Miehet ampuivat satoja kissoja ja auton ikkunasta metsäneläimiä – "Tämä ei ole metsästystä, vaan jotain ihan muuta"

Tänään käräjäoikeudessa käsitellyn, kuukausia jatkuneen salametsästyksen arvioidaan vaikuttaneen eläinkantoihin Pietarsaaren seudulla.

salametsästys
Salametsästysoikeudenkäynti Pohjanmaan käräjäoikeudessa.
Syytetyt myönsivät pääosin teot oikeudessa.Joni Kyheröinen / Yle

Pietarsaaressa käsiteltiin tiistaina poikkeuksellista salametsästysjuttua. Syytettyinä on kolme miestä Pietarsaaren seudulta. Heitä syytetään yhteensä kymmenien rusakoiden, metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen ampumisesta pienoiskiväärillä.

Miehet ovat ampuneet myös jopa lähes tuhat kissaa kettutarha-alueilla. Osaan ampumisista oli tarhanomistajan lupa, mutta pienoiskivääriä ei olisi saanut käyttää. Tiedossa ei ole, kuinka monella tarhalla kissoja on ammuttu. Syyteoikeus on näiltä osin kuitenkin vanhentunut.

Kaikkiaan syytekohtia on kahdeksan, niistä kovin on syyte törkeästä metsästysrikoksesta, josta syytetään kahta vastaajaa kolmesta. Toinen pääsyytetyistä oli tekojen aikaan alaikäinen.

Miehet myöntävät teot pääosin. Törkeä metsästysrikos kiistetään. Kiistaa on myös esimerkiksi ammuttujen eläinten määrästä.

Syytetyt eivät halunneet puhua oikeudessa.

Suunniteltua vai ei

Ampumiset tapahtuivat autosta. Miehet tekivät yhteistyötä: yksi ajoi ja kun näkyviin tuli eläin, toinen miehistä sokaisi sitä valonheittimillä, toinen ampui.

Miehet ottivat osan eläimistä mukaan, mutta jättivät ison osan luontoon tarkistamatta, miten niille kävi. He myönsivät tutkinnassa myös haavoittaneensa eläimiä ja ampuneensa välillä ohi.

Osa ampumisista tapahtui lajien rauhoitusaikana.

Syyttäjä vaatii miehille 6–10 kuukauden ehdollisia vankeusrangaistuksia.

– Tämä ei ole metsästystä, vaan jotain ihan muuta, luonnehti aluesyyttäjä Marina Ek-Bäck.

Puolustuksen mukaan kyse ei ollut suunnitellusta metsästyksestä. Miehet ajelivat ympäriinsä öiseen aikaan, ja kun pellolla näkyi rusakko tai kauris, se ammuttiin.

– Suunnitelmallista metsästystä on se, että eläintä jahdataan ja ammutaan. Tämä on ollut nuorten miesten ajattelematonta toimintaa, luvalla sanoen äärimmäisen tyhmiä päähänpistoja, sanoo asianajaja Anne Mäkelä.

Hän sanoo edustamiensa kahden miehen ottavan vastuun teoistaan.

Hänen mukaansa törkeän rikoksen merkit eivät täyty: toiminta ei ollut erityisen raakaa tai julmaa tai suunnitelmallista. Taloudellista hyötyä ei tavoiteltu eikä riistaeläinten määrä ollut puolustuksen mukaan kovin suuri suhteessa alueen eläinten määrään.

Metsäkauriiden väheneminen ihmetytti

Tapahtumat alkoivat paljastua, kun alueen metsästäjät alkoivat ihmetellä metsäkauriiden vähenemistä. Yksi metsästäjistä löysi maastosta kuolleen metsäkauriin, jota ei ollut ammuttu metsästysaseella, vaan pienoiskiväärillä.

Poliisi taas näki partioidessaan pellolla eläimen, jota luuli ensin hirveksi. Sen jälkeen poliisit näkivät jonkun juoksevan autoon ja lähtivät perään kysymään, mitä oli tekeillä.

Sama partio pysäytti saman auton aamuyöllä matkalla takaisinpäin. Autossa olleiden hermostunut käytös laittoi hälytyskellot soimaan. Poliisi palasi niitylle ja löysi sieltä muun muassa verijälkiä.

Elokuun 2016 ja toukokuun 2017 välillä tapahtuneesta salametsästyksestä oli aluksi epäiltynä isompikin joukko, mutta syytteet luettiin lopulta kolmelle miehelle.

Metsästysseurat vaativat korvauksia

Miehet siis paitsi ampuivat, myös haavoittivat eläimiä ja jättivät niitä luontoon. Vestersundbyn metsästysseuran puheenjohtaja Staffan Rönnbacka kuvaili oikeudessa, kuinka vahingoittunut eläin käyttäytyy.

– Se juoksee, kunnes löytää sopivan paikan, johon asettua. Lievemmin haavoittunut etsii suojaisaa paikkaa, pahemmin vahingoittuneella ei ole välttämättä voimia valita paikkaa.

Oikeudessa käytiin keskustelua muun muassa siitä, miten salametsästys on vaikuttanut eläinten määrään ja onko metsästysseuroilla oikeus korvauksiin salakaadoista. Myös korvaukseen oikeuttavien eläinten määrästä oltiin eri mieltä.

Metsästysseurat vaativat miehiltä korvauksia, koska salametsästys on verottanut metsäkauriin kantoja. Puolustus taas vetosi arvioihin, joiden mukaan metsäkauriiden kanta on päinvastoin kasvussa.

Pietarsaaren metsästysseuran puheenjohtaja Juha Gustafsson sanoo, että metsäkaurishavainnot vähenivät viime vuonna hieman. Seura on ampunut yleensä yhden, korkeintaan kaksi kaurista vuodessa.

Seura on viime vuosina rauhoittanut metsäjäniksen nähdäkseen lumipeitteen tultua, onko metsästykselle edellytyksiä. Pari vuotta oli huonompia jänisvuosia, mutta tänä vuonna suunta näyttää olevan parempaan.

Biologi analysoi tapahtumia

Todistajana kuultu biologi Mattias Kanckos luonnehtii, että metsäkauriin kanta on ollut alueella hyvässä kasvussa. Lajin parissa ei ole esiintynyt esimerkiksi sairauksia.

Valkohäntäpeurakin on lisääntynyt, mutta ei yhtä vahvasti. Rannikko-Pohjanmaalla valkohäntäpeuroja on muutenkin paljon vähemmän kuin eteläisillä alueilla. Rusakkokanta taas vaihtelee välillä rajustikin, niitä vievät myös pedot ja sairaudet.

Metsästäjät alkoivat ihmetellä, miksi kanta ei kasva odotetusti ja miettiä mahdollisia selityksiä. Metsäkauriilla on pienehkö, rajoittunut kotialue. Eläimet muuttavat, jos niitä metsästetään voimallisesti tai ympäristö muuttuu rajusti. Toisaalta yhden yksilön ampuminen voi saada muut laumasta vaihtamaan aluetta.

– Esimerkiksi ruokailupaikoilla tapahtuneet ampumiset ovat opettaneet eläimille, että paikka ei ole turvallinen, sanoo Kanckos.

Kanckos pitää autosta ampumista ja valoilla sokaisemista epämetsästäjämäisenä käytöksenä sen lisäksi, että toiminta oli laitonta.

– Eläimelle ei anneta mahdollisuutta.

Tuomio jutussa annetaan marraskuun lopulla.

Lue lisää:

Nuoret miehet ampuivat eläimiä auton ikkunasta – syyttäjä vaatii ehdollista vankeutta poikkeuksellisessa salametsästysjutussa

Poikkeuksellisesta salametsästystapauksesta syytteet kolmelle: nuorten epäillään ampuneen eläimiä auton ikkunasta