Navettasuorassa syntyi kaksi vasikkaa – Yle lähetti suorana navetan elämää viiden päivän ja yön ajan

Suora on päättynyt, mutta jutussa on tallenteita siitä edelleen katsottavissa.

lehmät
Lehmä katsoo suoraan kameraan.
Mustolan tila sijaitsee Puolangalla Kainuussa. Noin 70 lehmän tila on valtakunnallista keskiarvoa suurempi.Elisa Kinnunen / Yle

Maidosta, maitotuotteista ja toisaalta maidontuottajien talousvaikeuksista on keskusteltu viime aikoina paljon. Yle näyttää nyt, millaista on arki tavallisessa suomalaisessa navetassa.

Yle lähetti tässä jutussa suoraa kuvaa navetasta torstaista 28. marraskuuta tiistaihin 3.12 saakka. Käytössä oli 360-kuvaa kuvaava kameroita, joiden kuvakulmaa voi itse säädellä. Vaikka suora on päättynyt, jutussa on edelleen katsottavissa pari viimeistä tuntia tallenteina.

Kamerat olivat Markus Heikkisen Mustola-nimisen tilan navetassa. Navetta on Kainuun Puolangalla, samalla vaaralla Paljakan laskettelukeskuksen kanssa. Vuonna 2012 valmistuneessa navetassa on yli 70 lehmää, eli tila on noin kaksi kertaa nykyistä keskiarvoa suurempi.

Yle vei paikalle kuvaustekniikkaa, mutta muuten navetassa näyttää kameroissa samalta kuin silloin kun Yle kävi tutustumassa siihen ensi kerran kuvauspaikkaa etsiessään. Myös navetan toiminta on kuvausaikana samaa kuin muutenkin arkisin.

Näet siis lähetyksessä, mitä lehmät tekevät pitkin päivää ja yötä, kuinka lypsyrobotti toimii, miten lehmiä ruokitaan. Näet, kuinka automaattinen rapsutuskone aiheuttaa päivittäin jonoutumista, kun lehmät käyttävät sitä arvojärjestyksessä.

Suoran ensimmäisenä yönä nähtiin, kun Lana-niminen lehmä poiki sonnin perjantaina hieman ennen aamukuutta. Lauantaiaamuna taas Lupaus-nimiselle lehmälle syntyi sonnivasikkaa. Molemmat poikimiset sujuivat ongelmitta. Voit lukea lisää ja katsoa videoita ensimmäisestä poikimisesta täällä. Vasikoiden ensi päivien sujumisesta voit lukea täältä.

Kuvakaappaus youtube-videolta jossa kaksi lehmää nuuhkii vasikkaa.
Kuvakaappaus 360-lähetyksestä pian vasikan syntymän jälkeen.Yle

Suora 360-lähetys vasikkalasta

Tästä pääset vasikkalaan, jossa ovat myös perjantaina ja lauantaina syntyneet vasikat.

Suora 360-lähetys navetasta

Tästä pääset katsomaan pihatossa asuvien lehmien elämää.

Navettasuora on päättynyt 3.12. ja videot siitä ovat tallenteita lähetyksen viimeisistä tunneista.

Markus Heikkinen on nyt 30-vuotias. Hän siirtyi isännäksi 21-vuotiaana, kun kotitilan vanha navetta paloi 2011. Palon jälkeen tilalle rakennettiin nykyinen navetta. Heikkinen on jo viides saman suvun isäntä Mustolassa.

Mustolan maitotilalla työskentelee 1–2 ulkopuolista työntekijää sekä robotteja, jotka hoitavat lypsyn, ruokinnan ja lannanpoiston. Työn luonne on muuttunut sukupolvessa raskaasta fyysisestä työstä tietotyöpainotteiseksi. Ulkopuolisten työntekijöiden ansiosta Heikkinen ehtii harrastamaan maastopyöräilyä, moottorikelkkailua, laskettelua ja matkustamista.

Tilalla on valmiina suunnitelmat investoida toiseen lypsyrobottiin ja lehmiin, eli käytännössä kaksinkertaistaa lehmämäärä. Kannattavuus on kuitenkin nyt niin heikko, ettei suunnitelmia laiteta käytäntöön ennen tilanteen selviämistä.

Onko Heikkisen tila iso vai pieni?

Vaikka Heikkisen navetta on iso, puolankalaiseksi navetaksi se on keskikokoinen, sanoo asiantuntija Minna Tanner Pro Agria Itä-Suomesta.

– Tämä on Kainuun maitopitäjä ja valtakunnallisestikin maidontuotanto on merkittävää.

Tilan kokoluokka on kuitenkin nopeasti painumassa keskiarvoon – uudet suomalaiset navetat ovat samankokoisia tai suurempia. Keskimääräisen maitotilan eläinmäärät ja viljelyala ovat reilusti kaksinkertaistuneet 2000-luvulla.

Tanner arvioi, että jos nykyaikaisen navetan perustaisi alusta alkaen, investointi voisi olla noin 3 miljoonaa euroa. Noin miljoona euroa maksavan navetan lisäksi rahaa tarvittaisiin eläimiin, peltoon, koneistukseen ja infrastruktuuriin – mutta niiden hinta riippuu niin monesta tekijästä, ettei tarkkaa hintaa voi yleisellä tasolla laskea.

Kainuussa on nyt jo neljä navettaa, joissa on yli 250 lehmää. Koko Suomessa näin suuria navetoita on Maataloustuottajien keskusliiton arvion mukaan noin 30. Suomen suurimmissa navetoissa on yli 600 lehmää.

Maitotilojen talous kuralla jo pitkään

Maitotilojen kannattavuus on ollut heikkoa koko 2000-luvun. Tilojen määrä on pienentynyt rajusti – kun vuonna 2000 maitotiloja oli lähes 20 000, tämän vuoden elokuussa niitä oli enää alle 6000.

Kuitenkin jäljelle jääneiden tilojen keskikoko on noussut niin, että maidontuotannon kokonaismäärä (siirryt toiseen palveluun) (Luonnonvarakeskus) ei ole juuri laskenut. Maitoa tuotetaan Suomessa lähes 2,3 miljardia litraa vuosittain. Se on noin 2 prosenttia koko EU:n maidontuotannosta.

Tilastografiikka
Tilastografiikka
Maitotilojen määrä on pudonnut 2000-luvulla neljännekseen, mutta maidon tuotanto ei juurikaan ole laskenut. Huomaa, että tilamäärän kertovassa taulukossa vaaleamman sininen osa on ennuste. Grafiikka: Mikko Airikka

2014 talous heikkeni erityisen nopeasti. Syynä oli tilojen ulkopuoliset muutokset maitomarkkinoilla: Venäjän valtasi Krimin vuonna 2014, ja sitä seuranneista pakotteista ja vastapakotteista aiheutui raju idänkaupan lasku, joka iski voimakkaasti juuri maitotuotteiden vientiin. Neljännes maitotuoteviennistä hävisi. Lisäksi vuonna 2015 maitokiintiöt poistuivat koko EU-alueelta, mistä seurasi tuotannon nousu ja hintojen lasku.

Tilastografiikka
Tilastografiikka
Luvuissa on huomioitava, että ne ovat keskiarvoja. Kuitenkaan taloudellisesti paraiten pärjänneidenkään maitotilojen talous ei viime vuonna ole yltänyt tavoitteisiin. Vuonna 2019 laskennallinen palkkavaatimus on 16,5 euroa tunnille ja korkovaatimus 2,95 prosenttia. Grafiikka: Mikko Airikka

Yllä olevassa grafiikassa näkyy, miten maitotilojen keskimääräinen eläinmäärä ja peltoala kääntyisi laskuun vuoden 2019 ennusteessa. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Arto Latukka kuitenkin sanoo, että lopullinen vuoden 2019 tilakoko selviää vasta vuoden 2020 marraskuussa. Hän ei usko, että tilakokoon kasvu pysähtyy.

Maataloustuottajien keskusliiton maitoasiamies Marjukka Manninen kertoo, että mikäli notkahdus on todellinen, siihen on useita syitä. Heikon tuottajahinnan lisäksi muun muassa rahoituksen tiukentuminen heikentää investointihaluja. Lisäksi vanhojen viljelijöiden luopumistuen päättyminen lisäsi sukupolvenvaihdoksia vielä voimassa ollessaan.

Suurin syy hänestä on näkymien sumuisuus, koska investoinnit tehdään kymmeniksi vuosiksi.

– EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on uudistuksen alla, joten ei tiedetä tarkkaan maatalouspolitiikan sisältöä seuraaviksi vuosiksi. Se vähentää nyt investointihalukkuutta.

Huolimatta koon kasvusta keskimääräisen maitotilan talous ei ole juuri kohentunut, pikemminkin päinvastoin. Yrittäjävoitto on sukeltanut yhä syvemmälle pakkasen puolelle.

Jotta yrittäjävoittoa jäisi, tulisi tilan saada kolme talousasiaa kuntoon. Ensinnäkin kustannukset pitää saada peitettyä, toiseksi viljelijän tulisi saada tehdylle työtunnille palkka ja kolmanneksi tilaan sitoutuneelle pääomalle korkoa.

Artikkelista voi keskustella arkisin kello 22 saakka.

Yle keräsi tässä artikkelissa aiemmin lukijoiden kysymyksiä lehmistä ja maidosta. Vastausaika on nyt päättynyt.

Lue lisää: Näin suomalaiset käyttävät maitotuotteita: Maitolasit häviävät ruokapöydistä, juustoa popsitaan enemmän kuin koskaan