Tuore vertailuselvitys: toriparkkien rakentaminen on puskenut monta kaupunkikeskustaa eteenpäin

Hämeenlinnalaisille kerrottiin uutta tietoa muiden kaupunkien toriparkeista. Lahti on tyytyväinen keskustaan syntyneisiin mahdollisuuksiin.

Hämeenlinna
Hämeenlinnan Raatihuoneella yleisöä
Hämeenlinnalaiset saivat omaan kiivaaseen toriparkkikeskusteluun lisävalaistusta keskiviikkoillan yleisötilaisuudessa. RaatihuoneellaTimo Leponiemi / Yle

Konsulttiyritys Rambollin tuoreessa pysäköintitalojen vertailussa on tarkasteltu torinalusparkkien vaikutusta keskustan kehitykseen. Merkittävän suureksi vaikutus on arvioitu Lahdessa, Mikkelissä, Oulussa, Seinäjoella sekä Vaasassa, suureksi Joensuussa ja kohtalaiseksi Kotkassa ja Kuopiossa. Arvioinnin ovat tehneet kokeneet keskustasuunnittelijat, jotka ovat perustaneet arviointinsa tapahtuneeseen kehitykseen ja haastatteluihin.

Hämeenlinnan kaupunkikeskustayhdistyksen palvelupäällikkö Sari Hagemeier toivoo, että päätös toriparkista tehdään faktojen, ei tunteiden perusteella.

– Tilaisuuteen laadittu vertailu toi päätöksen pohjaksi hyviä faktoja, totesi Hagemeier keskiviikon yleisötilaisuudessa.

Suomen muiden toriparkkien kustannukset ovat vaihdelleet suuresti. Maanpäälle rakennetut pysäköintilaitokset ovat olleet edullisimpia, kun taas kalleimpia ovat olleet syvät kallioon louhitut laitokset.

Autopaikan hinta kymmeniätuhansia euroja

Hämeenlinnan torin alle on suunniteltu kaksikerroksista toriparkkia, johon tulisi 637 autopaikkaa. Varsinaisen toriparkin hintalapuksi on laskettu 30 miljoonaa euroa. Muita kustannuksia tulee noin 3,5 miljoonaa euroa muun muassa torin kiveyksen uudelleen rakentamisesta ja väestönsuojasta.

Autopaikkaa kohden edullisimpia toriparkkeja ovat Kotkan ja Mikkelin pysäköintilaitokset, nykyrahaan suhteutettuna 22 000 euroa. Kallein on puolestaan kallioon louhitun Oulun 78 000 euroa. Hämeenlinnan toriparkissa autopaikalle kertyisi hintaa 47 000 – 52 000 euroa.

Lahdessa positiiviset vaikutukset

Lahdessa toriparkki valmistui yli kymmenen vuotta kestäneiden keskustelujen jälkeen huhtikuussa 2015. Sen vaikutuksen Lahden keskustaan ovat olleet positiiviset, sanoo Lahden kaupungingeodeetti Juha Helminen.

– Tämä on yksi osa Lahden pysäköintipolitiikkaa. Sen jälkeen kehitimme eteenpäin keskustan asuntorakentamista, liikenneverkkoa ja kävelykatuja.

Lahdessa toriparkissa pysäköidään nyt keskimäärin 1 tunti 53 minuuttia, kun vuonna 2015 viivyttiin 1 tunti 33 minuuttia. Lahden Pysäköinti Oy:n toimitusjohtajan Sari Alénin mukaan keskustassa viihdytään nykyään kauemmin eli vetovoima on kasvanut.

Lahden kaupungin keskustan kehittämisvisioon sisältyi esimerkiksi Aleksanterinkadun muutos kävelypainotteisemmaksi ja noin sadan autopaikkojen vähennys maan päältä. Tavoitteena oli lisätä keskustan viihtyisyyttä.

Verkkokysely ja yleisötilaisuus

Toriparkin rakentaminen on puhuttanut Hämeenlinnassa jo pitkään. Kansanäänestyksen järjestämisen kaupunginvaltuusto päätti sivuuttaa, sillä se olisi tullut maksamaan 100 000 euroa. Sen sijaan mielipiteitä toriparkista kysytään verkkokyselyllä.

Arkkitehti Tommi Terästö Hämeenlinnan kaupungilta pitää toriparkkia tarpeellisena.

– Hämeenlinnan keskustaa voidaan muuten kehittää elinvoimaiseksi, vetovoimaiseksi ja viihtyisäksi kaupunkikeskustaksi. Toriparkki mahdollistaa useiden keskustan ydinkiinteistöjen kehittämisen. Sillä olisi iso vaikutus katutilan ja torin kehittämiselle.

Hämeenlinnassa toriparkki rakennettaisiin viiden-kymmenen vuoden päästä. Varsinaiseen rakentamiseen ei sisältyisi isoja riskejä, koska rakentamisesta on paljon kokemusta. Hämeenlinnassa maaperäkin on sopiva. Kannattavuuteen sisältyy enemmän riskejä muun muassa käyttöasteen ja kiinteistöjen velvoitepaikkojen suhteen.

Nykyinen pysäköintitilanne vaikuttaa hyötyihin

Voisivatko toriparkin vaikutukset olla Hämeenlinnassa samankaltaiset kuin esimerkiksi Vaasassa? Juha Helminen vastaa, että siihen vaikuttaa kaupungin koko ja tämänhetkinen pysäköintitilanne; onko jossain tarjolla ilmaisia tai lähes ilmaisia pysäköintipaikkoja. Nämä tekijät vaikuttavat toriparkin kannattavuuteen.

Hämeenlinnan keskikaupungin asukasyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Viljakainen ihmettelikin yleisötilaisuudessa, miten pieni kaupunki hakee vertailukohtaa itseään paljon isommasta kaupungista kuten Lahdesta.

Lahdessa osa toriparkin kustannuksista saatiin katettua velvoitepysäköintipaikkojen avulla eli keskusta-alueen kiinteistöjen omistajat olivat myös maksumiehinä. Kalliiseen toriparkkiratkaisuun sisältyy aina taloudellisia riskejä, jotka kaupungin ja paikallisen pysäköintiyhtiön on laskettava itselleen.

– Lahdessa päädyimme laskelmissa siihen, että pysäköintituloilla hoituvat velat ja hoitokulut. Tässä tavoitteessa on pysytty. Sen lisäksi se elävöitti keskustaa. Näin investointi saadaan tulovirralla katettua.

Päätös ei ole helppo

Mikkelissä toriparkki rakennettiin suunnilleen samaan aikaan kuin Lahdessa. Mikkelissä toriparkin kannattavuuteen vaikutti sen, että toriparkki palvelee suoraan keskustan kauppaliikkeitä ja sitä kautta keskustan toiminnallisuutta.

Hämeenlinnassa päätös toriparkista on iso ratkaisu.

– Helppoja nämä päätökset eivät ole koskaan. Investointi on iso, puhutaan ympäristöarvoista, ja siitä, mikä on satsaus joukkoliikenteeseen, mutta Lahdessa vastaava päätös olisi voitu tehdä jo aikaisemminkin, sanoo Lahden kaupungingeodeetti Juha Helminen.