Erikoislääkäreistä kilpaillaan ympäri Suomen, eikä pelkkä työ enää riitä: “Täällä on mummolapalvelut ja mahdollisuudet maastopyöräilyyn”

Lääkäriliiton mukaan koulutuspaikkojen lisääminen ei ratkaise lääkäripulaa.

lääkärit
Terhi nojailee
Terhi Savolainen erikoistuu lääkäriksi Pohjois-Karjalan keskusairaalassa.Ari Haimakainen

Lääkäripulasta on puhuttu jo pitkään. Ongelma ei kuitenkaan ratkea vain lisäämällä lääkärien koulutuspaikkoja, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.

– On vähän outo ajatus, että yliopistoissa lisättäisiin lääkärien peruskoulutusta, kun meillä on erikoislääkäripula. Tarvitsemme spesialisteja lisää sekä perusterveydenhuoltoon että sairaaloiden erikoisaloille.

Ongelmana on, että erikoislääkäreistä on pulaa toisilla aloilla enemmän kuin toisilla.

– Meillä on aika hyvät ennusteet siitä, että esimerkiksi ortopedeja, plastiikkakirurgeja ja silmälääkäreitä valmistuu lähivuosina todella paljon. Sitten taas psykiatreja on erikoistumassa vähän, ja heitä on jäämässä runsaasti eläkkeelle.

Siksi Myllymäen mukaan Suomessa pitäisi olla tarkat suunnitelmat siitä, minkä alan erikoislääkäreitä tarvitaan tulevaisuudessa lisää. Hänestä koulutusta pitäisi painottaa näille aloille, eikä vain lääkärien peruskoulutukseen.

Erikoislääkäripula on myös maantieteellinen ongelma, sillä Lääkäriliiton tilastojen mukaan erikoissairaanhoidossa on vajausta lääkäreistä 2–24 prosentin välillä eri sairaanhoitopiireissä. Tilanne on hankala esimerkiksi Itä-Suomessa.

Mummolapalvelut ja hyvä työyhteisö houkuttelivat Joensuuhun

Yksi tapa rekrytoida erikoislääkäreitä muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle on kasvattaa heitä itse. Erikoistuessaan lääkärit liikkuvat työn perässä helpommin, ja saattavat kotoutua paikkakunnille niin hyvin, että jäävät lopulta sinne pysyvästi asumaan ja töihin.

Tämä on huomattu myös Pohjois-Karjalan keskussairaalassa, jossa Terhi Savolainen erikoistuu parhaillaan akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi.

Terhi Savolainen
Terhi Savolaisen mielestä Joensuu on sopivan kokoinen kaupunki asua. Ei liian iso, mutta ei liian pienikään.Ari Haimakainen / Yle

Savolainen kertoo kolme syytä, jotka saivat hänet valitsemaan työ- ja koulutuspaikakseen Pohjois-Karjalan keskussairaalan.

– Täällä on mummolapalvelut eli puolison vanhemmat lähellä. Hyvät maastopyöräilymaastot vaikuttivat myös, hän naurahtaa.

Savolaisen mukaan moni muukin lääkäri on valinnut Pohjois-Karjalan juuri luonnon ja sen tarjoamin harrastusmahdollisuuksien vuoksi. Tärkein tekijä oli kuitenkin hyvä työympäristö.

– Täällä päivystyksessä on erittäin hyvä esimies ja työpaikka on hyvä muutenkin. Tiesin tämän jo entuudestaan, hän sanoo.

Moni nuori lääkäri valitsee työpaikan ilmapiirin mukaan. Tärkeää on työssä saatava tuki. Nuorten lääkärien yhdistys listaa sairaaloita sen mukaan, kuinka hyviä koulutuspaikkoja ne ovat. Pohjois-Karjalan keskussairaala on pärjännyt listauksessa hyvin.

Tiukkaa kilpailua erikoislääkäreistä

Erikoislääkäreiden työpanoksesta kilpaillaan kiivaasti ympäri Suomen.

Esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote kohahdutti nuorille lääkäreille suunnatulla räväkällä mainosvideollaan.

Pohjois-Karjalassa on puolestaan turvauduttu jo kahden vuoden ajan rekrytointiyksikköön, joka palkkaa terveydenhoitoalan ammattilaisia koko maakunnan alueelle.

Lääkärien ja erikoislääkärien kohdalla yksikkö tekee paljon alkaen asunnon etsimisestä aina puolison työpaikan varmistamiseen. Rekrytoijat myös jalkautuvat messuille ja alan tapahtumiin “headhunttaamaan” sopivia lääkäreitä.

Pohjois-Karjalan keskussairaalan johtajaylilääkäri Jarmo Kukkonen kertoo, tämä on osoittautunut yhdeksi erinomaiseksi keinoksi houkutella Joensuuhun kokeneita erikoislääkäreitä.

– Olemme onnistuneet mielestäni hyvin. Tilanne on parantunut viime vuosina. Meillä ei ole taloudellisia resursseja lähteä palkkataisteluun, siinä missä joillain muilla toimijoilla. Siksi meidän on onnistuttava perustyössä.

Kukkosen mukaan erikoislääkäreitä tarvittaisiin sairaalaan silti noin 30 lisää. Esimerkiksi radiologista ja psykiatreista on pulaa. Tällä hetkellä sairaalassa työskentelee erikoislääkäreitä runsas 300.

Potilasharjoitus meneillään
Anssi Eboreime, 24, suorittaa viimeistä harjoitteluaan Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Terhi Savolainen ohjeistaa.Ari Haimakainen / Yle

Terhi Savolaista rekrytoitiin Pohjois-Karjalaan hänen omien sanojensa mukaan “pitkään ja hartaasti”. Ensin häntä houkutteli Joensuuhun nykyinen esimies eli ylilääkäri.

Kun puolisolle näytti löytyvän myös töitä Joensuusta, alkoi Savolainen pohtia muuttoa tosissaan.

– Siinä vaiheessa sana oli kiirinyt ja johtajaylilääkäri otti yhteyttä. Hän pyysi sitten kahville ja juttelemaan. Hän kertoi sairaalan nykytilasta, sillä minun muistikuvani olivat opiskeluajoilta.

Lopulta Savolainen puolisoineen päätti muuttaa Pohjois-Karjalaan.

Opiskelijoista haetaan ulkomailta asti

Rekrytointiyksikkö käy tapaamassa lääkäriksi opiskelevia kaikissa Suomen yliopistoissa sekä ulkomaisissa yliopistoissa, joissa on paljon suomalaisia opiskelijoita. Tavoitteena on saada lääkäriopiskelijat ensin työharjoitteluun Pohjois-Karjalaan ja sitä kautta jäämään seudulle valmistumisen jälkeen.

Anssi työn touhussa.
Anssi Eboreime kuuli Tartossa opiskelukaveriltaan ensimmäisen kerran Pohjois-Karjalan keskussairaalasta.Ari Haimakainen / Yle

Tartosta mukaan tarttui vantaalaislähtöinen Anssi Eboreime, 24. Hän suorittaa opintojensa viimeistä harjoittelua Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Kokemusta on jo aiemmilta kesiltä samasta paikasta.

– Kuulin, että täällä saa paljon vertaistukea, ja vanhemmilta kollegoilta voi aina kysyä ongelmatilanteissa. Siitä tuli olo, että tämä voisi olla hyvä paikka olla ja oppia, hän sanoo.

Eboreime aikoo tulevaisuudessa erikoistua, mutta ala ei ole vielä valittuna. Neurologia voisi olla kuitenkin hyvä vaihtoehto. Hän ei vielä tiedä, missä aikoo jatkossa asua ja työskennellä.

– Joensuu on käynyt mielessä, hän sanoo.

Pohjoiskarjalaiset saavat Eboreimelta kehuja.

– Ihmiset ovat täällä avoimia. Potilaat ovat usein hyväntuulisia, vaikka olisivat sairaita. Se on ollut mukava huomata, hän sanoo.

Lue lisää:

Pakko, lisäkoulutus vai tutkimustyö terveyskeskuksiin? 4 syytä, miksi perusterveydenhuollon lääkärivaje ei ole yksinkertaista matematiikkaa

Miten sinä ratkaisisit lääkäripulan? Aiheeta voi keskustella alla kello 22:00 asti.