Lähes kaikki maaseudun kyläkaupat innostuivat uudesta tuesta: "Ehkä puolet hakijoista täyttää kriteerit"

Päivittäistavarakaupan puolella uskotaan tuen jopa lisäävän huimaa vauhtia vähenevien kyläkauppojen määrää.

kyläkaupat
Kyläkauppias kassalla.
Marinkaisten K-Veikontorin kauppias Sari Korvela haaveilee palveluvalikoiman lisäämisestä.Yle / Petri Kuikka

Yhä vähenevät kyläkaupat ovat innostuneet hakemaan uutta valtion kyläkauppatukea yli odotusten. Jaossa on ensi vuonna miljoona euroa.

Valtaosa koko maan 221 kyläkaupasta on hakenut avustusta pysyäkseen hengissä. Ruokaviraston arvioiden mukaan korkeintaan 100 kauppaa täyttää tuen saantiin vaaditut kriteerit.

– Läheskään kaikki kaupat eivät sijaitse harvaan asutulla maaseudulla, mikä on yksi tärkeimmistä tuen saannin edellytyksistä. Päätökset tuen saajista tehdään vielä tämän vuoden puolella, kertoo Ruokaviraston ylitarkastaja Tommi Alanko.

Muina kriteereinä on, että kauppa toimii ympäri vuoden ja etäisyys lähimpään toiseen päivittäistavarakauppaan on vähintään 7,5 kilometriä. Lisäksi kaupan päivittäistavaravalikoimassa on oltava vähintään 500 tuotetta ja vuosimyynnin pitää alittaa 2 miljoona euroa.

Valtion kädenojennus

Kyläkauppojen vähenemistahti on raju. Kauppoja on jäljellä 221 ja tällä vuosituhannella yli puolet on sulkenut ovensa. Joka vuosi 20-30 kauppaa lyö ovensa säppiin.

Kyläkauppatuki onkin valtion kädenojennus maaseudun palveluiden turvaamiseksi. Se on kokeiluluontoinen ja sen vaikutuksia seurataan. Enimmillään yksi kyläkauppa voi saada noin 22 500 euroa.

Tuki on haettavissa nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Ruotsissa vastaava avustusta on maksettu jo vuodesta 2016 lähtien.

Eniten kyläkauppoja on Suomessa Päivittäistavarakaupan tilastojen mukaan Varsinais-Suomessa (26), Lapissa (21) ja Etelä-Pohjanmaalla (18).

Haaveissa lisää kyläkauppoja

Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Nieminen on optimistinen tuen vaikutuksista.

Yhtenä vuonna maksetulla rahalla ei Niemisen mielestä vielä ihmeitä tehdä, mutta pysyvä, jokavuotinen avustus pelastaisi monen kyläkaupan kuolemalta. Ja ehkä kääntäisi trendin.

– Toivon, että nykyisen reilun kahdensadan kyläkaupan sijasta meillä olisi 10 vuoden kuluttua jopa 250 kyläkauppaa, haaveilee Nieminen.

Keski-Pohjanmaalla Kokkolan Marinkaisissa kyläkauppaa pitävä Sari Korvela tietää, ettei kauppias pääse rikastumaan, eikä juuri pitämään lomiakaan.

Korvela painaa 9–10 tunnin työpäiviä kuutena päivänä viikossa.

Tuki tulisi tarpeeseen.

– Olen hakenut sitä, mutta en vielä rahoista haaveile, kun varmuutta tuen saamisesta ei ole.

Palvelua pitänyt laajentaa

Korvelan kauppa on tyypillinen esimerkki nykypäivän kyläkaupasta. Monen kaupan on pitänyt muuntua laajemman palveluvalikoiman pisteeksi säilyäkseen hengissä.

Kaupassa on peruselintarvikemyynnin lisäksi lääkekaappi, Veikkauksen piste, Postin palvelu sekä mahdollisuus nostaa käteistä kassalta.

Kauppias pyörittää myös kauppakassipalvelua vanhuksille eli hakee vanhuksia kerran viikossa ostoksille kyläkauppaan.

Haaveena on, että kauppa on pystyssä vielä 10 vuoden kuluttuakin.

– Se riippuu asiakkaista, haluavatko he pitää tämän pystyssä, toteaa Sari Korvela.