Suomirockin legenda Hassisen kone tekee paluun: "Sanoitukset koskettivat teini-ikäisen ajatusmaailmaa"

Hassisen kone palaa esiintymislavoille ensi kesänä 40-vuotisjuhlansa kunniaksi.

Hassisen Kone
Hassisen kone
Hassisen kone nähdään ensi kesänä Joensuussa, Provinssissa ja Tampereella. Tomi Palsa

Ikoninen Hassisen kone esiintyy esiintyy ensi kesänä alkuperäiskokoonpanossaan kotikaupungissaan Joensuussa sekä Provinssissa ja Tampereen Ratinassa.

Poko Recordsin tallissa kaikki pitkäsoittonsa levyttänyt yhtye määritti uusia suuntaviivoja suomirockin nousukaudelle niin uuden aallon punkista kuin progressiivisesta rockistakin ammentavalla soundillaan.

Sari Eronen-Mäkelä koki Hassisen koneen Joensuun Normaalikoulun urheilusalissa vuonna 1980. Kyseessä oli yksi bändin ensimmäisistä julkisista esiintymisistä.

– Olin menossa katsomaan Se-yhtyettä, josta pidin tuolloin paljon. Lämppärinä oli Hassisen kone, sellainen ihan uusi bändi. Ajattelin ensin, että mitäs ihmettä tämä oikein on, tuossa on joku kummallisen oloinen tyyppi ja kummallisen oloinen yhtye, tulisipa Se äkkiä lavalle. Samaa varmaan ajatteli moni muukin.

– Vähitellen yleisö kuitenkin lämpeni ja monet totesivat, että tällä kerralla lämppäri oli parempi kuin pääesiintyjä. Siitä lähti Hassisen koneen nousukiito liikkeelle omalla kohdallani.

Eronen-Mäkelän mukaan Hassisen koneen fanittamiseen löytyi useita syitä: yhtye oli kotoisin lähialueelta eli Pohjois-Karjalasta ja sanoitukset koskettivat teini-ikäisen ajatusmaailmaa.

– Muistan kävelleeni yöllä kotiin joistakin bileistä ja miettineeni, että tämä kuin suoraan Tällä tiellä -laulusta – kukaan ei voi ymmärtää minua niin hyvin kuin Ismo Alanko. Sanoitukset olivat se isoin juttu, ne vetosivat maailmantuskaan ja siihen kaikkeen, mitä sen ikäisenä koki. Teiniangstin lisäksi teksteissä oli oikeudenmukaisuuden hakemista, mikä vetosi minuun.

Hassisen kone
1980-luvun Hassisen konetta. Fullsteam Agency

Edelleen ajankohtainen yhtye

Sari Eronen-Mäkelä on ollut Hassisen koneen keikoilla lukuisia kertoja. Voimakkain yksittäinen kokemus tapahtui Joensuussa vuonna 1982, jolloin yhtye esiintyi poikkitaiteellisesti yhdessä Tanssiteatteri Raatikon kanssa.

– Kyse oli kulttuurielämyksestä isolla k-kirjaimella. Myös Tuuliajolla -kiertueen keikan tunnelma Ilosaaressa jäi mieleen: yhtye soitti jossakin rekkalavalla.

Jo Hassisen koneen aikoihin oli selviö, että Ismo Alangosta kasvaa jotakin suurta.

– Kun häntä seurasi, tuli selkeästi sellainen olo, että tästä henkilöstä tulee Suomelle uusi kansallisrunoilija.

Sari Eronen-Mäkelän mielestä Hassisen koneen musiikki on relevanttia tänäkin päivänä. Erityisen läheiseksi hän kokee Muoviruusuja omenapuissa -laulun, jossa todetaan, että kaduilla lojuu vain ihmisenkuoria / katsokaa Karjalan urhoja nuoria.

– Kyseinen laulu tuntuu edelleen sydämessä ja se on vieläkin kovaa kamaa karjalaiselle, joka on muuttanut Helsinkiin ja hylännyt omat kotikontunsa. Siinä on monia yhtymäkohtia omaan elämääni: kuinka karjalaisen kulttuurin voi säilyttää – tai hävittää – ja millaiseksi ihminen muuttuu, kun joutuu mukaan bisneselämään.

Jos aikataulut sopivat, Sari Eronen-Mäkelä menee ensi kesänä kokemaan Hassisen konetta uudemman kerran.

– Varmaankin siitä tulee nostalgiavärinää sekä itselleni että muille, yhteislaulua ja hengennostatusta.

Hassisen koneen musiikkia ja haastatteluja Elävässä arkistossa.