Hiilinielulaskelma yllätti hallituspuolueet – uudessa laskelmassa nielut putoavat puoleen, päästövähennyksiä etsittävä rutkasti arvioitua enemmän

Hallitus haluaa Suomesta hiilineutraalin. Tutkijoiden mukaan tavoite tarkoittaisi isoja muutoksia muun muassa maatalouteen.

ilmastonmuutos
Pieni männyntaimi metsässä.
Kasvihuonekaasujen vähentämisessä metsillä on suuri merkitys, koska ne sitovat hiilidioksidia.Timo Sihvonen / Yle

Ylen tietojen mukaan laskelma Suomen hiilinieluista on muuttunut olennaisesti vielä keväällä arvioidusta. Hallituspuolueissa nähdään, että muutos ei ainakaan helpota päättäjien työtä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuonna 2035.

Kyse on Luonnonvarakeskus Luken tekemästä laskelmasta, jossa on laskettu hiilinielujen muuttumista tulevaisuudessa. Luke on päivittänyt aiempia laskelmiaan, ja alustavat tiedot julkaistaan perjantaina.

Hiilineutraalius tarkoittaa, että vuonna 2035 Suomi ei enää kuormittaisi ilmakehää, kun nielut, suurimpana niistä metsät, sitoisivat hiiltä saman verran kuin sitä pääsee ilmaan eri päästölähteistä.

Perjantaina saadaan myös ensimmäisiä arvioita, mitä päästöjen vähentäminen voisi maksaa kansantaloudelle. Silloin julkaistaan hallituksen tilaamat skenaariot, joissa tutkimuslaitokset ovat VTT:n johdolla arvioineet mahdollisia tapoja saavuttaa hiilineutraalius.

Myös tutkijoiden käyttämät päästövähennysmallit ovat hätkähdyttäneet puolueita, kun asiaa on esitelty niille alustavasti hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä. Ryhmässä ovat edustettuina kaikki hallituspuolueet: SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.

Luonnonvarakeskuksen laskelmissa todella suuri muutos

Yle on saanut eri lähteistä alustavia tietoja Luken hiilinielulaskelmasta ja VTT:n tulevaisuusskenaarioista. Tiedot perustuvat Ylen kuulemiin toisen käden lähteisiin.

Luken aiemmassa arviossa (siirryt toiseen palveluun) vuoden 2035 nielun suuruus oli noin 35 Mt co2. Tuoreessa, vielä julkaisemattomassa arviossa luku on Ylen tietojen mukaan vain 17,9 Mt co2.

Mittayksikkö on hiilidioksiditonniekvivalenttia, joka tarkoittaa hiilidioksidiksi muunnettuja kasvihuonekaasuja. Vuonna 2035 hiilinielu sitoisi siis 17,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavan määrän kasvihuonekaasuja.

Aiemmin Luke arvioi myös, että vuonna 2050 nielu olisi noin 50 Mt co2, mutta nyt luku on pudotettu 25,6:een.

Vertailun vuoksi, Luken arvio tämänhetkisen nielun suuruudesta on nyt 23,5 Mt co2. Vielä keväällä Luke arvioi, että vuonna 2020 nielut sitoisivat 30,8 miljoona tonnia kasvihuonekaasuja.

Nielut ovat laskelmia ja niihin vaikuttavat esimerkiksi oletukset metsän kasvusta, metsähakkuista ja istutuksista. Mitä kauemmas tulevaisuutta ennakoidaan, sitä epävarmemmaksi laskelma käy.

Luke selittää yllätystä: Tausta-aineisto muuttui

Nielulaskelman muutos oli puolueille yllätys. Luken laskelmat ovat eläneet aiemminkin, mutta näin suuri muutos hämmästyttää sekä poliitikkojen että tutkijoiden keskuudessa.

Tutkijat ja poliitikot odottavat Luken kertovan perjantaina, mistä laskelmien radikaali muuttuminen johtuu.

Luken keväisissä skenaarioissa hiilinielu näytti tulevaisuudessa vain kasvavan, vaikka hakkuita olisi lisätty. Nyt suunta on toinen: jos hakkuita lisätään, nielu pienenee.

Puolueissa myös epäillään, voiko laskelmiin ylipäätään luottaa, jos heitot ovat tätä suuruusluokkaa.

Yle kysyi Lukelta, mistä uusien, vielä alustavien laskelmien muutokset edellisiin verrattuna johtuvat.

– Uusi laskelma pohjautuu tuoreimpaan mitattuun metsävaratietoon ja hakkuutähdemalli on päivitetty, Luken tutkimusylijohtaja Antti Asikainen sanoo.

Tuoreimmassa on Asikaisen mukaan käytetty vuosien 2013–2017 metsäninventointiaineistoa. Edellinen laskelma perustui vuosien 2009–2013 aineistoon.

Muutamina viime vuosina Suomen metsissä on hakattu paljon, mikä on pienentänyt metsien hiilinielua.

VTT:n alustavat skenaariot: radikaaleja päästöleikkauksia

Hallituksella ei vielä ole suunnitelmaa, miten hiilineutraaliuteen päästään vuonna 2035. Työvoima- ja elinkeinoministeriö tekee yhdessä teollisuuden kanssa tiekarttoja, miten päästöjä voisi vähentää.

Liikenneministeriössä taas on alettu suunnitella, kuinka liikenteestä tehtäisiin “vähähiilistä”. Tammikuussa hallitus aikoo istua yhteiseen pöytään miettimään päästövähennyksiä toden teolla.

Päästöjen vähentämisen tapa pitäisi olla selvillä vuonna 2021, kun hallitus on kautensa puolivälissä.

VTT hahmotteli keväällä, miten Suomi voisi päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2050. Vain yhdessä tutkijoiden tekemistä neljästä tulevaisuudenkuvasta Suomi saisi päästöt ja nielut tasapainoon vuosina 2030–2040.

Kasvihuonekaasupäästöjen lähteet sektoreittain vuonna 2018*
Lasse Isokangas, Joonas Haverinen / Yle

Antti Rinteen (sd.) hallitus päätti kiristää hiilineutraaliustavoitetta.

Tutkijat ovat kasanneet pikavauhtia kaksi skenaariota, miten Suomesta voisi tulla hiilineutraali jo vuonna 2035. Päästövähennykset olisi saatava aikaan kireässä aikataulussa. 15 vuodessa nielujen kasvattamisen varaan ei voi laskea yhtä paljon eikä tekniikan kehittyminen ehdi ratkaista ongelmia niin paljon kuin pidemmällä aikavälillä.

Pian valmistuviin skenaariohin perehtynyt tutkija arvioi, että vielä julkaisemattomien skenaarioiden ehdotukset päästövähennyksiksi ovat radikaaleja juuri siksi, että nielut ovat edellisiin näkymiin verrattuna pienentyneet niin paljon.

Jo keväällä julkaistuissa, vuoteen 2050 ulottuvissa näkymissä päästövähennykset olisivat vaatineet iso yhteiskunnallista muutosta. Esimerkiksi lihansyönnin oletettiin vähenevän tuntuvasti, ja hiilidioksidin talteenotto ja varastointi oli yksi keino päästöjen kuriin saamiseksi.

Nyt ollaan kuitenkin vielä monta piirua tiukemman muutoksen edessä, kun päästövähennysten on tapahduttava vain 15 vuodessa: teollisuuden olisi uusittava laitteitaan nopeammin, liikenteessä pitäisi pian siirtyä pois raakaöljystä jalostetuista polttoaineista.

Kovin tarkkoja laskelmia hiilipäästöjen vähentämisestä ei voi tehdä. Siihen vaikuttavat, miten tekniikka kehittyy, miten kuluttajat muuttavat käytöstään ja mitä poliitikot päättävät.

Maataloudessa varauduttava suuriin muutoksiin

Suomen nykyisistä hiilipäästöistä valtaosa tulee energiasektorilta. Päästöjä tulee runsaasti myös maataloudesta sekä teollisuuden prosesseista.

Energiasektorin sisällä taas päästöistä isoin osa tulee energian tuotannosta ja kotimaan liikenteestä.

Ylen tietojen mukaan tutkijoiden tuoreissa skenaarioissa esimerkiksi maatalous olisi ison muutoksen edessä. Jos kuluttajat haluaisivat ilmastosyistä vähentää lihan syömistä, maatalous ei tuottaisi enää niinkään naudan- ja sianlihaa vaan esimerkiksi kauraa ja kasviproteiineja. Tämä vähentäisi päästöjä.

Kastemato mönkii peltomullassa.
Hallitus aikoo vähentää päästöjä eri päästölähteistä. Eniten päästöjä tulee energiasektorilta, toiseksi eniten maataloudesta.Tommi Parkkinen / Yle

Jos taas lihaa syötäisiin ja tuotettaisiin kuten ennenkin, päästöjä pitäisi vähentää muualta.

Myös ilmastopaneeli on arvioinut, että päästöleikkauksia pitää kiristää, jos hallitus aikoo päästä tavoitteisiinsa. Ilmastopaneelin mukaan tavoitteen saavuttaminen on mahdollista.

VTT:n johdolla tehdyissä laskelmissa on nyt ensi kertaa arvioitu myös, mitä päästövähennystavoitteen saavuttaminen maksaisi kansantaloudelle.

Puolueet kuitenkin muistuttavat, että skenaariot eivät ole poliittisia ohjelmia. Ne on tarkoitettu vain avuksi päätöksentekoon.

Yleensä päästövähennysten logiikka on, että leikkauksia on helpointa saada aikaan siellä, missä päästöjäkin on paljon. Hallituspuolueissa ajatellaan tällä hetkellä, että päästöjä pitäisi leikata joka sektorilta.

Juttua täsmennetty 14.11. klo 10.25: ennen kolmatta väliotsikkoa hiilivarasto muutettu hiilinieluksi.

Lue myös:

Luonnonvarakeskus paljastaa: Ilmastolaskelmat metsähakkuista eivät pidä paikkaansa – Ei ole mitään lupausta, että Suomessa voitaisiin hakata yli 80 miljoonaa kuutiota metsää