Kouvolan piti päättää jättisäästöistä, ei onnistunut – talouskonsultin mukaan kaupunki luisuu kriisikunnaksi

Kouvolan kaupunginvaltuuston päätökset eivät täytä kaupungin 20 miljoonan euron säästötarvetta.

kuntatalous
Mielenosoitus Kouvolan kaupungintalolla
Kaupunkilaiset osoittivat mieltään kunnollisten koulujen puolesta maanantaina ennen Kouvolan kaupunginvaltuuston kokousta. Pyry Sarkiola / Yle

Kouvola on luisunut askeleen lähemmäksi kriisikuntamenettelyä. Näin arvioi konsultti ja hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä.

Syynä ovat Kouvolan kaupunginvaltuuston maanantaina tekemät päätökset kaupungin suurista säästöistä. Valtuuston päätökset tulevat 4,2 miljoonaa euroa kaupunginjohtaja Marita Toikan alkuperäistä esitystä kalliimmaksi.

Päätökset tulevat maksamaan seuraavina kolmena vuonna noin 1,8 miljoonaa euroa. Suurin, 1,1 miljoonan euron vuosittainen lovi syntyy siitä, että valtuusto ei hyväksynyt alkuperäisiä suunnitelmia koulujen lakkautuksista. Kouluja lakkautetaan aiottua vähemmän.

Valtuusto päätti myös, ettei Kuusankosken uimahallia lakkauteta. Uimahallin ylläpidosta aiheutuu puolen miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Loput kustannukset syntyvät yksityisteiden avustuksista, jotka päätettiin pitää ennallaan.

Kouvolan kaupunginvaltuusto kokousti miljoonaluokan säästöistä maanantaina yli puoleenyöhön asti.

Kriisikunnan asema lähenee

Valtuusto noudatti päätöksissään pitkälti kaupunginhallituksen linjauksia. Kaupunginhallitus puolestaan ei aiemmin taipunut suureen osaan kaupunginjohtaja Marita Toikan säästöesityksistä. Toikka ehdotti huomattavasti tuntuvampaa palveluverkon karsintaa.

Kouvolan kaupungin taloustilannetta selvittänyt konsultti ja hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä ei yllättynyt valtuuston päätöksistä.

– Olen temunnut niin paljon Kouvolan päättäjien kanssa viime aikoina, etten ole kauhean yllättynyt päätöksistä. Ne päätökset, jotka nyt jäivät tekemättä, siirtyvät tulevaisuuteen. Varsinkin nämä rakenneratkaisut ovat sellaisia, että ne odottavat aina uusia päätöksiä niin pitkään, kunnes ne loppupeleissä laitetaan täytäntöön, Laesterä sanoo.

Laesterän mukaan Kouvola voi valmiiksi alijäämäisen ratkaisun seurauksena päätyä kriisikuntien arviointimenettelyyn muutaman vuoden kuluttua.

– Kouvola on aika lähellä kriisikunnan arviointimenettelyä. Kouvolassa on ollut sellaista puhetta, että arviointimenettely ei koskisi suuria kaupunkeja eikä Kouvolaa. Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero vahvisti viime viikolla, että jos kriteerit täyttyvät, Kouvola on samalla listalla kuin muutkin.

Kouvola on Suomen 11. suurin kaupunki, jossa asuu runsaat 80 000 ihmistä.

Kaupungin taloustilanne on huono. Taloutta pitäisi tasapainottaa 20 miljoonalla eurolla. Kuluvan vuoden tulos on jäämässä 30 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vielä tähän vuoteen lähdettäessä kaupungilla oli taseessaan noin 10 miljoonaa euroa ylijäämää, joka tämän vuoden tilinpäätöksessä tulee syödyksi.

Valtiovarainministeriön mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää tapauksessa, jossa kunnan talousluvut ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat, ja jos talous on kahtena vuonna peräkkäin alittanut säädetyt raja-arvot.

Eero Laesterän mukaan arviointimenettely tarkoittaa käytännössä sitä, että valtiovarainministeriön virkamiesten ja riippumattoman puheenjohtajan kanssa valmistellaan samantapaista säästöpakettia, kuin Kouvolassa on tälläkin hetkellä valmisteltu.

– Uskon, että nyt päättämättä jääneet asiat nousevat siinä vaiheessa uudelleen esille.

Kaupunginjohtaja pettyi

Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka pettyi valtuuston eilisiin päätöksiin.

– Sopeuttamistarve on vähintään 20 miljoonaa euroa, siitä ollaan yksimielisiä. Se tarkoittaa sitä, että meidän pitää tehdä töitä entistä voimallisemmin, ja miettiä uusia toimenpiteitä, millä sopeuttamistarve tullaan saavuttamaan.

Kaupunginvaltuusto päättää ensi vuoden budjetista lopullisesti joulukuussa järjestettävässä talousarviovaltuustossa. Toikan mukaan kaupunginhallitus jatkaa työskentelyä ensi vuoden talousarvion valmistelun eteen.

Lisäksi kaupunki on nimennyt ohjausryhmän, joka ryhtyy tekemään toimenpide-esityksiä tuleville vuosille Eero Laesterän edustaman Perlacon Oy:n raportin pohjalta.

– Kyllä tässä työtä tehdään ihan jatkuvasti, Marita Toikka sanoo.

Kouluja kiinni, verotus tiukemmaksi

Kaupunginvaltuusto päätti maanantaina kiristää kuntalaisten verotusta ja lakkauttaa kouluja ensi vuodesta lähtien.

Tuloveroprosentti nousee ensi vuonna Kouvolassa puolella prosenttiyksiköllä 21,25:een.

Ummeljoen koulu menee kiinni ensi vuonna. Valkealan ja Elimäen lukiot lakkautetaan vuonna 2021, mutta uusia opiskelijoita ei oteta enää ensi vuonna. Tehtaanmäen koulu suljetaan, kun Inkeroisiin tulee uusi yhtenäiskoulu. Anjalaan ei rakenneta uutta koulua.

Kouvolan neljä omaa uimahallia jatkavat toimintaansa nykyisellään. Korian uimahallin sopimus irtisanotaan ensi vuoden loppuun mennessä. Myös jäähallien toiminta jatkuu.

Kouvolassa päätetään tänä vuonna vielä erikseen muun muassa kulttuurin ja liikunnan avustuksiin kohdistuvista säästöistä.

Esimerkiksi kultturilaitoksille vuosittain maksettaviin avustuksiin on esitetty 10 prosentin leikkauksia ensi vuodelle. Suurimmat summat nipistettäisiin Kouvolan Teatterin, Kymi Sinfoniettan sekä Pohjois-Kymen musiikkiopiston avustuksista.

Voit keskustella aiheesta artikkelin lopussa klo 22 saakka.