Muinaisten suomalaisten perimä paljastaa: täällä asui monia heimoja

Rautakautiset DNA-löydöt kertovat uutta tietoa suomalaisten alkuperästä.

geenit
Levänluhta, kalmisto, vesikalmisto, pääkallo, arkeologia
Levänluhdan kalmistoon Etelä-Pohjanmaalle haudatuista rautakautisista ihmisistä suuri osa edustaa nykysaamelaisiin yhdistettyjä DNA-linjoja. Levänluhdasta löydettyjä pääkalloja Kansallismuseossa.Jussi Mankkinen, Yle

Rautakauden lopulla Suomea asuttivat erilliset, toisistaan poikkeavat ihmisryhmät. Kaikki nämä ovat vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään.

Varhaisten suomalaisten DNA-linjat valottavat nykyväestön monitahoista alkuperää. Tämä tulee ilmi Helsingin ja Turun yliopistojen uudessa geenitutkimuksessa. Kyseessä on toistaiseksi laajin muinais-DNA-tutkimus Suomen alueella asuneista ihmisistä.

Tutkimuksessa on selvitetty geeniperimää yli sadan yksilön arkeologisista luunäytteistä 300–1800-luvuilta. Suurin osa näytteistä on rautakaudelta (n. 300–1300 jaa.) ja keskiajalta (n. 1200–1500 jaa.).

Professori Päivi Onkamon mukaan lisää tietoa vastaavan ajan ihmisistä on tulossa, sillä nyt 103 yksilöstä saatiin selville äitilinjat.

– Se on paljon, usein näissä tutkimuksissa on vain muutama kymmenen näytettä. Meillä on tulossa myös koko perimän laajuista aineistoa, joka kertoo enemmän kuin pelkät äitilinjat, Onkamo sanoo.

Nyt yksilöistä on eristetty äidiltä kaikille tämän lapsille periytyvää mitokondrioiden DNA:ta ja siten selvitetty naisten väestöhistoriaa.

Tulosten perusteella rautakaudella ja keskiajalla Suomessa eläneillä ihmisillä esiintyi samoja mitokondriolinjoja kuin nykysuomalaisilla. Erityisesti rautakaudella eri kalmistoihin haudattujen perimät poikkesivat kuitenkin toisistaan merkittävästi.

Tutkijoiden mukaan rautakaudella Itä- ja Länsi-Suomen väestöissä havaitut erot ovat päinvastaiset kuin nykysuomalaisilla: muinaisiin maanviljelijöihin yhdistetyt linjat ovat olleet yleisempiä idässä ja metsästäjä-keräilijöiltä periytyvät linjat lännessä.

Tämä selitettyy sillä, että maanviljelijäväestöä on saapunut Suomen alueelle lännen ja etelän lisäksi myös idästä.

Muinaisen suomalaisten perimän tutkimusta haittaa se, etteivät luut säily hyvin Suomen maaperässä.

– Yleensä 2 000 vuotta on luiden maksimi säilymisaika. Nämä nyt tutkitut ovat alle 2 000 vuoden ikäisiä, eli vuosisadoilta 300–1800. Tämän ikäisiä luunäytteitä meillä Suomessa on kuitenkin useita satoja, vaikka vanhempia ei sitten olekaan, Päivi Onkamo toteaa.

Keskiaikainen hauta Hiitolan Kylälahden Kalmistomäeltä
Keskiaikainen hauta Hiitolan Kylälahden KalmistomäeltäStanislav Belskiy

Lännessä olivat keräilijät, idässä viljelijät

Nykyään läntisestä Suomesta tavataan enemmän DNA-linjoja, jotka aiemmin olivat yleisiä idän viljelijäryhmillä. Muinaisten suomalaisten löydöt kertovat kuitenkin muuta.

Kivikautisille metsästäjä-keräilijöille tyypilliset äidiltä periytyvät DNA-linjat olivat yleisiä Euran Luistarin ja Hollolan Kirkkailanmäelle haudatuilla. Hiitolan Kylälahdessa Karjalassa sekä Mikkelin Tuukkalassa olivat taas yleisimpänä linjat, jotka ovat ominaisia Euroopan muinaisille viljelijäväestöille.

Kartta
Seppo Suvela / Yle

Viides tutkimuksessa mukana ollut rautakautinen kalmisto sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Levänluhdassa. Sinne haudatuista suuri osa edusti nykysaamelaisiin yhdistettyjä DNA-linjoja.

– Kaikki edellä mainitut, alkuperältään erilaiset linjat ovat yleisiä Suomessa myös nykyään. Tämä viittaa siihen, että tutkitut rautakautiset populaatiot ovat vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään, sanoo tohtorikoulutettava Sanni Översti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimuksessa olivat mukana myös historiallisen ja modernin ajan hautausmaista Pälkäneen rauniokirkko, Porvoon tuomiokirkko, Rengon Pyhän Jaakon kirkko, Turun Julinin tontti sekä Haminan rykmentinkenttä.

Tutkimus on toteutettu Helsingin ja Turun yliopiston Suomalais-ugrilainen muinaisgenomi (SUGRIGE) -hankkeessa.

Aiemmin hanke on julkaissut artikkelin Mui­nais-DNA pal­jas­taa: saa­me­lai­sis­sa ja suo­ma­lai­sis­sa on sa­maa si­pe­ria­lais­ta pe­ri­mää (siirryt toiseen palveluun)

Perjantaina 15.11. julkaistu Scientific Reports -artikkeli löytyy täältä: Human mitochondrial DNA lineages in Iron-Age Fennoscandia suggest incipientadmixture and eastern introduction of farming-related maternal ancestry (2019). (siirryt toiseen palveluun)

Lue myös

Levänluhdan arvoitus raottuu hieman: Haudattujen DNA lähellä nykysaamelaisia

DNA-tutkimus osoitti: Leväluhdan salaperäiset vainajat olivat aikansa taviksia

Geeneissämme piilottelee tuntemattomia esi-isiä – tutkijoiden mukaan niitä voi löytyä useita

HS Kuukausiliitteen juttu SUGRIDE-projektista 3.3.2018. (siirryt toiseen palveluun)