Pessimistillä on suurempi vaara sairastua ja kuolla sepelvaltimotautiin kuin muilla

Pessimistit söivät sydän- ja verisuonitautiriskin kannalta epäterveellisesti mutta luonteenpiirre vaikutti myös muuten.

sepelvaltimotauti
Kolme lasia, joista ensimmäinen on tyhjä, toinen puolillaan ja kolmas miltei täysi.
Onko lasi tyhjä vai täynnä? Pessimisti ja optimisti näkevät maailman eri tavalla. Mostphotos

Pessimistillä on suurempi vaara sairastua ja kuolla sepelvaltimotautiin kuin asioihin valoisesti suhtautuvalla. Asia on nyt tutkittu Tampereen yliopistossa.

Lääketieteen lisensiaatti Mikko Pänkäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan pessimistin vaaraa sairastua ja kuolla. Tutkimukseen osallistuneiden pessimistisimmillä miehillä oli yli nelinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin kymmenen seurantavuoden aikana verrattuna vähiten pessimistisiin.

– Kun suljettiin pois muihin syihin kuolleet, koko aineistossa kaikkein pessimistisimpien vaara kuolla sepelvaltimotautiin 11 seurantavuoden aikana oli yli kaksinkertainen vähiten pessimistisiin verrattuna, Pänkäläinen kertoo tutkimustiedotteessa.

Pessimistit söivät sydän- ja verisuonitautiriskin kannalta epäterveellisesti eivätkä onnistuneet tai edes yrittäneetkään muuttaa ruokailutottumuksiaan yhtä usein kuin muut.

– Merkittävänä välittävänä tekijänä pessimismin ja sepelvaltimotaudin välillä näytti olevan kohonnut inflammaatio- eli elimistön tulehdustaso, Pänkäläinen toteaa.

3 000 tutkittavaa

Tutkimuksessa pessimismin merkitystä sepelvaltimotaudin riskitekijänä selvitettiin vakioimalla pessimismi yleisesti tunnettujen riskitekijöiden suhteen. Näitä riskitekijöitä olivat esimerkiksi korkeat verenpaine, veren kolesterolitaso, verensokeri ja painoindeksi, tupakointi ja vähäinen liikunta.

Tutkimus on osa Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimushanketta, jossa seurattiin lähes 3 000 päijäthämäläistä keski-ikäistä ja vanhempaa naista ja miestä kymmenen vuoden ajan vuosina 2002–2012. Lisäksi heitä seurattiin vielä vuosi tämän jälkeen kuolinsyytilastoista. Tutkittavista kerättiin tietoa laajoilla kyselylomakkeilla, verikokeilla ja terveystarkastuksilla.

Seurannan alussa tutkittavat täyttivät Life Orientation Test Revised -kyselylomakkeen, joka mittaa henkilön optimistisuutta ja pessimistisyyttä. Näitä luonteenpiirteitä pidetään varsin pysyvinä.

Pessimistikin voi muuttaa elintapojaan

Osa riskin kasvusta selittynee tutkijan mukaan muita epäterveellisemmillä elintavoilla, mutta pessimismi vaikuttaa tutkijan mukaan olevan selvästi myös sepelvaltimotautisairastuvuuden ja -kuolleisuuden itsenäinen riskitekijä. Itsenäisen riskin kasvun suuruus oli tunnettujen riskitekijöiden, kuten korkean kolesterolitason ja verenpaineen veroinen tai jopa vahvempi selittäjä.

– Helposti toteutettavalla optimistisuuden ja pessimistisyyden arvioinnilla voitaisiin täydentää perinteisiä sairastumisvaaraa arvioivia terveystarkastuksia ja riskitekijöiden kartoitusta, Pänkäläinen sanoo.

Aiempi tutkimus osoitti, että aktiivisesti toimien pessimistikin saadaan parantamaan elintapojaan.

– Kaivataan kuitenkin lisää tutkimusta pessimistisimpiin kohdistuvista psykososiaalisista interventioista sekä yhteiskunnallisia tekoja, jotka auttaisivat ihmisiä luopumaan pessimismistään maailmassa, joka usein antaa vain lisää aihetta siihen, Pänkäläinen sanoo.

Lääketieteen lisensiaatti Mikko Pänkäläisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 22. marraskuuta.