Työeläkevakuuttajien Suvi-Anne Siimes Rinteelle: Malli naisten pienten eläkkeiden korotuksiin Saksasta

Telan toimitusjohtajan Suvi-Anne Siimeksen mielestä naisten pieniä eläkkeitä ei voida korottaa työeläkeyhtiöiden asiakashyvityksillä, kuten pääministeri Rinne ehdottaa.

työeläkkeet
Suvi-Anne Siimes
Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen mukaan pääministeri Antti Rinteen uusin eläke-ehdotus sotii työeläkejärjestelmän perusperiaatteita vastaan.Yle

Suomessa lakisääteiset työeläkkeet ovat osa sosiaaliturvaa, järjestelmä on tarkasti säännelty ja siinä liikkuu todella suuret rahat.

Työeläkkeitä maksettiin viime vuonna 27,8 miljardia euroa. Tulevia eläkkeitä varten kartutettu rahasto on noin 200 miljardia euroa.

Mutta työeläkejärjestelmä ei korjaa työuran aikana syntyviä epätasa-arvoisuuksia.

Se kävi ilmi tiistaina julkaistusta sosiaali- ja terveysministeriön tilaamasta selvityksestä. (siirryt toiseen palveluun)Miesten ja naisten eläke-erot ovat yhä suuret ja kaventuvat hitaasti. Naisten eläkkeet ovat viidesosan pienemmät kuin miesten. Kelan maksamaa takuueläkettä saavista ikäihmisistä enemmistö on naisia.

Melkein puolen miljoonan naisen eläke alle 1 400 euroa kuussa

Eläketurvakeskuksen mukaan alle 1400 euroa kuussa eläkettä saavia naisia oli viime vuoden lopussa 441 186 eli useampi kuin joka neljäs kaikista suomalaisista eläkeläisistä (siirryt toiseen palveluun). Lähes 40 prosentilla eläkeläisistä eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä kaksi kolmesta oli naisia.

Työeläkevakuuttajien Telan toimitusjohtajan Suvi-Anne Siimeksen mukaan suuriin eläke-eroihin on kaksi keskeistä syytä: naisten ja miesten palkkaerot ja kotihoidon tuki. Ja niitä ei pelkän eläkejärjestelmän sisällä voida muuttaa.

– Jos pidetään ansioperiaatteesta kiinni, niin eläkejärjestelmän sisällä ei voida tehdä kauheasti. Työeläke on kuitenkin kuin peilikuva menneestä työurasta. Itse ajattelen, että tärkeintä miesten ja naisten palkkaerojen poistamisessa on palkkatasa-arvon ja koulutukseen hakeutumista koskevien valintojen tasa-arvoistuminen.

Kotihoidontuki on naisten eläkeansa

Siimeksen mielestä ikääntyvän Suomen olisi korkea aika huolehtia hoitovastuun jakautumisesta nykyistä tasaisemmin miesten ja naisten välillä. Ongelmia ei synny vielä vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana eli vanhempainrahakaudella.

– Mutta sen jälkeen pidempi lasten hoitaminen kotona on naisille eläkkeen kannalta haitallista. Itse ajattelen ja sanon sen tässäkin, että kotihoidon tukea pitäisi muokata. Se muodostaa meille ihan samanalaisen naisansan minkä se on muodostanut Ruotsissa ja missä on sitten tehty toisenlaisia ratkaisuja.

– Meidän täytyy myös ajatella sitä, ohjaako nykyisen kaltainen kotihoidon tuki maahanmuuttajanaisia huolehtimaan omasta osaamisestaan, integroitumisestaan ja työllistymisestään. Tämä sopii minusta huonosti nykyisenkaltaisen ikärakenteen Suomeen, Siimes perustelee.

Rinteen vappusatasen loput kympit työeläkejärjestelmästä

Puolitoista vuotta sitten SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi "vappusatasen" (siirryt toiseen palveluun) kaikille alle 1 400 euroa eläkettä kuussa saaville. Ensi vuoden budjettiin on merkattu satasen ensimmäiset kympit. Oppositio on röykyttänyt Rinnettä katteettomasta vaalilupauksesta.

Viime viikolla Rinne hahmotteli, että loput rahat naisten pienten eläkkeiden korotuksiin voitaisiin ottaa työeläkejärjestelmän asiakashyvityksistä. (siirryt toiseen palveluun)

Ne syntyvät työeläkejärjestelmässä maksuketjun lopputulemana ja niiden palautussäännöt eivät ole ihan yksinkertaiset. Vakuutusyhtiö Ilmarinen kuvaa, että "Asiakashyvitykset ovat työeläkeyhtiöiden asiakkailleen jakamaa ylijäämää, jota kertyy yhtiön toiminnan tehokkuudesta ja sijoitustuotoista". Asiakashyvityksen sääntöjä höllennettiin vuoden 2018 alusta ja näin luotiin lisää tilaa työeläkeyhtiöiden väliselle kilpailulle.

Viime vuonna asiakashyvityksiä noin 356 miljoonaa

Asiakashyvityksestä hyötyy sekä työnantaja että työntekijä, sillä se alentaa seuraavan vuoden työeläkemaksua, jonka sosiaali- ja terveysministeriö määrittää.

Viime vuonna työeläkeyhtiöt maksoivat asiakashyvityksiä yhteensä noin 356 miljoonaa euroa. Näistä rahoista Rinne siis ottaisi 200-300 miljoonaa euroa vuosittain naisten eläkeköyhyyden poistamiseen.

Siimeksen mielestä Rinne ajattelee väärin: asiakashyvitykset eivät ole mitään työeläkejärjestelmän ilmaista rahaa.

– Nämä asiakashyvitykset ovat osa vakuutustoimintaa. Niitä annetaan sekä työantaja-asiakkaille työeläkeyhtiöitten kautta että meille palkansaajille palkansaajan maksuosuutta vastaavasti alentavana. Jos rahat otettaisiin muuhun käyttöön niin se tarkoittaisi sitä, että tavalla tai toisella työeläkemaksua pitäisi nostaa, Siimes päättelee.

Työeläkemaksun nosto ei vastaisi hallitusohjelman (siirryt toiseen palveluun) kirjausta, jonka mukaan "Käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Osana tätä selvitystä selvitetään keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta".

– Ilmaista rahaa ei ole kuleksimassa täällä eläkejärjestelmässä ja sitä on yhä vähemmän tulevaisuudessa kun meidän ikärakenteemme haastaa tulevina vuosina työikäisten väestön määrää ja palkkasumman kertymistä, Siimes perustelee.

Rinteen ehdotus rikkoa työeläkkeiden periaatteet

Siimeksen mielestä ehdotuksellaan Rinne myös rikkoo suomalaisen työeläkejärjestelmän keskeisiä periaatteita: työeläke perustuisikin johonkin muuhun kuin ansaintaan ja että sääntöjä muutettaisiin takautuvasti. Siimes varoittaa, että samalla avattaisiin mahdollisuus esimerkiksi leikata eläkkeitä takautuvasti.

– En pidä loistokkaana lähtökohtisesti ylipäätänsä sitä Rinteen ideaa, että eläkejärjestelmän sisällä lähdettäisiin takautuvasti lisäämään uudelleenjakoa eläkkeissä.

Suomalaista eläkejärjestelmää on uudistettu kahdesti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Vuoden 2017 eläkeuudistuksella (siirryt toiseen palveluun) haluttiin varmistaa, että järjestelmä toimii myös jatkossa kun nykyiset nuoret elävät yhä vanhemmiksi.

Rinne mainitsi erikseen naiset, jotka ovat olleen kotihoidontuella ennen vuoden 2005 uudistusta. (siirryt toiseen palveluun) Vasta silloin työeläkettä rupesi karttumaan myös vanhempainrahakaudelta, opiskeluvuosilta ja kotihoidontukikaudelta, tosin juuri se maksetaan suoraan valtion budjetista.

Siimes ottaisi mallia Saksasta

Siimes ei kiistä itse ongelmaa eli naisten työeläkkeiden pienuutta.

Siimeksen mukaan naisten pienet työeläkkeet ovat ongelma myös muualla kuin meillä ja hän kehottaakin Rinnettä tutustumaan Saksan hallituksen tuoreeseen eläkeratkaisuun.

– Sosiaalidemokraatit esimerkiksi Saksan hallituksessa ovat lähteneet siitä, että pitkän työuran tehneille pienipalkkaisille naisille pitäisi pystyä tarjoamaan korkeampi eläke kuin niille, jotka eivät ole olleet ollenkaan töissä. Saksassa päästiin tästä asiasta ja rahoituksesta juuri hiljan sopuun ja siellä tyylipuhtaasti päätettiin niin, että eläke maksetaan suoraan valtion varoista, ei eläkejärjestelmästä ja sieltä perittävistä maksuista, Siimes alleviivaa.