Liberalismi ja sananvapaus ahtaalla – Kiina on tehnyt markkina-asemastaan aseen, joka osoittaa kohti länsimaisia arvoja

Länsimaiset yhtiöt taipuvat yhä useammin Kiinan vaatimuksiin. Maailman suurimmilla markkinoilla ei voi toimia myymättä omia arvojaan.

Kiina
Kuvituskuva
Seppo Suvela / Yle

Uudella vuosituhannella vapaus leviää puhelimien ja kaapeleiden kautta. Tietoa on mahdotonta kahlita. Kiina voi yrittää kontrolloida internetiä, mutta se tulee olemaan yhtä helppoa kuin hyytelön naulaaminen seinään. Kuvitelkaa, miten paljon internet tulee muuttamaan Kiinaa.

Näin luottavaisena Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton uhosi internetin ja vapaakaupan voimasta maaliskuussa 2000 kongressille pitämässä puheessaan (siirryt toiseen palveluun). Ja syytä olikin. Länsimainen liberaali demokratia näytti todella voittaneen ideologioiden kamppailun, kuten filosofi Francis Fukuyama oli kahdeksan vuotta aikaisemmin julistanut.

Sotilasliitto Nato oli pommittanut sovun Kosovoon, Venäjällä valmistauduttiin ensimmäisiin Boris Jeltsinin jälkeisiin presidentinvaaleihin, ja amerikkalaisten teknologiayhtiöiden osakekurssit olivat ennätyskorkealla (IT-kuplan puhkeaminen alkoi kaksi päivää Clintonin puheen jälkeen).

Clinton uskoi, että talouskasvun myötä länsimaiset arvot saisivat jalansijaa myös Kiinassa. Sananvapaus, demokratia ja ihmisoikeudet tunkeutuisivat verkkopiuhoja pitkin Kiinan muurin läpi. Hänellä tuskin kävi mielessä, että samojen kaapeleiden kautta ideologiat voivat levitä myös toiseen suuntaan.

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Kiinan talous on kasvanut, mutta maa ei ole muuttunut liberaaliksi demokratiaksi. Sen sijaan Kiina on rakentanut ennennäkemättömän sensuuri- ja valvontakoneiston, jonka avulla se rajoittaa kansalaistensa poliittisia vapauksia. Kiinasta on kasvanut teknodystopia, jossa Clintonin hyytelö on naulattu tiukasti kiinni seinään.

Samaan aikaan maan huikea talouskasvu on kohottanut Kiinan suurvaltojen joukkoon. Nousu maailman suurimmaksi markkina-alueeksi tarkoittaa sitä, että Kiinan mielipiteitä kuunnellaan entistä tarkemmin myös ulkomaisissa yhtiöissä.

Aiemmin Kiinalle riitti, että se hallitsee sitä, mitä Kiinassa puhutaan. Nyt kommunistinen puolue haluaa hallita myös sitä, mitä Kiinasta puhutaan muualla.

Miljoonien dollareiden twiitti

NBA-joukkue Houston Rocketsin toimitusjohtaja Daryl Morey lähetti lokakuisena lauantaiaamuna twiitin, joka tuli maksamaan amerikkalaiselle koripalloliigalle miljoonia dollareita. Morey oli joukkueensa kanssa Japanissa valmistautumassa tulevaan kauteen. Harjoitusten välissä Morey twiittasi kuvan, jossa kehotettiin tukemaan Hongkongin mielenosoittajia.

NBA-pomon kannanotto kuukausia jatkuneiden mielenosoitusten puolesta oli liikaa Kiinalle. Moreyn twiitti sai kiinaiset koripallofanit raivoihinsa, kirjoitti kiinalaislehti Global Times pääkirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun). Siitä huolimatta, että Twitter on kielletty Kiinassa.

Kiinan koripalloliitto ilmoitti lopettavansa yhteistyön Moreyn seuran kanssa. Kiinan televisio perui Houston Rocketsin otteluiden näyttämisen. Perässä seurasi teknologiajätti Tencent, joka näyttää NBA-otteluita netissä. Houston Rocketsin kiinalaissponsorit laittoivat yhteistyöt jäihin.

Kuvituskuva

NBA oli yrittänyt pitkään saada kiinalaisyleisön innostumaan koripalloliigastaan. Viime vuosina työ oli alkanut kantaa hedelmää. NBA:n Kiinan-liiketoiminnan arvo oli kasvanut yli neljään miljardiin dollariin (siirryt toiseen palveluun). NBA-ottelut olivat keränneet viime kaudella satoja miljoonia kiinalaiskatsojia.

Nyt yleisöt ja haaveet miljardeista uhkasivat kadota yhdessä hetkessä, kun välit Kiinan hallintoon alkoivat rakoilla. Ei siis ole yllättävää, että Morey joutui myöhemmin korostamaan, ettei hänen Hongkong-twiittinsä edustanut Houston Rocketsin tai NBA:n näkemyksiä. Myös itse korisliiga päätti esittää pahoittelunsa tapahtuneesta.

NBA:n anteeksipyyntö suututti monet amerikkalaispoliitikot. Ne katsoivat liigan myyneen amerikkalaiset arvot ja periaatteet rahasta. Ärsyyntyminen oli niin suurta, että demokraatti- ja rebublikaaniedustajat julkaisivat harvinaisen yhteisen kannanoton asiasta. Lopulta NBA:n komissaari Adam Silver asettui vankasti puolustamaan pelaajien, seurojen työntekijöiden ja niiden omistajien sananvapautta.

Kohun päätteeksi amerikkalainen koripalloliiga näyttää juuri ja juuri asettaneen länsimaiset arvonsa kiinalaisen rahan edelle. Kaikki eivät ole seuranneet perässä.

Yhtiöiden puheet vastuullisuudesta jäävät Kiinan-rajalle

Pari päivää Moreyn twiitin jälkeen yhdysvaltalainen Blizzard-tietokonepeliyhtiö sulki hongkongilaisen Hearthstone-pelaaja Chung "blitzchung" Ng Wain ulos yhtiön Grandmasters-turnaussarjasta. Chung hyllytettiin, koska hän oli osoittanut haastattelussa tukensa Hongkongiin demokratiaa vaativille mielenosoituksille.

Voimakkaan amerikkalaiskritiikin jälkeen yhtiö pahoitteli ratkaisuaan ja lievensi Chungin saamaa rangaistusta. Blizzardin reaktio kuitenkin paljasti, miten herkästi yhtiö on valmis rajoittamaan pelaajiensa sananvapautta pitääkseen Kiinan hallinnon tyytyväisenä.

Blizzardin kärvistellessä mainekriisissä toinen Yhdysvalloissa perustettu pelitalo, Riot Games, päätti välttää samat ongelmat: se kielsi League of Legends -pelaajiltaan poliittiset kannanotot. Tiedotteessaan League of Legends -pelin johtaja John Needham sanoi yhtiön haluavan, että yleisö voi keskittyä vain itse peliin.

Peliyhtiöiden toiminta osoitti, ettei Kiinan enää edes tarvitse vaatia rajoituksia länsimaisiin arvoihin. Yhtiöt hoitavat tämän itse.

Tencent pääkonttori Shenzenissä, Kiinassa.
Teknologiajätti Tencentin pääkonttori sijaitsee Shenzenissä Kiinassa. Yhtiö omistaa kokonaan Riot Gamesin ja 5 prosenttia Activision Blizzardista.AOP

Hongkongin mielenosoitukset ovat suistaneet myös isot amerikkalaiset teknologiayhtiöt törmäyskurssille omien arvojensa kanssa.

Kovimman kolauksen on kokenut yhteiskunnallisesti tiedostavana yhtiönä itseään markkinoiva Apple. Apple on Piilaakson jättiläisistä ainoa, joka on tähän mennessä onnistunut menestymään Kiinassa. Kun muilla amerikkalaisyhtiöillä on vähän tai ei lainkaan liiketoimintaa Kiinassa, Apple takoo maassa kymmeniä miljardeja dollareita vuodessa. Sen lisäksi, että Kiina on Applelle kolmanneksi suurin markkina-alue, siellä myös valmistetaan käytännössä kaikki yhtiön laitteet.

Kiinan tehtaista ja markkinoista riippuvainen Apple on vuosia taiteillut Kiinan edessä. Kotimaassaan Apple ylpeilee käyttäjiensä yksityisyyden suurimpana puolustajana, mutta Kiinassa yhtiö on kaikessa hiljaisuudessa helpottanut kommunistisen puolueen pääsyä asiakkaidensa iCloud-tietoihin (siirryt toiseen palveluun).

Ihmisoikeuksia puheissaan puolustava toimitusjohtaja Tim Cook on jättänyt tasa-arvovaatimukset passintarkastuspisteelle lukuisilla Kiinan-vierailuillaan. Hongkongilaisten vaatiessa kaduilla demokratiaa Apple ensin piilotti Taiwanin lipun hongkongilaisten ja macaolaisten iPhone-käyttäjien puhelimista. Pian tämän jälkeen yhtiö poisti Kiinan sovelluskaupastaan Hongkongin mielenosoittajien suosiman karttasovelluksen. Samalla kaupasta katosi tiiviisti Hongkongin mielenosoituksia seuranneen Quartz-median sovellus.

Kiinalta anteeksipyytäviä yhtiöitä on jonoksi asti

NBA:n, Applen ja Blizzardin tapausten myötä Yhdysvalloissa media on alkanut kiinnittää tarkempaa huomiota amerikkalaisyhtiöiden toimiin Kiinassa.

Applen siivotessa epäsopivia sovelluksia kaupastaan huomattiin, että myös Google oli poistanut Play-kaupastaan Hongkongin mielenosoituksia muistuttavan roolipelin (siirryt toiseen palveluun). Google katsoi tekstipohjaisen seikkailupelin rikkovan sovelluskaupan sääntöjä, jotka kieltävät rahastamisen käynnissä olevilla konflikteilla.

Verkkojulkaisu The Intercept paljasti viikko sitten (siirryt toiseen palveluun), että kuvapalvelu Shutterstock sensuroi hakutuloksia, jotka saattavat loukata Kiinan hallintoa. Kiellettyjen kuvahakujen listalle päätyi muun muassa Taiwanin lippu ja keltaiset sateenvarjot. Hongkongissa mielenosoittajat ovat piiloutuneet valvontakameroilta sateenvarjojen alle, joten kuvalla on Kiinan silmissä vahva symboliikka.

Kiinan tiukassa linjassa ei ole mitään uutta. Uutta ei ole siinäkään, että länsimaiset yhtiöt taipuvat Kiinan painostuksessa.

Kiinan kehitystä seuraava verkkomedia Supchina laati lokakuussa kattavan listan kansainvälisistä yhtiöistä, jotka ovat pyytäneet Kiinalta anteeksi milloin mistäkin syystä (siirryt toiseen palveluun).

Listalta löytyy esimerkiksi autovalmistaja Mercedes-Benz, joka viime vuonna pahoitteli Instagram-julkaisuaan (siirryt toiseen palveluun), jossa yhtiö lainasi Dalai Lamaa. ”Julkaisimme erittäin väärän viestin kansainvälisessä sosiaalisessa mediassa”, yhtiö totesi anteeksipyyntötiedotteessaan. Kuten Moreyn twiitin kohdalla, Kiina oli tässäkin tapauksessa suuttunut tekstistä, joka oli julkaistu maassa kielletyllä alustalla.

Viime keväänä Kiina vaati kansainvälisiä lentoyhtiöitä merkitsemään Taiwanin osaksi Kiinaa. Yhdysvaltain hallinto kuittasi vaatimuksen hölynpölynä, mutta siitä huolimatta kaikki Taiwaniin lentävät amerikkalaisyhtiöt poistivat Taiwanin maaluetteloistaan. Ja pahoittelivat tapahtunutta. Myös Finnair teki muutoksia listoihinsa.

Samankaltaisia vaatimuksia Kiina on esittänyt myös kansainvälisille muotitaloille ja verkkokaupoille. Supchinan listasta selviää, että vaatimuksiin on usein vastattu.

Kuvakaappaus Red Dawn -elokuvan trailerista.
Vuonna 2012 valmistuneessa Red Dawn -elokuvassa vihollisjoukot vaihtuivat jälkikäsittelyssä kiinalaisista pohjoiskorealaisiksi, kun julkisuuteen vuotanut käsikirjoitus suututti Kiinan.Red Dawn traileri / MGM

Amerikkalainen elokuvateollisuus on vuosien ajan hionut sisältöjään Kiinan markkinoille sopiviksi. Kiinalaiset pahikset ovat kadonneet valkokankaalta tiibetiläisten sankarien mukana (siirryt toiseen palveluun). Suoratoistopalveluaan käynnistelevä Apple on ohjeistanut sisällöntuottajia olemaan suututtamatta Kiinaa (siirryt toiseen palveluun).

Tällä hetkellä elokuvateattereissa pyörivässä Jeti-animaatiossa yhdessä kohtauksessa näkyy kartta, jossa Etelä-Kiinan merellä sijaitsevat kiistellyt saaret on piirretty Kiinalle kuuluviksi (siirryt toiseen palveluun). Länsimaat eivät ole tunnustaneet alueiden kuuluvan Kiinalle.

Nöyryys hyvä – kuuliaisuus parempi

Toimiakseen Kiinassa ulkomaalaisten yhtiöiden pitää taipua maan sääntöihin. Kiinan markkinoiden koko on notkistanut monen yhtiön selkärankaa. Nöyryys ei silti takaa menestystä Kiinan markkinoilla. Tästä on kokemusta monella Piilaakson yrityksellä.

Vuonna 2010 Google ja useat muut amerikkalaisyhtiöt joutuivat kiinalaishakkereiden hyökkäyksen kohteeksi Kiinassa. Isku oli viimeinen niitti Googlelle, joka oli muutaman vuoden ajan pyörittänyt maassa hakukonettaan. Yhtiö ilmoitti, ettei se aio enää jatkossa sensuroida hakutuloksia, mikä tarkoitti vetäytymistä Kiinasta.

Viime vuonna julkisuuteen vuoti tieto Googlen suunnitelmista palata Kiinan markkinoille. Tieto siitä, että amerikkalaisyhtiö oli rakentamassa sensuroitua hakukonetta, nostatti valtavan kohun, jonka seurauksena Google keskeytti suunnitelmansa ainakin toistaiseksi.

Facebook on Mark Zuckerbergin johdolla vuosien ajan yrittänyt saada jalansijan takaisin Kiinassa, josta yhtiö sai lähtöpassit vuonna 2009. Zuckerberg on jopa opetellut mandariinikiinaa ja antanut tyttärelleen virallisen nimen lisäksi kiinankielisen nimen. Yrityksistä huolimatta portit eivät ole auenneet Facebookille.

Taksisovellus Uber myi Kiinan toimintonsa kiinalaiselle kilpailijalleen vuonna 2016 upotettuaan ensin miljardeja dollareita valloitusyritykseen. Amazon ilmoitti keväällä sulkevansa verkkokauppansa Kiinassa (siirryt toiseen palveluun). Netflix tuottaa kiinankielisiä sisältöjä, mutta Kiinan markkinoille yhtiöllä ei ole mitään kiirettä (siirryt toiseen palveluun).

Clintonin ajatus avoimista markkinoista ei selvästikään ole toteutunut. Jos länsiyhtiö onkin valmis luopumaan periaatteistaan, Kiina kykenee milloin tahansa tekemään toiminnan mahdottomaksi sääntelyllä ja omien yhtiöidensä tukemisella.

Jatkossa toimiminen omien periaatteiden mukaan vaikeutuu entisestään, kun Kiina laajentaa kansalaistensa pisteytysjärjestelmän koskemaan kaikkia maassa toimivia yhtiöitä. Suomen Shanghain-kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Mikko Salmilahti arvioi Ylen uutisille lokakuussa, että ensi vuonna voimaan tuleva muutos pakottaa yhtiöt pitämään silmällä työntekijöitään myös vapaa-ajalla, jotta yhtiön pisteet eivät putoa harkitsemattomien somepäivitysten takia.

Kuvituskvua

Kiinalaiset pelaavat Kiinan säännöillä myös ulkomailla

Samalla kun länsimaiset yhtiöt on käytännössä suljettu ulos Kiinan omilta markkinoilta, kiinalaiset yhtiöt ovat alkaneet levittäytyä maan rajojen ulkopuolelle. Kiinan hallinto on käynnistänyt massiivisen silkkitiehankkeen, jossa kiinalaisyhtiöt rakentavat kiinalaisrahalla raideyhteyksiä, jättisatamia ja tietoliikenneverkkoja ympäri maailmaa. Yksi näistä kohteista on Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli, jota on suunniteltu rakennettavaksi myös kiinalaisrahalla.

Toimiessaan ulkomailla kiinalaisyhtiöt eivät omaksu paikallisia arvoja samalla tavalla kuin länsimaisten yhtiöiden pitää omaksua arvot Kiinassa.

Tiktok on yksi tämän hetken suosituimmista sovelluksista maailmassa. Kiinalaisen ByteDancen omistaman videonjakosovelluksen on osoitettu sensuroivan ja piilottavan sisältöjä, jotka asettavat Kiinan hallinnon huonoon valoon.

Tiktok on vakuuttanut, ettei se sensuroi sisältöjä länsimaissa tai ota käskyjä vastaan Kiinasta, mutta Washington Postin haastattelemat entiset työntekijät kyseenalaistavat väitteet. Heidän mukaansa Kiinassa sijaitsevat moderoijat sensuroivat sisältöjä oman mielensä mukaan (siirryt toiseen palveluun).

Yhdysvalloissa viranomaiset ovat käynnistäneet useita tutkintoja Tiktokin toiminnasta. Osittain kyse kauppapolitiikasta ja omien yhtiöiden suojelemisesta, osittain kansallisesta turvallisuudesta.

Aiemmin tänä vuonna Yhdysvallat määräsi kiinalaisyhtiö Kunlunin myymään homoille suunnatun deittisovellus Grindrin (siirryt toiseen palveluun) takaisin amerikkalaisille, kun huolet arkaluontoisten tietojen päätymisestä vääriin käsiin kasvoivat.

Grindr
Grindr-sovelluksella on noin 4,5 miljoonaa päivittäistä käyttäjää. Kiinalaisyhtiö Kunlun osti Grindrin kahdessa osassa vuonna 2016 ja 2018. Yhdysvaltalaisviranomaiset ovat pelänneet, että sovellusta käyttävien sotilaiden tai tiedusteluviranomaisten henkilökohtaiset tiedot voisivat päätyä Kiinan hallinnon käsiin.AOP

Arvojen verkkosensuuri ei pysähdy rajoille

Mutta mitä väliä sillä on suomalaiselle, jos amerikkalaiset yhtiöt luopuvat periaatteistaan Kiinassa? Miksi täällä pitäisi huolestua, jos Kiina sensuroi internetiään? Maassa maan tavalla, eikö?

Tämä ajatus sopii erittäin huonosti maailmanlaajuiseen tietoverkkoon. Internet-yritykset eivät räätälöi palveluitaan alusta loppuun jokaisen maan käytäntöjen mukaan. Ne kyllä piilottavat sisältöjä maiden vaatimuksista, mutta yleensä kyseessä on yksittäiset julkaisut tai ohjelmat.

Sen sijaan yhtiöt pyrkivät luomaan käytäntöjä, jotka sopivat mahdollisimman moneen maahan ja tilanteeseen. Tähän mennessä nämä käytännöt ovat pohjautuneet amerikkalaisiin arvoihin. Esimerkiksi, kun Facebook sallii valehtelemisen poliittisissa mainoksissa, se vie amerikkalaista tulkintaa sananvapaudesta maailmalle. Tai kun Facebook sensuroi ikonisen kuvan Vietnamin sodasta, niin kutsutun napalmitytön, norjalaislehden julkaisusta, se suhtautuu alastomuuteen amerikkalaisella tavalla.

Vaikka nämä tulkinnat tuntuvat meistä pohjoismaalaisista vierailta, ne ovat pääpiirteiltään sovussa omien arvojemme kanssa. Kiinalaisen sananvapaus- tai ihmisoikeuskäsitteen omaksuminen on huomattavasti vaikeampaa.

Kiinan painoarvon kasvaessa tämä ongelma voi tulla eteen myös Suomessa. Kiinalaiset yhtiöt omistavat yhä enemmän osuuksia ulkomaisista yhtiöistä. Teknojätti Tencent omistaa esimerkiksi suomalaisen Supercell-pelitalon. Onko varmaa, että tulevaisuudessa Supercellin peleissä voi pelata nimimerkillä Free Tibet?

Uutisia kielletyistä aiheista tipahtelee viikoittain

Tällä hetkellä kiinalaisen sananvapauskäsitteen leviäminen maailmalle näyttää todennäköisemmältä kuin Clintonin ennusteet liberaalista Kiinasta. Facebookin omistama Instagram ilmoitti juuri tällä viikolla maksavansa tiettyjen sisällöntuottajien tuotantokulut IGTV-videopalvelussaan – kunhan nämä eivät käsittele videoissaan politiikkaa (siirryt toiseen palveluun).

Sananvapautta henkeen ja vereen viime kuukaudet puolustanut Mark Zuckerberg on useaan otteeseen varoittanut yleisöjään kiinalaisten kasvavasta vallasta internetissä. Facebook-pomon viesti on se, että älkää pilkkoko yritystäni, koska Kiinasta tuleva vaihtoehto on paljon huonompi. Instagram-päätöksen jälkeen tämä selitys ei ole enää niin vakuuttava.

Toki kiinalainen vaihtoehto on huonompi. Yhdysvaltalaisen Freedom House -järjestön tuoreessa verkon vapautta käsittelevässä raportissa (siirryt toiseen palveluun) Kiina oli neljättä vuotta peräkkäin valtio, joka valvoo eniten kansalaistensa internetin käyttöä.

Hong Kong mielenosoitukset, mielenosoittajilla sateenvarjoja.
Kiina on tiukentanut otettaan internetistä Hongkongin mielenosoitusten aikana. Viranomaiset ovat sulkeneet suositusta WeChat-palvelusta tuhansia tilejä "haitallisen" sisällön jakamisen vuoksi.Miguel Candela / EPA

Eikä Kiinan johto ole antanut merkkiäkään siitä, että suunta olisi muuttumassa. Sen sijaan Kiina on useaan otteeseen ilmoittanut tavoittelevansa taloudellisen mahdin lisäksi niin poliittista kuin sotilaallista suurvalta-asemaa.

Kiinan viesti on, että nykyinen maailmanjärjestys kansainvälisine järjestöineen ja rahoitusmekanismeineen on länsimaiden luomus. Kiina ei halua alistua nykyiseen malliin, jonka se katsoo hyödyttävän etenkin Yhdysvaltoja.

Länsimainen demokratia on vaarassa – mutta sisältäpäin

Miten tässä näin kävi? Miksi Clintonin ennusteet eivät toteutuneet?

Syy tähän löytyy talouskasvusta, sanoo ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio. Kiinan poliittista ja yhteiskunnallista kehitystä pitkään seuranneen Kallion mukaan Kiinan yhteiskunta ja talous modernisoituivat paljon nopeammin kuin kukaan osasi odottaa.

– Kiinan talouskasvu lähti vauhtiin sen jälkeen, kun demokratialiike oli kovalla kädellä tukahdutettu vuonna 1989. Silloin monen demokratiasta haaveilleiden kiinalaisten illuusiot katosivat ja he keskittyivät rahan tekoon, Kallio toteaa.

2010-luvulla kiinalaiset ovat seuranneet, kuinka länsimaiset demokratiat ovat ajautuneet yksi toisensa jälkeen kriiseihin.

– Kiinalaiset ovat todenneet, että heillä kommunistinen puolue on pystynyt ylläpitämään vakaat olot, joiden myötä talous on kasvanut. Sen sijaan demokratioissa ympäri maailmaa on jatkuvasti mellakoita, talous horjuu, hallitukset kaatuvat, eikä politiikassa saada mitään aikaan. Tästä näkökulmasta puolueen on ollut helppo saada kansalaiset uskomaan länsimaita koskevaan kritiikkiinsä, Kallio sanoo.

Pelkästään länsimaisten demokratioiden kompuroinnin piikkiin kiinalaisten näkemyksiä ei voi laittaa. Osansa on tehnyt maan tehokas propagandakoneisto (siirryt toiseen palveluun). Ja on hyvä muistaa, että sadat miljoonat kiinalaiset ovat nousseet köyhyydestä. Monen kiinalaisen mahdollisuudet vaikuttaa oman elinympäristönsä kehittämiseen ovat myös parantuneet, mikä osaltaan hillitsee suurimpia demokratiahaaveita, Kallio toteaa.

Onko länsimainen liberaali demokratia uhattuna?

– On, mutta uhka ei tule Kiinasta, sanoo Kallio.

Tutkijan mukaan suurin uhka länsimaiselle arvomaailmalle ovat populistiliikkeet, joiden sanomat ovat hyvin samankaltaisia kuin Kiinan tai Venäjän johdon viestit. ”Perinteisiin arvoihin” vetoavat liikkeet vaativat tiukempaa moraalia ja ulkopuolelta leviävien ajatusten tiukempaa kontrolloimista.

Vaikka Kiinan vaikutusyritykset länsimaissa ovat kevyitä, sen ajatukset saavat täällä kaikupohjaa.

– Kehitys yhdessä paikassa vahvistaa samansuuntaista kehitystä toisessa paikassa, vaikka niillä ei suoraa yhteyttä olisikaan, Kallio toteaa.

Lue myös:

Kiina rakentaa verkkoa maailmalle – Googlen ex-toimitusjohtaja ennustaa, että Kiinan vaikutusvallan kasvu jakaa internetin kahtia

Roope Mokan kolumni: Kiina ja Yhdysvallat taistelevat nyt siitä, kumpi kehittää tehokkaampia tekoälyjä – Euroopan kohtalo on jäädä jättien datafarmiksi