Emmi Pöyhönen, 29, opiskelee koodariksi yhdeksässä kuukaudessa ilman aiempaa kokemusta – täsmäkoulutus voi helpottaa it-alan työvoimapulaa

Lyhyet koodarikoulutukset tarjoavat perustutkintoa nopeamman väylän alan vaihtamiseen tai sijoittumiseen uudenlaisiin tehtäviin.

ohjelmointi
Emmi Pöyhönen Code Academyn oppitunnilla.
Emmi Pöyhönen toivoo työllistyvänsä ohjelmointialalle käytyään lyhyen täsmäkoulutuksen.Sami Takkinen / Yle

Emmi Pöyhönen, 29, on nyt reilun parin kuukauden ajan opiskellut tosissaan koodauksen perusteita.

– Välillä on saanut yömyöhään naputella koodia, että on vaatinut todella paljon opiskelua vapaa-ajalla, Savonia Code Academyn opiskelija Pöyhönen kertoo.

Pöyhönen on kouluttautunut terveystieteiden maisteriksi, mutta äitiyslomalla ajatukset alkoivat kääntyä alaan, jossa olisi parempi työllisyystilanne. Nyt haaveissa on työpaikka ohjelmointialalla.

– Koko ajan on puhetta, että koodareista on pulaa. Mielestäni tämä on kehittyvä, ala, jossa saan kehittää ja haastaa itseäni, Pöyhönen sanoo.

Pöyhönen ja sadat muut hänen kaltaisensa ovat tänä syksynä aloittaneet täsmäkoulutuksissa, joiden avulla pyritään helpottamaan koodaripulaa Suomessa.

Savonia Code Academy -koulutus käynnissä Savonian koululla.
Savonia Code Academyn lähiopetus keskittyy teoriaan. Tehtäviä tehdään pääsääntöisesti itsenäisesti omalla ajalla. Tuntia vetää lehtori Jussi Koistinen.Sami Takkinen / Yle

Savonia-ammattikorkeakoulun Savonia Code Academy keskittyy kouluttamaan osaajia web-puolen ohjelmointiin, eikä aiempaa osaamista vaadita. Yhdeksän kuukauden lyhyt täydennyskoulutus valmistaa erityisesti juniorikoodarin toimenkuvaan.

– Koulutettavat saavat perustiedot, jotta he voivat työllistyä ja työelämässä pääsevät oppimaan lisää asiasta, Savonia-ammattikorkeakoulun lehtori Jussi Koistinen kertoo.

Emmi Pöyhösellä ei ollut lähes ollenkaan aiempaa osaamista koodaamisesta ennen koulutuksen aloittamista.

– Minua kiehtoo ongelmanratkaisu ja monessa lähteessä kerrottiin, että ohjelmointi on nimenomaan sellaista. Tähän saakka tämä on ollut sitä mitä oletin, Pöyhönen kertoo.

Yritykset rekrytoivat jatkuvasti

It-alalle oli keskimäärin 2–5 työpaikkaa auki yritystä kohti vuonna 2017. Tämä selviää Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset (Tivia) ry:n uusimmasta it-uratutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun).

Työvoimatarvetta oli muun muassa pilvipalveluiden, tietoturvan, ohjelmoinnin, ohjelmistokehityksen ja data-analytiikan osaajille.

Toisaalta it-alalla on kysyntää myös työntekijöille, joilta vaaditaan sekä tietotekniikan osaamista että jonkin tietyn toimialan syvällistä tuntemista.

– Yritykset, jotka tuottavat ohjelmistoja terveydenhoitoalalle, tarvitsevat työntekijöitä, joilla on terveydenhoitoalan taustaa, mutta ovat myös kiinnostuneita tietotekniikasta. Sama koskee myös muitakin aloja, Karelia-ammattikorkeakoulun lehtori Petri Laitinen kertoo.

Koodia Code Academy -koulutuksessa Kuopiossa.
Ohjelmisto-osaamista tarvitaan monilla toimialoilla.Sami Takkinen / Yle

Pelkkä taito koodata ei siis välttämättä riitä.

– Kyllä se on kova kombinaatio, jos osaa ohjelmoida tai suunnitella ohjelmistoja ja pystyy hahmottamaan jonkin tietyn toimialan logiikan, Tivian toimitusjohtaja Jussi Nissilä huomauttaa.

Koodaripulan paikkaamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi viime vuonna korkeakouluille noin 19 miljoonan erityisavustukset (siirryt toiseen palveluun) koulutusten järjestämiseen. Pääasiassa toteutukset ovat lyhytkestoisia koulutuksia työelämän tarpeisiin.

– Digitalisaatio koskee kaikkia ammatteja tavalla tai toisella. Tutkintoon tähtäävä koulutus, joka kestää 3,5 vuotta tai enemmän, on liian hidas tapa vastata työelämän kysyntään, Laitinen sanoo.

Joensuussa toimiva Karelia-ammattikorkeakoulu on yksi avustuksen saaneista oppilaitoksista. Karelian, Savonian ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen itäsuomalainen SmartICT-hanke sai noin 1,5 miljoonaa euroa.

Käytännössä korkeakoulut ovat järjestäneet itsenäisesti omat koodarikoulutuksensa, joiden laajuudet vaihtelevat 20–60 opintopisteen välillä.

Andrei Kolmakow Code Academy -koulutuksessa.
Savonia Code Academyn opiskelija Andrei Kolmakow pitää lyhyttä täsmäkoulutusta hyvänä vaihtoehtona päivittää osaamistaan työn ohessa.Sami Takkinen / Yle

Lyhyet koulutukset eivät riitä pelkästään

Ohjelmistoala muuttuu jatkuvasti ja työntekijöiden osaaminen voi vanhentua äkkiä. Tämän takia koodareiden on tärkeä ylläpitää omaa osaamistaan.

– Työmarkkinoilla jo olevan työvoiman osaaminen vaatii päivittämistä säännöllisesti. Voi olla, että aiemmin koulutettujen ohjelmisto- ja digiosaajien osaaminen on osittain tai kokonaan vanhentunut, Tivian toimitusjohtaja Jussi Nissilä sanoo.

Savonia Code Academyn opiskelija Andrei Kolmakow on työskennellyt viimeiset parikymmentä vuotta ict-alalla tehden muun muassa myyntiä. Lyhyt täsmäkoulutus työn ohessa on hänen mielestään hyvä tapa päivittää osaamista ja lisätä ymmärrystä alasta, vaikka työt jatkuvat ennallaan.

– Viimeksi olen ohjelmoinut joskus 25 vuotta sitten. Nyt pääsee jyvälle siitä, mitä se tämän päivän koodaaminen tarkoittaa, Kolmakow kertoo.

Kihon Antti Koponen ja - tarkastelevat koodia Kihon toimistolla.
Kihon toimitusjohtaja Antti Koponen (vas.) ja ohjelmistosuunnittelija Miika Antikainen tarkastelevat yhdessä koodia.Sami Takkinen / Yle

Lyhyet täsmäkoulutukset paikkaavat osaltaan koodaripulaa, mutta työnantajan näkökulmasta ne eivät pelkästään riitä.

– Tarvitaan syvällisempää osaamista ja kiinnostuneisuutta tähän alaan. Pelkällä koulussa opiskelulla ei kaikkea saada, mutta jos se koodikipinä syttyy, niin se on hyvä asia, kuopiolaisen teknologiayhtiön Kihon toimitusjohtaja Antti Koponen kertoo.

Millä keinoin koodaripulaan tulisi vastata? Voit keskustella aiheesta kello 22:een saakka.

Lue lisää aiheesta:

Kilpailu koodareista on nyt veristä: pelkkä kova palkka ei riitä, vaan työntekijöitä houkutellaan myös parturipalveluilla ja nimikko-oluella

Jopa 10 000 työpaikkaa koodareille, mutta tekijät puuttuvat – "Vaatii kaikkien osapuolten aktivoitumista"