Suomen paras ylioppilastulos syntyi lähes 1 000 tunnin pänttäämisellä – Lotta Yli-Hukkala-Siira kirjoitti kahdeksan laudaturia

Kempeleen lukiossa opiskeleva Lotta Yli-Hukkala-Siira kirjoitti kymmenen ainetta, koska ne kaikki kiinnostivat häntä.

ylioppilaskirjoitukset
Ylioppilas lukee kirjaa
Lotta Yli-Hukkala-Siira lukee paljon kirjoja vapaa-ajallaan.Marko Väänänen / Yle

972 tuntia ja 20 minuuttia.

Niin kauan tyrnäväläinen Lotta Yli-Hukkala-Siira luki syksyn ylioppilaskirjoituksiin. Useamman kuukauden pänttääminen tuotti tulosta: ylioppilastodistuksessa on kahdeksan laudaturia ja kaksi eximiaa.

Se on tänä syksynä paras tulos 3000 valmistuvasta ylioppilaasta.

– Tiesin, ettei mennyt huonosti, mutta en osannut ajatella, että menisi näin hyvin.

Yli-Hukkala-Siira ei suunnitellut kirjoittavansa kymmentä ainetta, mutta kun hänen piti valita kirjoitettavat aineet, päätöksen tekeminen kiinnostavien aineiden välillä oli vaikeaa.

Yli-Hukkala-Siira teki keväällä itselleen lukusuunnitelman, jota noudatti tarkasti alusta loppuun. Hän halusi aloittaa lukemisen mahdollisimman aikaisin, jotta aikaa jää kertaamiseen ja aiheisiin syventymiseen.

Rupeama oli rankka, mutta kaunokirjallisuuden lukeminen, lenkkeily, salitreeni ja ystävien kanssa vietetty aika toivat tasapainoa opiskelulle.

Samat rutiinit joka aamu ennen kirjoituksia

Kirjoitussaliin astuessa Yli-Hukkala-Siiralla oli aina varma olo.

Hän tiesi, että oli valmistautunut huolellisesti. Kirjoituksia edeltäneenä iltana hän aina kertasi asioita ja pänttäsi nippelitietoa, josta uskoi olevan hyötyä. Aamulla hän kävi aina ennen koetta suihkussa, jotta olo olisi mahdollisimman virkeä.

Jännittävin hetki salissa oli joka kerta se, kun kysymykset ilmestyivät näytölle.

– Katsoin aina ensimmäisenä otsikot, koska niistä pystyi jo päättelemään, mitä kysymys sisältää. Jokaisen reaaliaineen kohdalla näin jo useammasta kysymyksestä, että osaan vastata niihin. Siitä tuli hyvä fiilis.

Monet abiturientit miettivät tarkkaan, mitä syövät evääksi kirjoitusten aikana, jotta vireystila pysyy hyvänä koko ajan. Yli-Hukkala-Siiralla oli mukana viinirypäleitä ja leipää. Matikan kokeeseen hän otti karkkia siltä varalta, että laskemisen aikana ajatukset lyövät tyhjää.

Kahdeksan laudaturia ja kaksi eximiaa eivät vielä riitä

Vaikka Yli-Hukkala-Siiralla oli vaikeuksia rajata aineita, joita halusi kirjoittaa, historia, äidinkieli ja filosofia kiinnostivat erityisen paljon.

– On jännittävä ajatella, että jokin asia joka tapahtui kymmeniä tai satoja vuosia sitten ja se vaikuttaa vielä tänäkin päivänä. Filosofiassa saa paljon miettiä asioita, eikä ole absoluuttista oikeaa vastausta. Siinä aineessa oma ajattelu pääsee esiin.

Kokonaisuudessaan hän kirjoitti laudaturit äidinkielestä, yhteiskuntaopista, historiasta, pitkästä saksasta, keskipitkästä ruotsista, filosofiasta, uskonnosta ja lyhyestä matikasta. Pitkästä englannista ja lyhyestä venäjästä arvosanaksi tuli eximia.

ylioppilas seieoo kirjahyllyn luona
Yli-Hukkala-Siira aloitti kirjoituksiin lukemisen pikkuhiljaa ja kiristi tahtia, mitä lähemmäksi kirjoitukset kävivät. Marko Väänänen / Yle

Seuraava tavoite on asetettu jo ensi vuodelle.

Silloin ovat oikeustieteellisen pääsykokeet. Lotta Yli-Hukkala-Siira aikoo valmistautua niihinkin hyvin ja hyödyntää samoja opiskelumetodeja kuin ylioppilaskirjoituksissa.

Vaikka Yli-Hukkala-Siira on tyytyväinen ylioppilastodistukseensa, yksi aine jäi kaihertamaan mieltä.

– Opiskelen vielä pitkää matikkaa ja kirjoitan sen ensi kesänä. Aineesta on hyötyä, kun hakee jatko-opiskelemaan. Teen sitä vähän myös omaksi iloksi, sillä tykkään matikasta.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

Lue seuraavaksi:

Onnea uusille ylioppilaille! Ylen ylioppilaskoneesta näet syksyllä valmistuneiden nimet

Miksi yo-kokeiden pisterajat vaihtelevat koekerrasta toiseen?