Tässäkö ratkaisu merten jätevuoreen: Valvontaiskuja laivoihin, maksuihin muutoksia – "Suomessakin riittää parannettavaa"

Merenkulun lainsäädäntöä ollaan kiristämässä. Ainakin nämä kolme asiaa muuttuvat alusten jätehuollossa.

jätemaksut
Ett lastfartyg kör ut över ett sund
Uudistus koskee sekä kauppalaivoja että huvialuksia.Yle/Linus Hoffman

Vaikka kansainvälinen päästöjä koskeva sääntely on kehittynyt, jätteitä lasketaan mereen yhä kiivaaseen tahtiin.

Syitä merten roskaantumiseen on monia: satamat eivät ole kaikkialla pystyneet ottamaan jätteitä vastaan, valvonta on ollut riittämätöntä, eikä jätteiden toimittaminen käsiteltäväksi maissa ole ollut varustamoille houkuttelevaa.

Merenkulun pian uudistuva lainsäädäntö koskee paitsi kauppalaivoja myös huvialuksia. Kokosimme kolme asiaa, jotka ainakin muuttuvat alusten jätehuollossa, jotta roskaantumista saataisiin suitsittua.

Maailman vesissä arvioidaan olevan jopa satoja tuhansia tonneja muovijätettä.

1. Laivojen on jätettävä jätteet satamiin

Euroopan unioni on kiristämässä merenkulun lainsäädäntöä siten, että sen merialueilla satamiin seilaavien laivojen olisi jatkossa jätettävä kaikki jätteensä satamiin käsiteltäväksi. Satamilta puolestaan edellytetään valmiutta ottaa jätteet vastaan ja lajitella ne kierrätystä varten.

Liikenne- ja viestintäministeriön yksikönpäällikön Päivi Antikaisen mukaan uudistuksella pyritään siihen, että laivoista ei päätyisi jätteitä mereen.

– Pyritään vähentämään merten roskaantumista ja esimerkiksi muovijätteiden päätymistä mereen.

Suomessa tilanne on monissa satamissa jo hyvä, mutta satamat eivät ole kaikkialla EU:n merialueella pystyneet ottamaan jätteitä vastaan. Uudistuksella pyritään parantamaan jätteiden vastaanottoa kaikissa EU:n merialueilla toimivissa satamissa.

–Itämerellä tilanne on varsin hyvä, mutta uudella lainsäädännöllä pyritään pureutumaan EU:n laajuisesti satamien jätteiden vastaanottamisen kapasiteettiin, Antikainen selventää.

Erilliskeräyksellä halutaan varmistaa, että jäte päätyy kierrätykseen tai uudelleen käyttöön.

Alusvalvontaa Suomessa hoitavan liikenne- ja viestintävirasto Traficomin erityisasiantuntija Ville-Veikko Intovuori pitää tiukentuvaa lainsäädäntöä tärkeänä, koska merten roskaantuminen on EU:n alueellakin huolestuttavaa. Traficomin tarkastamissa aluksissa havaitaan puutteita säännöllisesti.

– Vaikka Suomessa ja täällä tehtävissä tarkastuksissa tilanne on lähtökohtaisesti parempi kuin monissa muissa maissa, parannettavaa riittää, Intovuori sanoo.

2. Jätemaksuihin tulee muutoksia

Jätteiden maksujärjestelmää aiotaan uudistaa siten, että satamissa otetaan käyttöön jätemaksu, jonka suuruus ei riipu siitä, paljonko alus jättää kiinteää jätettä satamaan.

Sataman perimä jätemaksu kattaa siis kokonaan satamaan jätettävän kiinteän jätteen, mutta esimerkiksi öljyisistä jätteistä ja käymäläjätteistä voidaan jatkossakin periä EU:n alueella erillinen maksu.

Maksujärjestelmän uudistamisella pyritään saamaan jätteiden jättö satamiin varustamoille houkuttelevaksi. Suomessa ja muissa Itämeren maissa kannustavampi maksujärjestelmä on jo käytössä, mutta nyt järjestelmää ollaan laajentamassa koko EU:n merialueelle.

Liikenne- ja viestintäministeriön yksikönpäällikön Päivi Antikaisen mukaan uudistuksella pyritään siihen, että laivojen kannattaa jättää kaikki jätteensä satamaan.

– Samalla säännellään sitä, että satamilla on riittävä kapasiteetti ottaa jätettä vastaan.

Ympäristöystävällisiksi luokiteltaville aluksille eli laivoille, jotka tuottavat vain vähän jätettä, annetaan uudessa maksujärjestelmässä alennusta. Alennuksia voivat saada myös niin sanotut lähiliikenteen alukset.

Erityisasiantuntija Ville-Veikko Intovuoren mukaan Suomessa jätemaksu peritään aluksilta, vaikka ne eivät jätteitä satamaan jättäisikään. Hän sanoo, että tämä on kannustanut aluksia jättämään jätteensä satamaan käsiteltäväksi. Suomessa maksu kattaa myös käymäläjätteet ja öljyiset jätteet.

– Tällä on saatu esimerkiksi laittomia öljypäästöjä hyvin kuriin, ja tämä toimisi varmasti muuallakin.

3. Valvontaa tehostetaan pistokokeilla

Myös valvontaa lisätään.

Jatkossa tarkastetaan vähintään 15 prosenttia kaikista satamissa vuosittain käyvistä aluksista. Valvontaiskut kohdennetaan aluksiin riskikartoituksen perusteella. Suomessa tämä tarkoittaa käytännössä noin 270:tä alusta vuosittain.

Vaikka Suomi on laivojen jätehuollossa lähtökohtaisesti monia EU-maita edellä, asettaa uudistus haasteita myös tänne.

Lainsäädännön uudistaminen koskee myös huvialuksia, ja Intovuoren mukaan tämä tarkoittaisi Suomessa kokonaan uuden valvontajärjestelmän rakentamista.

– Valvonta edellyttää, että joku tekee sen. Tällä hetkellä erityisesti huvialusten valvontaan ei ole riittävästi voimavaroja.

Suomessakin edessä on pohdinta siitä, hoitaako huvialusten valvontaa esimerkiksi Traficom, poliisi vai rajavartiolaitos – vai pannaanko valvonta vaikkapa kuntien järjestettäväksi.

Uusi merenkulun lainsäädäntö tulee voimaan puolentoista vuoden kuluttua eli kesällä 2021.

Lue seuraavaksi:

Meriteollisuudessa paiskitaan nyt paljon töitä myös puhtaamman ympäristön eteen – vastuullinen toiminta on keskeinen kilpailuvaltti