Kiinan sikakatastrofi ei kasvata Suomen lihantuotantoa – uusia suursikaloita rakennetaan korvaamaan vain vanhentuneita tiloja

Sianlihan tuotannon uskotaan säilyvän Suomessa entisellä tasolla, vaikka arviolta vähintään puolet Kiinan sioista kuolee afrikkalaisen sikaruton takia.

sianliha
Vehmaan rakenteilla olevat sikalat
Vehmalla rakennetaan uutta emakkosikalaa. Vapaa porsitus vaatii lisää tilaa ja tuotantoa lisätään.Samuli Holopainen / Yle

Huonot uutiset saattavat olla hyviä uutisia. Maailman suurimman sianlihantuottajan ja kuluttajamaan Kiinan katastrofaalinen tautitilanne saattaa tappaa puolet tai jopa 70 prosenttia sioista.

Luulisi alalla olevan nyt uuden nousun paikka, kun kaksi suomalaista lihataloa oli ehtinyt jo ennen epidemiaa saada ovet auki Kiinan markkinoille. Tällä hetkellä arviot tilanteesta ovat kuitenkin varsin varovaisia.

– Tässä vaiheessa emme näe tarpeellisena lisätä tuotantoa, Atrian viennistä vastaava johtaja Markku Hirvijärvi sanoo.

Samansuuntainen viesti on HKScanin vientijohtaja Jukka Nikkisellä.

– Tuotannon lisäämisestä ei ole tehty päätöksiä. Tilanteen kehittymistä seurataan ja sen mukaan sitte reagoidaan.

Sianlihantuotanto on sopimuskasvatusta eli lihatalot määrittelevät kuinka paljon sikoja kasvatetaan.

Suomen sikayrittäjien puheenjohtaja Timo Heikkilä pitää tilannetta kuitenkin jonkinmoisena pelastuksena alalle.

– Nyt liha-alan yritykset ovat kertoneet, että toistakymmentä prosenttiakin sianlihasta viedään Kiinaan ja hinnat ovat kohtuullisen hyviä.

porsas miehen sylissä
Sikalat ovat suuryksiköitä. Timo Heikkilällä on kerrallaan noin 20 000 eläintä tuotannossa, pääasiassa porsaita.Jouni Soikkeli / Yle

Lihaa ja yli 100 000 porsasta vuosittain Ruskolla tuottava Timo Heikkilä arvioi, että kestää noin viisi vuotta, ennen kuin Kiina saa palautettua oman tuotantonsa ennalleen.

Vapaaseen porsitukseen investoidaan

Suomessa investointiavustuksia on jaettu viime vuosina noin 30:lle sikalan rakentajalle vuosittain. Kärkimaakuntia ovat Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi.

Vehmaalla rakennetaan uutta porsitussikalaa. Pirteä Porsas Oy on kolmen maatilan omistama yhtiö. Viiiden miljoonan euron investointia puntaroitiin tarkkaan – vaihtoehtona olisi ollut vuonna 1996 rakennetun sikalan alasajo.

Tuotantoa lisätään noin yhdellä kolmasosalla, emakoita tulee noin 1600 ja porsaita syntyy reilut 50 000 vuodessa.

Kiinan ongelmia seurataan tarkkaan.

– Investoinnin vinkkelistä meillä oli hyvä tuuri, mutta onhan tämä todella ikävä tilanne, että tautitapaus tulee ja muuttaa koko lihamarkkinaa maailmanlaajuisesti, yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jyrki Heilä sanoo.

Vanhat tilat olivat jo käyttöikänsä päässä, ne vaativat remontin ja pinta-alaa rakennetaan lisää, koska jatkossa siirrytään vapaaseen porsitukseen. Porsitushäkit jäävät pois käytöstä.

vapaan porsituksen uusi sikala
Jyrki Heilä esittelee karsinaa, jossa emakko voi olla vapaana porsimisen ajan.Jari Hakkarainen / Yle

Uusissa karsinoissa emakko pääsee vapaasti kulkemaan vaikka koko porsituksen ajan.

– Aikaisemmin emakko on ollut lukittuna häkeissä neljä viikkoa, Jyrki Heilä kertoo muutoksesta.

Eläinten hyvinvoinnin lisääminen on yksi kilpailuvaltti. Suomen sianlihantuotannon strategiassa toistuvat sanat antibioottivapaus, puhtaus ja tuotannon eettisyys. Ja saparot.

Tuottajat muistuttavat, että vain Suomessa ja Ruotsissa noudatetaan EU-direktiiviä, joka kieltää häntien katkaisemisen.

– Sika on onnellinen, kun saparo on kippuralla, Timo Heikkilä sanoo.

Timo Heikkilän käsitys on, että tuotteen laatua arvostetaan Kiinassakin, mutta eläinten hyvinvoinnilla ei ole niinkään siellä merkitystä.

Suomi-sika myy puhtaudellaan

Suomalaista sianlihaa on ollut kaupan Kiinassa reilut kaksi vuotta. Ensimmäiset erät Atrian Nurmon teurastamolta lähtivät Kiinan markkinoille vuoden 2017 keväällä. HKScan seurasi perässä vuotta myöhemmin, kun vienti alkoi Forssan teurastamolta.

Atrian viennin määrä on tänä vuonna noin 8 miljoonaa kiloa. Se on noin 12 prosenttia yhtiön sianlihantuotannosta.

HKScanin suunnitelma on kasvattaa vientiä ensimmäisen vuoden kolmesta miljoonasta kilosta toisena vuonna kuuteen miljoonaan, ja kolmantena yhdeksään miljoonaan kiloon. Määrä on vielä nyt alle kymmenen prosenttia yhtiön sianlihakaupasta.

Onko tämä sitten vähän vai paljon? Kiinan sikamääräksi arvioitiin noin 400 miljoonaa sikaa ennen tappavan taudin leviämistä ja lihankulutus oli 54,8 miljoonaa tonnia vuodessa.

porsaita karsinassa
Suomalaisesta siasta tehdään brändituotetta Kiinan markkinoille.Jouni Soikkeli / Yle

Tämä on kokonaan eri suuruusluokan asia kuin Suomessa puhuttu sikatalouden kriisi. Suomessa puhutaan miljoonista kiloista.

Sillä on tarkoitettu sikaloiden vähenemistä ja lihantuotannon vähenemistä viime vuonna. Sikoja teurastettiin hieman alle kaksi miljoonaa, eli tuotanto oli vajaat 170 miljoonaa kiloa.

Saman verran lihaa tuotettiin viimeksi vuonna 1995. Tiloja oli silloin 6 200 ja nyt samaan tuotantoon riittää 800 sikalaa. Keskittyminen on ollut hurjaa ja se jatkuu edelleen. Jos Kiinaan menee noin 100 000 sikaa vuodessa, se tarkoittaa alle 50 sikalan tuotantoa.

Suomalaiset lihansyöjät syövät yhtä paljon lihaa kuin ennenkin, mutta sianlihan sijasta entistä enemmän broilereita.

Ilman Kiinan vientiä sianlihan tarve olisi kotimarkkinoiden kysynnän vähetessä ennätysalhaalla.

Lihakauppaa tekevä teollisuus yrittää pärjätä Kiinassa laadulla ja puhtaan Suomen brändillä.

– Tautitilanteesta johtuen se on toimiva tarina. Siellä on merkittävä määrä ihmisiä, joita puhdas pohjoinen tuote kiinnostaa, Jukka Nikkinen arvioi.

Markku Hirvijärven myyntipuheessa on sama sisältö: puhtaus, lääkkeettömyys ja tautivapaus.

– Meillä on nyt erinomainen aika brändätä suomalaista puhdasta ruokaa Kiinaan. Kiinalainen kuluttaja arvostaa yhä enemmän laatua ja elintarvikkeiden puhtautta.

Kiinan hinnat ovat Kiinan hintoja

Hinnannousu Kiinassa ei ole näkynyt suomalaisen sikatilallisen tilipussissa eikä juuri kaupan tiskilläkään.

Sianlihan kuluttajahinta on jopa kolminkertaistunut vuoden 2018 tautiepidemian alkamisen jälkeen. Teollisuuden mielestä hintakilpailulla ja määrällä ei Aasiaan kannata lähteä.

Siat ryntäilevät ympäriinsä.
Yhä useamman sian tie vie Kiinaan.Anne Elhaimer / Yle

– Eurooppalainen hintataso on osittain noussut Kiinan myötä. Sitä kautta se voi vaikuttaa. Lähimarkkinoiden hinta määrittää meidän hintatason, Jukka Nikkinen kertoo.

Uutta sikalaa rakennuttava Jyrki Heilä ei ole nähnyt hinnoissa positiivista kehitystä.

– Sitä odotellessa, että hinnat lähtisivät nousuun, Heilä sanoo ja esittelee uuden sikalan karsinoita.

Porsaille tulee lämmitettävät, katetut nurkkaukset ja emakko saa huilata vapaana vieressä vähän viileämmässä.