Arvometalleja makaa tyhjän panttina monen piironginlaatikossa – Turun lukiolaiset laittavat vanhat kännykät kiertoon

Turkulaislukioissa louhitaan tällä viikolla kultaa vanhoja matkapuhelimia kierrättämällä.

Valtaosa vanhoista kännyköistä päätyy muualle kuin kierrätykseen. Kuva: Dani Branthin / Yle

Kierrätysastia kolahtaa, kun ylivuotiset omenat putoavat sen pohjalle.

Lukiolainen Emilia Suutari arvelee, että kaksi IPhonea on maannut lipaston laatikossa vähintään neljä vuotta. Ainakin toinen niistä on viettänyt vaiherikkaan elämän ennen kuin akusta pihahti viimeisetkin henkoset.

– Sain ensimmäisen kännykkäni ykkösluokalla isältä synttärilahjaksi, ja se on kokenut kovia! Puhelin on maannut lumihangessa ja käynyt vesiämpärissä, muistelee Suutari.

Muutama muukin matkapuhelin kolahtaa heti perään kierrätysastiaan Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion aulassa.

Koulun energiakurssin opiskelijat ovat ideoineet vanhojen matkapuhelinten kierrätysviikon Turun lukioihin yhteistyössä Lounais-Suomen jätehuollon kanssa.

Kännykkäkierrätyksessä vielä paljon parannettavaa

Oman nokialaisensa kierrätykseen heittänyt Eliisa Saarela arvelee, ettei monikaan tule edes ajatelleeksi puhelinten kierrättämistä.

– Nykyään kun ihmiset ostavat uusia kännyköitä varmaan parin vuoden välein, niitä jätetään laatikoihin lojumaan. Jos kuitenkin joskus tarvitsisi vielä, pohtii Saarela.

Usein taustalla saattaa olla myös huoli henkilökohtaisten tietojen ja kuvien päätymisestä ulkopuolisten silmiin. Lounais-Suomen jätehuolto kuitenkin huolehtii tietoturvasta vanhoja kapuloita kierrättäessään.

Kolmannen vuoden opiskelija Eliisa Saarela on lukiokavereineen järjestänyt kännyköiden keräyskampanjan. Opettajat Kalle Viherä ja Kalle Vähä-Heikkilä ovat olleet opiskelijoiden tukena. Kuva: Jouni Koutonen / Yle

Matkapuhelinten valmistukseen tarvitaan monia metalleja, kuten kuparia, hopeaa, kultaa, palladiumia, nikkeliä ja kobolttia. Lojuessaan laatikon pohjalla arvometallit ovat kuitenkin tyhjän panttina.

– Puhelimissa on kymmeniä erilaisia metalleja, ja niistä saataisiin 99 prosenttia kierrätettyä. Tällä hetkellä kuitenkin vain joka kymmenes puhelin päätyy kierrätykseen, tiivistää opiskelija Eliisa Saarela ongelman.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion energiakurssia vetävät opettajat huomauttavat, että raskasmetallien louhiminen kuluttaa valtavasti energiaa.

– On paljon helpompaa saada ne raskasmetallit irti jo käytössä olevista materiaaleista, kuten kännyköistä ja tableteista, sanoo fysiikan opettaja Kalle Vähä-Heikkilä.

– Nykyisin vallalla on käsite urban mining. Kännyköihin tarvittavat materiaalit ja metallit saadaan kaupungeista kierrättämällä, eikä tarvitse sademetsiä raivata kaivostoimintaan, täydentää maantiedon ja biologian opettaja Kalle Viherä.

Taustavoimina kierrätyskampanjassa ovat myös STEAM Turku sekä Lukion työelämäkumppanit -hanke. Kuva: Jouni Koutonen / Yle

Lue lisää: