheen voisi kohdata ahdistumatta, raivostumatta tai lamaantumatta.

Pihkalan edellinen kirja Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo julkaistiin kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen on julkaistu IPCC:n ilmastoraportti, koululaiset ovat alkaneet ilmastolakkoilla ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat sosiaaliset ristiriidat ovat lisääntyneet.

– Kahdessa vuodessa asiat ovat muuttuneet hämmästyttävän paljon. Nyt vallalla on paljon radikaalia lyhytjänteisyyttä.

Pihkala näkee ilmastonmuutokseen liittyvässä keskustelussa eron epätoivon ja toivottomuuden välillä. Toivottomuudessa ei ole elämällä mitään merkityksellisyyttä tai ulospääsyä. Epätoivon vimmalla ihminen saattaa toimia valppaammin kuin ilman epätoivon tunnetta.

– Toivon, ettei ilmastoahdistuksesta tarvitsisi puhua, mutta siihen ei ole eettistä mahdollisuutta. Ahdistus ei ole itseisarvo, mutta yritän luoda ymmärrystä heille, jotka sitä kokevat, Pihkala kiteyttää.

Lue myös:

Itämeri lämpenee, talvitulvat yleistyvät, lumiset talvet harvinaisuus Etelä-Suomessa 2070-luvulla – Näin IPCC-raporttia kommentoitiin