Saamelaisten totuus- ja sovintokomission perustaminen etenee – sisäministeri Ohisalo: “Suomen on kannettava historiallinen vastuunsa”

Nimeämisporosessi voidaan aloittaa, mikäli saamelaiset hyväksyvät neuvotellun mandaatin.

totuuskomissiot
Nilla Tapiola, Tiina Sanila-Aikio, Antti Rinne, Heikki Paltto, Tuomas-Aslak Juuso ja Pentti Pieski
Saamelaiskäräjien hallitus ja Antti Rinne tapasivat toukokuussa. Rinne oli vielä tuolloin eduskunnan puhemies. Pentti Pieski / Priváhtta

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission perustaminen etenee, kertoo Valtionneuvosto.

Eilen keskiviikkona hallituksen iltakoulussa käsiteltiin saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle valmisteltu mandaatti ja katsottiin, että asiassa voidaan edetä nimeämisprosessiin.

Tarkoituksena on asettaa viisijäseninen komissio, joka olisi toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Suomessa toteutettavan saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn tavoitteena on käydä läpi historian tapahtumat ja oppia niistä.

Komission mandaattia on valmisteltu vuoden 2019 aikana yhteistyössä saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa, joiden toimielinten on tarkoitus käsitellä mandaatti osaltaan. Nimeämisprosessi on tarkoitus käynnistää näiden käsittelyiden jälkeen.

Ensimmäinen virallinen edistysaskel komission aloittamiseksi

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio näkee valtionneuvoston päätöksen merkittävänä askeleena komission toteutumisesta.

Takana on pitkä neuvotteluprosessi, toteaa Sanila-Aikio.

– Olemme aloittaneet työn jo melkein neljä vuotta sitten, kun komission perustaminen merkattiin saamelaiskäräjien toimintasuunnitelmaan. Meillä on ollut useita kuulemisia ja erilaisia tapaamisia ja nyt tämä on ensimmäinen virallinen askel eteenpäin.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina-Sanila Aikio. Vesa Toppari / Yle

Nyt on saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen aika käsitellä saamelaisten totuus- ja sovintokomission mandaattia, eli sitä millaisin ehdoin ja toimeksiannoin komissiotyötä lähdetään edistämään.

Saamelaiskäräjät käsittelee totuus- ja sovintokomission mandaattia vielä tämän vaalikauden viimeisessä kokouksessaan joulukuussa.

Myös kolttien kyläkokouksen käsittelee aihetta joulukuun aikana, kertoo kolttasaamelaisten luottamusmies Veikko Feodoroff.

– Tämä on tärkeä asia. Sen eteen on kovasti tehty töitä, että komissio etenisi Suomessa, sanoo Feodoroff.

Veikko Feodoroff
Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff kertoo kolttien kyläkokouksen käsittelevän komission aloittamista samassa aikataulussa kuin Saamelaiskäräjät. Vesa Toppari / Yle

Hallituksen eilisen iltakoulun jälkeen sisäministeri Maria Ohisalo kertoi Facebookissa olevansa tyytyväinen siihen, että totuus- ja sovintokomission prosessi on ottanut askeleen eteenpäin.

Ohisalon mukaan Suomen on kannettava historiallinen vastuunsa saamelaisten tilanteen suhteen.

– Saamelaisten asema Suomessa on ollut monella tapaa heikko. Suomen valtio ei ole esimerkiksi kunnioittanut saamelaisten maaoikeuksia ja aina 1970-luvulle asti saamelaisia pakkosuomalaistettiin asuntolakouluissa. Suomi on saanut kansainvälisiä moitteita saamelaisten kohtelusta vielä viime vuosinakin, sanoo Ohisalo.

Maria Ohisalo katsoo kameraan
Laura Kotila/valtioneuvoston kanslia

Totuus- ja sovintokomissiotyön tarkoituksena on selvittää valtion vastuu historiallisiin vääryyksiin ja niiden käsittelyn kautta rakentaa tietä kohti sovintoa. Tässä saamelaiskäräjät ovat tehneet tärkeää työtä, kertoo Ohisalo.

– Saamelaiskäräjät ja moni saamelainen aktivisti on joutunut tekemään hartiavoimin töitä, jotta totuus- ja sovintokomissio on edennyt todellisuudeksi. Heidän tekemänsä työ on ollut korvaamatonta.

“Voi mennä parikin vuotta, että meillä on komission loppuraportti kädessä”

Totuus- ja sovintokomission työhön liittyen on Suomessa jo järjestetty kuulemistilaisuuksia. Valtioneuvoston kanslia järjesti kesällä 2018 yhteensä 29 saamelaisten totuus- ja sovintoprosessiin kuuluvaa kuulemistilaisuutta eri puolilla saamelaisaluetta ja Suomen kaupunkeja.

Kuulemisiin osallistui joko tilaisuuksien tai sähköpostin välityksellä kaikkiaan 300 ihmistä, joka on noin 2,5 prosenttia Suomen saamelaisväestöstä.

Mikäli saamelaiskäräjät ja kolttien kyläkokous hyväksyvät mandaattiehdotuksen, aletaan totuus- ja sovintokomissiolle hakemaan riippumatonta jäsenistöä.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan arvion mukaan komission työssä voi kestää vielä useita vuosia.

– Koskaan ei tiedä, miten kauan kuulemiset tulevat viemään aikaa. Komission tulee kerätä kaikki tarpeellinen tieto ja kuulla saamelaisten kokemuksia. Täytyy myös tutkia valtion ja viranomaisten toimia saamelaisasioissa. Voi kulua vähintään pari vuotta, ennen kuin saamme komission loppuraportin käsiimme, pohtii Tiina Sanila-Aikio.

Totuus- ja sovintokomissio voi työssään tulla käsittelemään arkaluonteisia aiheita ja saamelaisten kipeää historiaa. Siksi saamelaiskäräjien komission toiminnan aloittamisen yhtenä ehtona on ollut psykososiaalisen tuen järjestäminen.

– Meillä ei ole saamenkielistä ja kulttuurisensitiivisiä mielenterveyspalveluita Suomessa. Asiantuntijat, joita olemme kuulleet ovat vahvasti painottaneet, että prosessin eettisyyden varmistamiseksi psykososiaalinen tuki tulee olla turvattu, sanoo Sanila-Aikio.

Korjaus kello 13:04: Kuvatekstiä muokattu. Kerroimme kuvatekstissä virheellisesti, että A_ntti Rinne olisi ollut pääministeri toukokuussa 2019. Hän oli silloin eduskunnan puhemies._