Kirkot halutaan säilyttää koulujuhlien yhtenä vaihtoehtona – keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset toivovat linjan kirkastusta

Apulaisoikeusasiamiehen koulujuhlaratkaisu nousemassa keskusteluun eduskunnassa.

koulut
Loviisan kirkon lasimaalaus, jossa kaksi enkeliä.
Apulaisoikeusasiamiehen linjaus, että koulujen päätösjuhlia ei voisi järjestää kirkoissa, jakaa poliittista kenttää.Janne Lindroos / Yle

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen linjasi viime viikolla (siirryt toiseen palveluun), että koulun yhteisiä juhlia, kuten joulujuhlia tai kevätjuhlia, ei saisi järjestää kirkoissa.

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu on saanut eduskunnassa kiitosta ja moitteita.

Eduskunta keskusteli iltapäivällä eduskunnan oikeusasiamiehen viime vuoden kertomuksesta. Keskustelun yhteydessä käytiin lyhyesti läpi myös eduskuntaryhmien näkemyksiä apulaisoikeusasiamiehen koulujuhlaratkaisusta.

Uuteen linjaukseen toivotaan eduskunnan kantaa

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah toivoi, että perustuslakivaliokunta kutsuisi apulaisoikeusasiamies Pölösen kuultavaksi ratkaisun perusteluista.

Keskustelussa kokoomuksen, keskustan ja kristillisdemokraattien edustajat pitivät ongelmallisena Pölösen uutta linjausta, että koulujen päättäjäisjuhlien järjestäminen kirkkotilassa olisi jo lähtökohtaisesti ongelmallista, koska kirkko on tarkoitettu jumalanpalvelusten toimittamiseen ja kirkkorakennukseen liittyy uskonnollisia merkityksiä.

Pölösen mukaan koulujen lukukauden päätösjuhlissa on kyse kaikille oppilaille yhteisestä opetukseen kuuluvasta juhlasta, joka on järjestettävä siten, että kaikki oppilaat voivat osallistua siihen vakaumuksestaan riippumatta.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana vuonna 2014 nykyistä koulujuhlakäytäntöä linjannut Johannes Koskinen (sd.) sanoi, että perustuslakivaliokunta ei silloin ottanut kantaa kirkkorakennusten sopivuuteen juhlatilana. Koskisen mielestä Pölösen ratkaisu on hyvin perusteltu.

Eduskuntakeskusteluun osallistunut eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen korosti, että Pölösen näkemys ei ole ristiriidassa perustuslakivaliokunnan aiempiin linjauksiin, koska valiokunta ei ole ottanut kantaa nimenomaan kirkkotilakysymykseen.

Vasemmisto kiittää – oikeisto moittii

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu on jakanut poliittista kenttää.

Vasemmisto ja vihreät ovat kiitelleet Pölösen linjausta, mutta keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien edustajat ovat arvostelleet apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua.

Perustuslakivaliokunnan ovi
Perustuslakivaliokunta linjasi vuonna 2014 suvivirsikeskustelun yhteydessä, että olennaista on oppilaan tai hänen huoltajansa todellinen ja aito vapaus valita, osallistuuko oppilas uskonnollista ainesta sisältäviin koulun tilaisuuksiin. Markku Pitkänen / Yle

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni ottivat nopeasti kantaa koulujen juhlien järjestämiseen. He puolustivat kirkkojen säilyttämistä yhtenä vaihtoehtona juhlapaikaksi.

Keskustalainen perustuslakivaliokunnan jäsen Markus Lohi katsoi, että apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu on ristiriidassa perustuslakivaliokunnan vuonna 2014 tekemän yksimielisen linjauksen kanssa.

Lohi huomautti myös, että koulun juhlien järjestäminen kirkon tiloissa ei tee tilaisuudesta automaattisesti uskonnollista.

Kokoomusedustajat: Linjaa pitää selkiyttää

Kokoomusta perustuslakivaliokunnassa edustavat Wille Rydman ja Heikki Vestman arvioivat yhteisessä kannanotossaan, että apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu on vähintään jännitteinen perustuslakivaliokunnan aiemman tulkintalinjan kanssa.

Kokoomusedustajat toivoivat, että perustuslakivaliokunta selkiyttäisi tilannetta.

Blogissaan (siirryt toiseen palveluun) Rydman pohtii laajemmin, onko Pölönen oikeassa vai väärässä. Rydmanin mielestä apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu näyttäisi tukeutuvan pikemminkin perusopetusasetuksen sanamuotoihin kuin siihen, mitä perustuslakivaliokunta on aiheesta lausunut.

– Tämä on varsin ongelmallista etenkin, kun perustuslakivaliokunta on linjannut aiheesta varsin painokkain sanakääntein. Edellisenkin aihetta koskevan linjanvetonsa perustuslakivaliokunta teki pitkälti juuri siksi, että laillisuusvalvojan kanta oli etääntynyt valiokunnan omasta näkemyksestä. Nyt on käsillä varsin samankaltainen tilanne, Rydman vertaa.

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu on aiheuttanut hämmennystä myös perustuslakivaliokunnan perussuomalaisissa edustajissa.

Tulkintalinja oikeuskanslerin kertomuksen yhteydessä

Perustuslakivaliokunta joutuukin todennäköisesti lähiaikoina ottamaan kantaa apulaisoikeusasiamiehen linjaukseen.

Perustuslakivaliokunnan voimassa oleva tulkintalinja esitettiin huhtikuussa 2014 oikeuskanslerin kertomusta koskevan mietinnön (siirryt toiseen palveluun) yhteydessä.

Perustuslakivaliokunnan pöydällä on tälläkin hetkellä oikeuskanslerin vuosikertomus vuodelta 2018, jonka käsittely on jäänyt budjettilakikiireiden jalkoihin, eikä siinä ole vielä ehditty kuulla edes asiantuntijoita.

Perustuslakivaliokunnassa ei ole vielä keskusteltu apulaisoikeusasiamiehen koulujuhlaratkaisusta. Yksi asian käsittelyn mahdollinen ajankohta voisi olla oikeuskanslerin kertomuksen yhteydessä.

Oikeusasiamiehen vuosikertomusta koskeva perustuslakivaliokunnan mietintö (siirryt toiseen palveluun) ehti valmistua lokakuussa ennen koulujuhlakohua.

Oikeusasiamiehen viime vuoden kertomuksesta keskustellaan tänään myöhemmin illalla täysistunnossa ja myös koulujuhlaratkaisun odotetaan nousevan keskustelussa esille.

Juttua täydennetty kello 17.15 eduskuntakeskustelun pohjalta.

Lue myös:

Apulaisoikeusasiamies linjasi: Koulun yhteisen joulujuhlan järjestäminen kirkossa on lainvastaista – "Kirkko on nimenomaan jumalanpalvelusten toimittamiseen tarkoitettu paikka"

Ensin luultiin, että Orpo ja Kulmuni käsittivät joulujuhlalinjauksen väärin, mutta he tarkoittivatkin mitä twiittasivat – myös yo-lakit pitää voida jakaa kirkossa