Venäjän viranomaiset päättivät lakkauttaa arktisen alkuperäiskansojen ihmisoikeusorganisaation 

Monet Venäjän alkuperäiskansatoimijat pelkäävät turvallisuutensa ja sananvapautensa puolesta.

alkuperäiskansat
Rodion Sulyandziga
Rodion Sulyandziga johtaa Venäjän viranomaisten lakkauttamaa Center for Support of Indigenous Peoples of the North -organisaatiota. Rodion Sulyandzigan kuva-arkisto

Moskovan kaupunginoikeus on päättänyt lakkauttaa alkuperäiskansojen ihmisoikeusorganisaation, kirjoittaa englanninkielinen The Moscow Times aiheesta. (siirryt toiseen palveluun)

Vuonna 2001 perustettu arktisten alkuperäiskansojen ihmisoikeuksia puolustavan Center for Support of Indigenous Peoples of the North -organisaation tehtävänä on tukea alkuperäiskansoja Pohjois-Venäjällä ja Siperiassa. Yhdistyksen aktiivit näkevät, että organisaation lopettaminen on Venäjän viranomaisten kostotoimi, kirjoittaa The Independent Barents Observer.

Lue lisää: Agenttilaki ja kansalaisaktivismi Venäjällä

Viranomaiset päättivät lakkauttaa organisaation lakirikkomusten takia

CSIPN-organisaation asianajaja Girogory Vaypan kertoo Kommersant business daily -verkkolehdelle (siirryt toiseen palveluun), että yhdistyksen toiminnan lopettaminen antaa koko organisaatiolle kuolemantuomion.

Kommersantin tietojen mukaan Venäjän ihmisoikeusministeriö oli pyytänyt tuomioistuinta lopettamaan alkuperäiskansaorganisaation, sillä yhdistys oli rikkonut Venäjän lakeja.

Vaypan kertoo, että heillä on ollut yhdistyksen paperitöiden kanssa ongelmia, mutta he olivat jo alkaneet korjata ongelmiaan ennen tuomioistuimen päätöstä.

CSIPN-yhdistyksen johtaja Rodion Sulyandziga toteaa Arctic Consult -verkkosivulla lausunnossaan (siirryt toiseen palveluun), että Venäjän viranomaisten pyrkimyksenä on hidastaa sellaisia toimia, jotka eivät ole viranomaisten mielestä positiivisia. Sulyandzigan mukaan viranomaisten päätösten taustalla ovat taloudelliset syyt.

– Arktisella alueella ja sen resursseilla on suuri merkitys Venäjän taloudelle. Tämän vuoksi yritykset näkevät heidän toimintansa esteenä, toteaa Sulyandziga lausunnossaan.

– Me olemme ajaneet alkuperäiskansojen oikeuksia melko pitkään. Meillä on mahdollisuus pitää yhteyttä ja päästä mukaan kansainvälisille foorumeille, joissa olemme puhuneet rikkomuksista, kertoo Rodion Sulyandziga.

Rodion Sulyandziga
CSIPN-yhdistyksen johtaja Rodion Sulyandziga.Ritva Torikka / Yle

Sulyandziga on YK:n alaisen alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin EMRIP:n jäsen.

Moskovan kaupunginoikeuden päätös (siirryt toiseen palveluun)lakkauttaa CSIPN-organisaatio ei ole vielä voimassa ja päätöksestä voi valittaa vielä kaksi viikkoa.

Häirintä ja pidätykset tuttuja toimia Venäjällä

Alkuperäiskansa-aktivisti Maria Chernova kirjoittaa 7×7 Horizontal Russia -verkkosivulla (siirryt toiseen palveluun), että Venäjän alkuperäiskansat ovat alkaneet jo keräämään nimiä organisaation puolesta. Aktivistit ovat painottaneet, että organisaatio on laittomasti lakkautettu ja tapaus tullaan viemään YK:hon.

Chernova kertoo, että Venäjän viranomaiset uhkaavat alkuperäiskansojen ihmisoikeusorganisaatiota samanlaisilla väitteillä, kuin tunnetun ihmisoikeusaktivisti Lev Ponomarevin tapauksessa. (siirryt toiseen palveluun)

Ponomarevin johtama For Human Rights -liike lakkautettiin pari viikkoa sitten. Viranomaiset lakkauttivat liikkeen sillä perusteella, että liike oli rikkonut muun muassa Venäjän lakeja useaan otteeseen.

Liikkeen johtaja Ponomarev on useiden vuosien ajan pidätetty, vangittu ja sakotettu aktivismista, yhteyksistä ulkomaisiin organisaatioihin ja ulkomaalaisen rahoituksen vastaanottamisesta. (siirryt toiseen palveluun)

Alkuperäiskansa-aktiivit ovat huolissaan siitä, (siirryt toiseen palveluun)että Venäjän viranomaiset painostavat yhä enemmän siviiliorganisaatioita ja tällä tavoin rajaavat kansalaisten sananvapautta.

Viime vuosina useat alkuperäiskansojen aktiivit ja muut kansalaisaktivistit ovat tulleet luokitelluiksi ulkomaan agenteiksi tai muuten pidätetyiksi pyrkiessään kansainvälisiin toimiin. Useilta alkuperäiskansatoimijoilta on takavarikoitu passeja ja estetty heidän liikkumista ulkomaille.

Valentina Sovkina
Valentina Sovkinan matka New Yorkiin alkuperäiskansojen maailman konferenssiin pyrittiin pysäyttämään vuonna 2014.Berit Solveig Gaup / NRK

Muun muassa CSIPN johtaja Rodion Sulyandziga pidätettiin vuonna 2016 Venäjällä. Syyksi annettiin virallisten asiakirjojen väärentäminen, kun Sulyandzigan passista puuttui yksi sivu.

Syksyllä 2014 Kuolan saamelaisten parlamentin johtajan Valentina Sovkinan matka YK:n alkuperäiskansojen maailman konferenssiin New Yorkiin pyrittiin estämään.

Sovkinan matkaa häirittiin muun muassa puhkomalla hänen autonsa renkaat, pysäyttämällä ja penkomalla hänen käyttämänsä toinen auto useasti ennen rajaa ja vaatimalla hänen passiaan.

Sovkina ei suostunut luovuttamaan passiaan ja tämän vuoksi häneen kohdistettiin myös lievää fyysistä väkivaltaa. Häirinnän takia Sovkina myöhästyi lennoltaan. Sovkina pääsi lopulta matkustamaan muutaman päivän myöhässä alkuperäiskansojen maailman konferenssiin.

Saamelaisneuvoston johto pelkää yhdistysaktiivien turvallisuuden puolesta

Saamelaisneuvoston pääsihteeri Áile Javo sanoo radiohaastattelussa, että lakkautusuutinen on surullista kuultavaa, sillä Venäjällä toiminut CSIPN-yhdistys on ollut aktiivinen kansainvälisillä foorumeilla eikä Venäjällä ole vastaavaa yhtä laajasti toimivaa alkuperäiskansaorganisaatiota.

Javo kertoo, että Saamelaisneuvosto on ollut yhteydessä CSIPN aktiiveihin ja kuullut, kuinka he eivät aio luovuttaa.

– He aikovat valittaa tuomiosta ja yrittävät pitää toimintaa elossa mahdollisimman monella tavalla. Vaikka yhdistys lakkautettaisiinkin, he pyrkivät toimimaan, jotta voivat puolustaa alkuperäiskansojen asioita.

Aile Javo
Saamelaisneuvoston pääsihteeri Áile Javo. Berit Solveig Gaup / NRK

Javo kertoi maanantaina olevansa huolissaan CSIPN yhdistyksen aktiivien ja heidän perheiden turvallisuudesta.

– Me tiedämme, että jos Venäjän viranomaisen kanssa joutuu vastahankaan, se voi olla vaarallista. Jos tämä asia saa lisää kansainvälistä huomiota ja Venäjän viranomaiset näkevät, että tilannetta seurataan, en usko heille tapahtuvan mitään vaarallista, sanoo Javo.