Turkissa kurdivastaisuus kasvussa – Arjen rasismi lisääntynyt maan hyökättyä Koillis-Syyrian kurdialueilla

Monet maan miljoonista kurdeista eivät koe turvalliseksi puhua äidinkieltään yhtä vapaasti kuin muutama vuosi sitten.

kurdit
Kurdit juhlivat uuttavuotta Istanbulissa maaliskuussa 2019.
Pelko ajaa piiloon. Yhä useampi kurdi pelkää puhua äidinkieltää Turkissa.Sedat Suna / EPA

Istanbul Vielä vain viisi vuotta sitten kurdit ja kurdin kieli elivät Turkissa eräänlaista kulta-aikaa.

Kurdinkielisiä kirjoja painettiin ennätysmääriä ja kurdimusiikkia tulvi kaikkialta. Moni liberaali turkkilainen vieraili ensimmäistä kertaa Kaakkois-Turkin kurdikaupungeissa ja tanssi letkatansseja kurdien Newroz-uudenvuodenjuhlissa.

– Tuolloin kuulimme uutisia siitä, että se-ja-se näyttelijä tai se-ja-se iskelmälaulaja opiskeli kurdia, naurahtaa kurdinopettaja ja kurdien kulttuurikeskuksen johtaja Eyüp Subaşi Ylelle Istanbulissa.

Opiskelua
Kurdien kulttuurikeskuksen johtaja Eyüp Subaşi arvioi, että kurdin kielen suosio on romahtanut Turkissa.Kemal Aslan

Turkki ikään kuin ravisteli pois vuosikymmenien tabuja kerralla ja kurdit nauttivat enemmän oikeuksia kuin siihen mennessä nyky-Turkissa. Kurdit olivat cool.

– Jos tänä päivinä joku ilmoittaisi julkisuudessa opiskelevansa kurdia, hänet ehkä lynkattaisiin, Subaşi toteaa.

Lynkkauksia on jo tapahtunut.

Kurdin puhuminen johti lynkkaukseen

Lokakuussa kurdinuorukainen Şirin Tosun kuoli vammoihinsa sen jälkeen, kun häntä ammuttiin päähän elokuussa Länsi-Turkin Sakaryassa. Tosun oli puhunut ystävänsä kanssa kurdia kadulla.

Lähistöllä ollut miesjoukko alkoi ensin huudella solvauksia ja hyökkäsi sitten kaksikon kimppuun.

19-vuotias Tosun työskenteli bussinkuljettajana.

Myös viime kuussa 74-vuotias kurdimies Ekrem Yaşli loukkaantui, kun häntä iskettiin lasipullolla päähän Länsi-Turkin Çanakkalessa. Mies oli puhunut kurdia sairaalassa vaimolleen, joka toipui silmäleikkauksesta.

Hyökkääjä oli viereisen potilaan läheinen, parikymppinen mies, jolla oli mielenterveysongelmia. Hyökkääjä oli huutanut "Tämä on Turkin tasavalta".

Lokakuussa Istanbulissa kurdijoukkueen jalkapallo-otteluun menossa olleelta nuorelta tivattiin kadulla, onko hän kurdi. Nuorukaisen vastattua myöntävästi hän joutui vastapuolen jalkapallofanien mukiloimaksi.

Tällaisia hyökkäyksiä kohdellaan oikeudessa tavallisina väkivaltarikoksina eikä viharikoksena, kerrotaan ihmisoikeusjärjestö IHD:sta, joka pitää kirjaa tapauksista.

Turkissa viharikokset kurdeja vastaan ovat tavallaan tabu.

Toiveet rauhasta rauenneet

Kurdit saivat hengähdystauon Turkissa, kun nykyisen presidentin Recep Tayyip Erdoğanin hallinto kävi vuosina 2013–2015 rauhanneuvotteluja kurdien aseellisen PKK-järjestön kanssa. Turkki, EU ja Yhdysvallat ovat listanneet PKK:n terroristijärjestöksi.

Mutta kun rauhanneuvottelut epäonnistuivat ja taistelut PKK:n ja Turkin välillä alkoivat jälleen kurdikaupungeissa, toiveet rauhasta ja hyvinvoinnista kurdialueilla hautautuivat.

Recep Tayyip Erdogan
Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin kaudella kurdien asema Turkissa on vaihdellut suuresti.Erik S. Lesser / EPA

Turkin operaatio kovensi ilmapiiriä entisestään

Turkin sotaoperaatio Koillis-Syyriassa kurdien hallinnoimille alueille on koventanut ilmapiiriä entisestään ja kiihottanut turkkilaisnationalismia.

Turkissakin kurdipoliitikkoja, kaupunginjohtajia ja kurditoimittajia on pidätetty kymmenittäin operaatioiden alettua. Jo kahdessakymmenessä kurdikaupungissa ja -paikkakunnalla vaaleilla valittu kurdipaikallisjohtaja on nyt korvattu Erdoğanin hallinnon valitsemalla virkamiehellä.

Kurdien suosituin puolue HDP on pidätysten myötä ajautunut niin suureen kriisiin, että sen jäsenet parhaillaan keskustelevat jopa parlamentista tai politiikasta vetäytymistä.

Erdoğan on vakuuttanut, ettei operaatio ole Syyrian kurdeja vaan YPG-taistelujoukkoja vastaan, jotka ovat PKK:n kanssa sekä hallinnollisesti sekä ideologisesti yhtä.

– Meillä ei ole mitään ongelmia kurdiveljiemme vaan (terroristijärjestöjen) kanssa, jotka yrittävät vallata Syyrian, Erdoğan sanoi lokakuussa televisioidussa puheessaan.

Tutkitusti valtaosa turkkilaisista pitää operaatiota perusteltuna, mutta useat kurdit vastustavat sotatoimia. Monella kurdilla on sukulaisia molemmin puolin Syyrian ja Turkin rajaa.

Hallinnon kontrolloimassa turkkilaismediassa sotainto on ollut niin valtaisaa, että eräs uutistenlukija vetäisi sotilastervehdyksen suorassa lähetyksessä.

Operaatioiden arvosteleminen julkisesti tai sosiaalisessa mediassa on johtanut satoihin pidätyksiin (siirryt toiseen palveluun) ja kotiratsioihin.

Miksi kieli kärsii poliittisesta ilmapiiristä?

Kun kurdikustantamo Avestan perustaja Abdullah Keskin sai viime viikolla sananvapauspalkinnon, hän omisti kiitospuheensa lynkatulle Şirin Tosunille sekä Ekrem Yaşlille.

Keskin on nähnyt hyviä ja huonoja aikoja näinä 25 vuotena, jolloin hän on julkaissut satoja kurdinkielisiä kirjoja.

Keskin perheineen perusti kustantamon pian sen jälkeen, kun kurdin kielen käyttö sallittiin Turkissa – kurdi oli kielletty vuosikymmenen ajan, aina vuoteen 1991 asti.

Mies
Kemal Aslan

Hyvinä aikoina Erdoğanin AK-puolue lanseerasi kurdeja ilahduttavia uudistuksia ja Keskinin mukaan jopa kulttuuriministeriö tilasi kirjoja hänen kustantamoltaan.

Sitten viime vuonna yli tusina kustantamon kirjaa kiellettiin ja poliisi teki ratsian Avestan esittelypisteeseen kirjamessuilla. Tänä syksynä kustantamo päätti pysytellä pois messuilta kaiken varalta.

– Miksi minun kieleni asema paranee tai kärsii kulloisenkin ilmapiirin ja PKK:n ja valtion välisten taistelujen mukaan? Miksi minun täytyy joutua hyökkäyksen kohteeksi puhumani kielen vuoksi? Keskin kysyy harmistuneena.

Keskin kertoo, että kirjojen ostajat kysyvät nykyisin usein, koituuko heille ongelmia, jos viranomaiset löytävät kirjan heidän kotoaan tai laukustaan.

– Emme voi taata heille, että ongelmia ei tule. Kaikki on niin ennalta-arvaamatonta, Keskin sanoo.

Kurdia opiskelevien määrä romahti

Myös Eyüp Subaşin johtama Kurdilainen instituutti ja siellä pidetyt kielikurssit joutuivat tauolle vuonna 2016 poliisin tehtyä ratsian keskukseen ja takavarikoitua kaiken irtaimiston.

Kun uusi kurssikeskus avattiin seuraavana vuonna uudella nimellä Istanbulissa, kielenopiskelijoiden lukumäärä oli romahtanut.

Opiskelua
Kurdin kielen opiskelun suosio on laskenut Turkissa.Kemal Aslan

Enää kielitunneille ilmoittautui 400, kun aiemmin opiskelijoita oli ollut vuodessa noin 1 500, Subaşi sanoo. Aiemmin opettajia myös tilattiin muihinkin kaupunkeihin, joissa kursseja avattiin. Enää tilauksia ei tule.

Suurin osa oppilaista on turkkilaistuneista kurdiperheistä lähtöisin olevia yliopisto-opiskelijoita, jotka haluavat opetella omaa äidinkieltään.

"Kurdia puhuessani olen oma itseni"

Kurdin päämurteen kurmanjin kurssilla on marraskuisena lauantai-iltana yli tusinan verran nuoria ja keski-ikäistä oppilaita pähkäilemässä kieliopin parissa. Tunnelma on leppoisa.

Luokkahuoneen puheensorinassa on vaikea uskoa, että ulkona moni ei nykyisin uskalla puhua kurdia, ainakaan kovin äänekkäästi.

– Olen päässyt pelkojeni yli, vakuutti opiskelija Aysel Tabak.

Opiskelua.
Opiskelijat perehtyvät kurdin kielen saloihin Istanbulissa. Kemal Aslan

Tabakin ollessaan 11-vuotias perhe lakkasi käyttämästä äidinkieltään, kun he muuttivat kurdikylästään Istanbulin liepeille. He pelkäsivät syrjintää.

– Nyt kun puhun kurdia, tunnen vihdoin itseni omaksi itsekseni, Tabak kertoo.

Hän sanoo toivovansa vain, että turkkilaisetkin kiinnostuisivat kurdien kielestä ja kulttuurista, koska "kieli on ikkuna kulttuuriin".

– Ehkä he silloin ymmärtäisivät paremmin meitä kurdeja.

Lue lisää:

Pohjois-Syyriassa 15 kuollut Turkin tukemien joukkojen ja kurdien yhteenotoissa

Pidätysaallot kurdipoliitikkoja vastaan kiihtyvät Turkissa

Yle Pohjois-Syyriassa: Kurdit hautasivat Turkin iskuissa tulitauon aikana kuolleita – "Maailma on hylännyt meidät"