Iso osa oireensa googlanneista päätyy diagnosoimaan itselleen todellista pahemman sairauden

Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta etsii syitä oireisiinsa ensisijaisesti netistä.

taudit
Nainen läppärin äärellä.
Oireiden oma-aloitteinen selvittäminen saa suurimman osan vain entistä huolestuneemmaksi omasta terveydestään. Kuvituskuva.AOP

Epämääräisten oireiden ilmaantuessa yhä useampi kääntyy "tohtori Googlen" puoleen. Muun muassa New York Postin (siirryt toiseen palveluun) uutisoiman yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan 65 prosenttia amerikkalaisista etsii syitä oireisiinsa ensin netistä.

Tilanne on Suomessa hyvin samankaltainen, arvelee Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila. Halila kertoo, että vastaanotoille tullaan jopa netistä tulostettujen papereiden kanssa.

– Se ei ehkä tule heti ensikontaktissa esiin, mutta jossain vaiheessa käy ilmi, että potilas on käynyt katsomassa Googlesta oireitaan. Sitä ehkä vähän arastellaan tuoda esiin, mutta kyllä se erittäin yleistä on.

Iäkkäämmät potilaat googlailevat Halilan mukaan vähemmän kuin nuoremmat.

Potilaiden vakuuttelu vie lääkäreiden työaikaa

Amerikkalaistutkimuksessa 43 prosenttia oireensa googlanneista päätyi diagnosoimaan itselleen todellista pahemman sairauden. Samankaltaisiin vääriin tulkintoihin Halilakin on törmännyt.

– Useinhan taustalla on esimerkiksi syövän pelko. Potilas on kovin varma, että hänellä on syöpä, ja siinä on aika työ vakuuttaa, että siitä ei ole nyt kysymys.

Brittiläisessä tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) havaittiin pari vuotta sitten, että lähes puolet brittien tekemistä erilaisiin oireisiin liittyvistä nettihauista päätyy siihen, että ihmiset diagnosoivat itsellään syövän.

Halila arvelee, että googlailun yleistymisen vuoksi lääkäreiltä menee aiempaa enemmän työaikaa potilaan vakuutteluun, että kyseessä ei ole juuri se netistä löytynyt tauti.

– Lääkärin tehtävä on hälventää niitä pelkoja. Totta kai tarpeelliset tutkimukset pitää tehdä, mutta ei ehkä ihan siinä mittakaavassa mitä potilas itse ajattelee.

Oireiden googlailu saattaa aiheuttaa turhaa huolta ja ahdistustakin. Tutkimukseen osallistuneista kahdestatuhannesta amerikkalaisesta 74 prosenttia oli tullut googlailun seurauksena entistä huolestuneemmaksi omasta terveydestään.

– Lääketieteessä on vanha sanonsa: tavalliset taudit on yleisiä. Harvinainen, vakava sairaus ei ole se, mitä ensimmäisenä kannattaa lähteä pelkäämään, Halila vakuuttaa.

Varmuus lääkärille pääsystä vähentäisi googlailun tarvetta

Halila kehottaa erityisesti helposti ahdistuvia ihmisiä välttämään oireidensa googlailua. Ainakin netissä oleviin tietolähteisiin tulisi suhtautua kriittisesti.

– Kansalaisille voi suositella esimerkiksi Duodecimin terveyskirjastoa (siirryt toiseen palveluun), mutta Suomi24-sivusto ei ehkä ole oikea paikka käydä keskustelua omista oireistaan.

Halila näkee oireiden oma-aloitteisessa selvittämisessä paljon hyviäkin puolia. Hänen mielestään on hyvä, että ihmiset ovat kiinnostuneita omasta terveydestään. Toisaalta potilasta voi olla myös helpompi hoitaa, jos hänellä on jo valmiiksi tietoa sairaudestaan.

Oireiden googlailu on arkipäivää, mutta yksi keino voisi Halilan mukaan vähentää googlailun tarvetta.

– Lääkäriliiton Perusterveydenhuollon pelastaminen -linjausten yhtenä tavoitteena on, että perusterveydenhuollossa pääsisi viikon sisällä lääkärille. Silloin ei tarvitsisi niin paljon googlettaa, kun tietäisi pääsevänsä nopeasti vastaanotolle.

Lisää aiheesta:

Lukijoiden luotto lääkäreihin horjuu: "Sitä valitettavasti päätyy netin armoille"

Googlaatko oireesi? Salapoliisityöstäsi voi olla iso apu lääkärille