Osallistuitko Mikko Alasaarelan somekeskusteluun koulukiusaamisesta? Sinuun vaikutettiin algoritmien avulla!

Törmäsitkö eilen netissä Mikko Alasaarelan tarinaan koulukiusaamisesta?

algoritmit
Mikko Alasaarela, toimitusjohtaja, Inbot
Jari Pussinen / YLE

Jos törmäsit eilen netissä Mikko Alasaaren tarinaan koulukiusaamisesta et ole yksin. Olet ollut mukana tarkasti suunnitellussa journalistisessa projektissa, jonka tarkoituksena oli tuoda esille koulukiusaamista.

Puoli seitsemän-ohjelma toteutti yhdessä Alasaarelan kanssa koskettavan tositarinan Facebookissa, Twitterissä ja Linkedinissä. Sama päivitys oli räätälöity jokaiseen alustaan tukemaan algoritmejä. Huomiota herättänyt tarina on totta.

Yrittäjä, kolmen lapsen isä Alasaarela näytti konkreettisesti, miten algoritmeillä voi saada päivityksen lentoon. Kirjoitukset saivat heti suurta huomiota kaikilla somealustoilla. Twitterissä se oli eilen levinnein suomenkielinen twiitti.

Koe todisti, että somejättien algoritmit voi valjastaa vaikuttamisen välineeksi. Alasaarelan omakohtainen tarina keräsi vuorokauden aikana 300 000 näyttökertaa, ja se kiinnostaa edelleen.

Mikko Alasaarelan twiitti kiusaamisesta on suurin suomenkielinen päivitys  Twitterissä
Mikko Alasaarelan twiitti kiusaamisesta on suurin suomenkielinen päivitys TwitterissäHelena lappeteläinen, Puoli sietsemän, Yle

Twitterissä päivitys tehtiin ketjuun

Ympäriltä kuuluu kahvikuppien kilinää, ja lähellä olevat ihmiset vilkuilevat kiinnostuneena pöytäämme. Julkaisemme päivityksen helsinkiläisessä, Maria nolla yksi startup-keskuksessa. Kahvilassa olemme ihmisten keskellä konkreettisesti. Myös somessa olemme ihmisten ympäröimiä, vaikka aina emme sitä muista.

Alasaarela ottaa Word-dokumentin esiin. Hän uppoutuu työhönsä ja julkaisee yksi kerrallaan päivityksiä, keskittyneesti.

Alasaarela kertoo tekstissään hyvin avoimesti kokemastaan fyysisestä ja henkisestä väkivallasta koulussa ja työelämässä.

Empatiaa herättänyt teksti sai sadat ihmiset kiittämään Alasaarelaa vaikean kokemuksen jakamisesta, toivomaan koulukiusaamisen loppumista ja kertomaan omista kiusaamistilanteitaan. Esimerkiksi yrittäjä Ilkka O. Lavas paljasti, että hänen kohdallaan koulukiusaaminen johti tupakan tumppaamiseen niskaan.

Alasaarela kuvailee tekstissään, kuinka työelämän mentorit auttoivat tiedostamaan kiusaamisesta johtuvia luonnevikoja. Päivityksiin liitetyt koulu- ja lapsuuskuvat antoivat uskottavuutta tarinalle. Lopuksi Alasaarela kertoi antaneensa anteeksi kiusaajilleen.

Alasaarela halusi tökätä tarkoituksella kupliin kirjoittamalla lestadiolaisuudestaan, puhumalla koston hautomisesta ja mainitsemalla kauppakorkeakoulun. Tunteisiin vetoava kertomus sai ihmiset tykkäämään, jakamaan ja kommentoimaan päivitystä.

Hän korostaa, että somevaikuttaminen on tämän ajan yhteiskuntavaikuttamista. Se ei onnistu pelkästään hyvin kirjoitetulla tarinalla, vaan se vaatii verkostoitumista ja tietämystä algoritmeista.

Somejättien algoritmit ovat salaisuuksia. Alasaarela tietää miten ne toimivat, koska on seurannut ja testannut algoritmejä.

Algoritmien uhmaaminen on mahdotonta

Koko ikänsä algoritmien parissa työskennellyt Mikko Alasaarela toteaa cappuccino kädessään, että markkinoijat kuljettavat tavallisia ihmisiä somessa "kuin pässiä narussa". Syynä on se, että algoritmien pelisäännöt ovat suurimmalla osalla hukassa.

Alasaarela on oppinut algoritmien toimintatavat työskennellessään pelialalla. Viimeiset vuodet hän on ollut verkkovaikuttajana ja toimitusjohtajana tekoäly-yritys Inbotissa.

Alasaarela nauraa puheelle siitä, että algoritmejä voisi uhmata.

– Ei niitä voi! Niiden mukaan on pelattava. Tällä hetkellä näkyvyyttä saavat henkilöt, jotka ovat taitavia sisällön tuottajia ja algoritmien käyttäjiä.

Somejättien tavoitteena on ensisijaisesti maksimoida mainostulot. Markkinointi luo yhdessä käyttäjäkokemusasiantuntijoiden kanssa nettisivulle sopivan strategian.

Koodaaja tekee algoritmit, jonka käskyjen pohjalta tekoäly operoi somealustalla. Algoritmi kerää käyttäjästään jatkuvaa tietoa ja ohjaa sivuille kohdennettua mainontaa.

Moni kuvittelee, että esimerkiksi Facebook-päivitys näkyy automaattisesti kaikille. Oikeasti algoritmi päättää, nouseeko päivitys kavereille näkyviin lainkaan. Päätös pohjautuu dataan, jota se kerää somealustan käyttäjiltä.

Esimerkiksi Facebookin algoritmit eivät tue Alasaarelan mukaan Youtube- tai nettiartikkeleiden jakamista, jotta käyttäjä ei siirtyisi kilpailevan yrityksen sivuille. Linkedin suosii tällä hetkellä dokumentteja. Twitterissä toimivat henkilökohtaiset tarinat, jotka rakennetaan ketjuiksi.

Tiedä milloin julkaiset, jos haluat raketin lentoon!

Jos ei tiedä, minä päivänä ja kellonaikana päivitys kannattaa julkaista, niin se todennäköisesti hukkuu massaan. Kaikissa kanavissa on hieman erilainen logiikka.

Ihmiset ovat esimerkiksi Linkedinissä aktiivisimmillaan tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja sunnuntaisin.

Päivämäärän lisäksi kellonaika on tärkeä. Päivitys kannattaa julkaista esimerkiksi Twitterissä ja Linkedinissä aamuyhdeksältä, jolloin ihmiset juovat kahvia työpöydän äärellä, heti lounaan jälkeen tai iltapäiväneljältä, jolloin ihmiset somettavat matkustaessaan kotiin.

Ei ollut siis sattumaa, että laitoimme somepäivityksen liikkeelle tiistaina kello 9.30 Facebookissa, Twitterissä ja Linkedinissä. Algoritmit tukevat tällaistä toimintaa.

Valjasta verkostot avuksi

Someyritysten algoritmien toimintaperiaatteen voi huomata, jos käyttää somea aktiivisesti. Netissä on myös ryhmiä, jotka jakavat keskenään tietoa somealustojen algoritmimuutoksista.

Alasaarela tietää, että somealustojen algoritmit päättävät päivityksen ensimmäisen tunnin aikana, kuinka laajasti sitä jaetaan.

Algoritmi antaa aktivointien pohjalta kertoimen sille, miten päivitys näkyy somealustalla seuraavina tunteina ja päivinä. Tämän vuoksi Alasaarelalla on apunaan verkosto, joka tukee tykkäämällä, jakamalla ja kommentoimalla hänen päivityksiään.

– Minulla on Suomessa satakunta talous- ja yrityselämän vaikuttajaa. Linkedinissä vaikuttajia on globaalisti.

Alasaarela kuvailee päivitystä rakettina, joka saa polttoainetta aktivoinnista. Mitä enemmän polttoainetta, sitä pidempi kaari.

Päivitys voi näkyä somealustoilla kolmekin päivää ennen kuin sen suosio hiipuu. Siihen mennessä se on kerännyt jo satoja tuhansia katsojia ja aiheuttanut tuhansia jakoja.

Tunteet nousivat, kun algoritmit alkoivat tukea Alasaarelan julkaisemaa tarinaa
Tunteet nousivat, kun algoritmit alkoivat tukea Alasaarelan julkaisemaa tarinaaMikko Alasaarela, Puoli seitsemän, Yle

Empatia triggeröi

Alasaarela vetosi ihmisiin empatian avulla. Empatia on yksi tärkeimmistä tunteista, joka triggeröi ihmisiä.

Triggeröinti tarkoittaa sitä, että viesti laukaisee niin vahvan tunnelatauksen, että se saa lukijan toiminaan. Esimerkiksi närkästyminen saa ihmiset kommentoimaan. Mitä enemmän närkästyneitä kommentteja tulee päivitykseen, sitä enemmän algoritmit tarjoavat näkyvyyttä kavereilla, kaverien kavereilla ja vielä näiden kavereilla.

Somealustoilla raketinomaisesti menestyvät päivitykset, joissa tunteena käytetään suuttumusta. Alasaarela kertoo, että esimerkiksi Greta Thunberg saa sedät suuttumaan. Algoritmi innostuu entisestään, kun eri kuplissa olevat ryhmät kääntyvät toisiaan vastaan kommentoimalla.

Ilon ja rakkauden päivityksiä kommentoidaan vähemmän, joten niiden huomio somevirrassa jää pienemmäksi. Poikkeuksen tekevät juhlapäiväpäivitykset, joita somejättien algoritmit tukevat. Alasaarela paljastaa, että hää-ja ristiäiskuvat saavat aina huomiota.

Ihmiset, jotka tietävät tämän, käyttävät algoritmia hyväkseen tuodakseen esille omaa sanomaansa.

Somekohu olikin vastuullista vaikuttamista

Algoritmejä hyödyntämällä voidaan rakentaa henkilöbrändejä päivitysten ympärille. Ne kiinnostavat ihmisiä kasvottomien mediabrändien sijaan.

Alasaarela on brändännyt itsensä vastuulliseksi vaikuttajaksi. Hän halusi näyttää omalla esimerkillään, että ihminen voi tuoda itselleen tärkeitä asioita esille algoritmeja hyödyntämällä.

Alasaarela sai algoritmitietämyksellä uusia seuraajia Twitterissä yli 400, Linkedinissä sata ja Facebookissa parikymmentä. Päivityksen on nähnyt nyt noin 300 000 suomalaista. Algoritmien kaari takaa, että katselukertoja tulee vielä 200 000 lisää.

Hänen tavoitteenaan oli vahvistaa yleistä mielipidettä koulukiusaamisen kitkemisestä – ja hän onnistui siinä.

Näyttävä esilletulo johti medianäkyvyyteen muuallakin kuin somealustoilla ja TV1:n Puoli seitsemän -ohjelmassa. Seitsemän tuntia päivityksen julkaisun jälkeen Koulurauhaa-lehti ja Helsingin Sanomat olivat yhteydessä Alasaarelaan. Kymmeniä yksityishenkilöitä otti häneen yhteyttä somekanavien ja puhelimen välityksellä. Hänelle tarjottiin jopa mahdollisuutta kirjaprojektiin, jossa käsitellään koulukiusaamista.

Yhteistyössä toteutettu hanke osoitti, että yksittäinen ihminen voi vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen tai politiikkaan.

Osalla ihmisistä saattaa olla käsitys, että somessa on mahdollista nousta esille hyvän tuurin vaikutuksesta. Näin ei kuitenkaan ole. Ne jotka tietävät algoritmien toimintatavat somealustoilla nappaavat myös maksimaalisen näkyvyyden..

EDIT 17:43: Korjattu kirjoitusvirheitä. Muokattu artikkelia luettavammaksi.