Henri Hoskonen halusi kokeilla kaikkea ja opiskeli 98 lukiokurssia – sitten iski uupumus: “Aina voi jälkiviisastella, mutta mitään en kadu”

Uusi lainsäädäntö vaikuttaa syksyllä ylioppilaskirjoituksiin osallistuneisiin uudella tavalla. Syksyllä valmistuneiden määrä on pysynyt ennallaan.

ylioppilaskirjoitukset
Henri Hoskonen lukemassa lehteä Kimpisen Lukion taukotilassa.
Henri Hoskosen lukio kesti kolme ja puoli vuotta, sillä kurssit eivät olisi mahtuneet lyhyempään aikaan. Kalle Purhonen / Yle

Lappeenrannassa 19-vuotias Henri Hoskonen avaa Kimpisen lukion oven tottuneesti. Näitä käytäviä on kuljettu monet kerrat, luokkatilojen penkkejä on kulutettu ahkerasti. Hoskonen vielä ahkerammin kuin moni muu.

Hoskonen on viittä vaille valmis ylioppilas kolmen ja puolen vuoden lukiourakan jälkeen. Lukiotaival venyi puolella vuodella, sillä kunnianhimoisen nuoren miehen kurssitarjotin ei olisi mahtunut tavoiteaikataulun kanssa yksiin.

Lukion päättötodistus vaatii 75 lukiokurssia. Hoskonen suoritti 98.

– Päätin heti lukion alussa, että haluan opiskella mahdollisimman laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Osasyynä oli myös se, etten vielä tiennyt, mitä haluan tehdä, Hoskonen kertoo.

Kimpisen lukion käytävä.
Henri Hoskonen opiskeli ylioppilaaksi Kimpisen lukiossa. Kun vanhemmat muuttivat Luumäelle, Hoskonen muutti omaan kotiin Lappeenrantaan, jotta koulumatkat pysyivät kohtuullisena. Silva Nieminen / Yle

Valtaosa lukiolaisista valmistuu kolmessa vuodessa ja painaa valkoisen lakin päähänsä keväällä. Ylioppilastutkinnon suorittajien määrät ovat pysyneet viime vuodet melko samalla tasolla. Keväällä valmistuu keskimäärin 27 000 ylioppilasta, syksyllä tutkinnon suorittaa noin 3 500 kokelasta.

Hoskonen kirjoitti tänä syksynä pitkän matematiikan, äidinkielen, psykologian ja ruotsin. Matematiikkaa Hoskonen lähti korottamaan. Kaikkiaan hän kirjoitti kahdeksan ainetta.

– Kaikki menivät läpi ja lakki tulee, siitä en ota paineita. Kun mennään pääsykokeisiin, aion panostaa kunnolla. Mutta kirjoituksista ei enää ole stressiä, Hoskonen kuvailee tuntojaan.

Keväällä korkeampia arvosanoja

Tyypillisesti kokelaat kirjoittavat 5–6 ainetta. Pakollinen aine on äidinkieli, jonka jälkeen moni valitsee pitkän englannin, reaalin ja matematiikan tai ruotsin.

– Moni aloittaa toisen vuoden keväällä, jatkaa kolmannen vuoden syksyllä ja lopettaa kolmannen vuoden keväällä. Osa tähtää valmistumiseen kolmessa ja puolessa vuodessa ja osa neljässä vuodessa, pääsihteeri Tiina Tähkä ylioppilastutkintolautakunnasta kertoo.

Tilastojen mukaan keväällä kirjoitetuista aineista saadaan syksyä parempia arvosanoja.

– Syksyn kokelasjoukko on joskus aika poikkeuksellinen. Niissä aineissa, joita hajautetaan paljon keväälle ja syksylle, arvosanat ovat samankaltaisia. Mutta niissä aineissa, joissa syksyn kirjoittajat ovat uusijoita ja suorittavat pidennettyä tutkintoa, esiintyy heikompia arvosanoja, Tähkä kertoo.

Kova työnteko uuvutti

Runsas kurssimäärä mahdollisti, että Henri Hoskonen pystyi opiskelemaan kaikkia niitä aineita, joista oli kiinnostunut. Suosikkeja olivat liikunta ja yhteiskuntaoppi.

Lukio-opiskelun Hoskonen hallitsi hyvin, eivätkä aineet tuntuneet liian vaikeilta. Kova työtahti kuitenkin uuvutti ajoittain. Hoskonen opiskeli pitkiä päiviä ja halusi parhaita tuloksia.

– Viime keväänä olin väsynyt. Oli kursseja, eikä lukulomaa. Kirjoitusten jälkeen iski väsymystila ja vika jakso meni taistellen, että sain kurssit suoritettua, Hoskonen kertoo.

Abiturienttien juliste, jossa irvaillaan koulupäivien määrästä.
Ohi on, ainakin melkein. Syksyn ylioppilaat juhlivat itsenäisyyspäivän aattona ympäri Suomea. Silva Nieminen / Yle

Hoskonen tunnustaa tavoittelevansa usein täydellisyyttä. Kun uupumus iski, Hoskonen huomasi oppivansa huonommin. Pitkää matematiikkaa sai tankata normaalia enemmän, jotta pysyi tiukkatahtisissa opinnoissa.

– Välillä tuntuu, ettei meinaa antaa itselleen siimaa, jos jostain täytyy joustaa. Siinä on ollut opettelemista.

Vastapainoa opiskelulle Hoskonen löytää liikunnasta, joka on tärkeä osa arkea. Hoskonen on harrastanut street dancea, pikajuoksua ja crossfittiä. Lisäksi Hoskonen käy töissä.

Omat suoritukset näytille

Hylätty koe on ollut tähän asti mahdollista uusia kahdesti ja hyväksytty koe kerran. Elokuussa voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen hyväksytyn kokeen voi uusia niin monesti kuin haluaa – hylätynkin kolmesti.

Toinen muutos liittyy kokeiden arvosteluun. Ennen kokelas on saanut tiedon vain pisteiden määrästä. Jatkossa jokainen voi nähdä oman kokeensa myös jälkikäteen Oma opintopolku -palvelussa. Palvelussa näkyvät sensorien mahdolliset kommentit, mutta ennen kaikkea kokelas voi verrata omaa vastaustaan mallivastauksiin.

– Se on tosi tärkeä lisä kokelaiden oikeusturvaan. Jos on jotain sellaista, mikä askarruttaa, kokelaalla on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus, pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo.

Hiljaisuus YO-KOE ilmoituslappu, Tikkurilan Lukio
Yo-kokeet tehtiin kaikkialla sähköisesti ensimmäisen kerran keväällä 2019. Ilkka Klemola / Yle

Jälkitarkastelun mahdollistaa digitaalinen ylioppilaskoe, joka otettiin lopullisesti käyttöön viime keväänä.

Aivan ongelmaton koe ei ole ollut, sillä uusi tekniikka on tuonut mukanaan myös vaikeuksia. Esimerkiksi viime keväänä äidinkielen koe pääsi alkamaan Kouvolan yhteislyseossa 2,5 tuntia myöhässä palveluverkon tukkeutumisen vuoksi.

Oppilaat eivät saaneet poistua koko aikana muualle kuin vessaan.

Kahdeksan yo-koetta

Henri Hoskonen kirjoitti ylioppilaskokeissa kahdeksan ainetta: äidinkielen, pitkän matematiikan, ruotsin, englannin, yhteiskuntaopin, biologian, terveystiedon ja psykologian. Arvosanoja on tullut cum laude approbaturin ja eximia cum laude approbaturin välillä.

Sähköiset kokeet sujuivat Hoskosella hyvin, eikä ongelmia tullut. Hoskonen ei usko tarkastelevansa omia koevastauksiaan jälkikäteen.

– Aina voi jälkiviisastella, mutta mitään en kadu. Olen tehnyt parhaani ja sen, mitä olen jaksanut, Hoskonen sanoo.

Yo-juhlia Hoskonen viettää vanhempiensa kotona Luumäellä itsenäisyyspäivänä. Vieraiksi on kutsuttu perhettä ja kavereita.

– Yo-lakki löytyi halvalla, sillä lainaan sitä isoveljeltä. Pidetään ihan peruspirskeet, ei mitään isoa haloota tarvii asiasta tehdä, Hoskonen kertoo.

Henri Hoskonen kävelemässä Kimpisen lukion portaita.
Henri Hoskonen kirjoitti kahdeksan ainetta, kymmenellä kerralla - kahden kokeen lopputulemaan hän ei ollut tyytyväinen vaan yritti uudestaan. Kalle Purhonen / Yle

Nouseeko matematiikan suosio?

Lukioikäisten ikäryhmät kasvavat vuoteen 2027 asti, minkä jälkeen määrä lähtee voimakkaasti laskuun.

– Sen jälkeen pitää katsoa kaikessa koulutukseen liittyvässä, miten ikäluokkien pieneneminen vaikuttaa, ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä sanoo.

Kirjoituksissa matematiikan merkitys korostuu jatkossa, sillä Juha Sipilän hallituksen yksi kärkihankkeista liittyi korkeakoulujen pääsykokeiden uudistamiseen. Tavoite on saada nuoret jatko-opiskelemaan entistä tehokkaammin.

Uudessa pisteytysjärjestelmässä pitkän matematiikan ylioppilaskokeella saa eniten pisteitä jatko-opintopaikkaa haettaessa, myös ei-matemaattisilla aloilla.

Matematiikan ylioppilaskirjoituksissa onkin viime vuosina näkynyt pientä kasvua.

‒ Katsotaan nyt, kun saadaan tämän syksyn ja kevään tiedot, että näkyykö trendiä. Pientä havaintoa on viime keväältä, että pitkää matematiikkaa kirjoitettiin jonkin verran enemmän, Tähkä kertoo.

Ylioppilaslakkeja
Pitkää matematiikkaa painotetaan korkeakouluhauissa, sillä siitä saa eniten pisteitä. Kaisa Siren / AOP

Erikoisrajajääkäriksi ja pankkiiriksi

Lukion jälkeen Henri Hoskonen valmistautuu armeijaan ja yliopiston pääsykokeisiin. Armeija alkaa heinäkuussa ja haaveissa on suorittaa varusmiespalvelus erikoisrajajääkärinä Immolassa.

Itsensä ylittäminen armeijassa kiinnostaa, mutta kyseessä on myös pieni veljellinen kilpailu.

– Isoveli on aina haastanut ja pistänyt itseään fyysisesti likoon ja on tehnyt hommia rauhanturvaajanakin. Kun toinen pystyy sellaiseen, niin pitää näyttää, että pysyy perässä, Hoskonen nauraa.

Henri Hoskonen Kimpisen lukion käytävällä.
Henri Hoskosen lukiotaival ei ole ollut helpoin, mutta hän on tyytyväinen valintoihinsa. Ne on tehty itseä varten. Kalle Purhonen / Yle

Armeijan jälkeen Hoskonen haluaa opiskelemaan kauppatieteitä LUT-yliopistoon. Tulevaisuudessa kiinnostaa rahoitus- ja pankkiala.

– Olen kiinnostunut sijoittamisesta ja sijoitan niin paljon kuin mahdollista.

Lukioaikaa Hoskonen muistelee ilolla. Parasta antia on ollut mahdollisuus oppia paljon myös itsestään. Joskus kiireen keskellä hän on miettinyt, onko jäänyt jostain paitsi tai jääkö kaveriporukassa ulkopuolelle.

‒ Mutta loppujen lopuksi olen tehnyt valintoja omaa elämääni varten, Hoskonen päättää.

Katso kaikki syksyn ylioppilaiden nimet Ylen ylioppilaskoneesta.