Pienet eteläpohjalaiskunnat nettoavat miljoonia myymällä sote-palvelunsa: "Ei voida enää puhua julkisesta palvelutuotannosta"

Etelä-Pohjanmaalla neljä kuntaa ulkoisti terveyspalvelunsa yhteisyritykselle Pihlajalinnan kanssa ja nyt kunnat ovat minimoimassa omistusosuuttaan.

sosiaali- ja terveyspalvelut
Kuusiolinnan kyltti Alavuden terveyskeskuksen edustalla.
Kuusiolinnan kyltti Alavuden terveyskeskuksen edustalla. Elina Niemistö / Yle

Samaan aikaan, kun eduskunta on kiristämässä kuntien ulkoistamismahdollisuuksia, Etelä-Pohjanmaan Kuusiokunnissa edetään yhä pidemmälle.

Valtuustot päättävät maanantaina terveyspalveluja tuottavan Kuusiolinnan osakkeiden myynnistä. Kuusiolinna Terveys Oy on kuntien ja Pihlajalinnan yhteisyritys, joka on tuottanut laajasti terveyspalveluja kunnille neljän vuoden ajan.

Kunnat omistavat yrityksen liki puoliksi Pihlajalinnan kanssa, mutta osakekaupan jälkeen kuntien omistusosuus putoaisi kolmeen prosenttiin.

Kaupassa on kyse ainakin rahasta. Kauppahinnaksi on laskettu 19,3 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa jokaiselle neljälle kunnalle useita miljoonia. Ja se, jos mikä, houkuttaa heikon kuntatalouden aikana.

– Tällä kaupalla pystytään varmistamaan tämän vuoden tuloksen paraneminen ja lisäksi se antaa paljon puskureita seuraaville vuosille, toteaa alavutelainen valtuutettu ja Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila (kesk.).

Esimerkiksi Ähtäri päätti juuri aloittaa yt-neuvottelut, joten raha tulee tarpeeseen. Alavus tienaisi kaupalla yli 9 miljoonaa, Ähtäri yli 5, Kuortane 3 ja Soinikin liki 2 miljoonaa euroa.

Ulkoistamisia rajoitetaan entistä tiukemmin

Kuusiolinnan perustamisvaiheessa haluttiin korostaa sitä, että kyse ei ole yksityisestä yrityksestä, vaan yhteisyrityksestä. Nyt siitä on kuitenkin tulossa yksityinen.

– Jos kuntien omistus on kolme prosenttia, se tulkitaan selkeästi yksityiseksi. Ei voida enää puhua julkisesta palvelutuotannosta, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila.

Runsaat parikymmentä kuntaa on ulkoistanut terveyspalvelunsa koko maassa. Moni kunta ulkoisti kiireellä, palvelut turvatakseen, ennen kuin sitä ehdittiin rajoittaa. Muun muassa Kuusiokunnat ja Jämsä tekivät päätöksensä juuri ennen rajoittamislakia.

Eduskunta käsittelee parhaillaan lain kiristämistä. Kunnat voivat pian ulkoistaa enää 15% sote-kustannuksistaan. Lakia halutaan kiristää, koska palvelujen halutaan ensisijaisesti olevan julkisia ja ulkoistamisten ei haluta häiritsevän maakunnallisten sote-organisaatioiden perustamista.

– On myös huomattu, että ulkoistamisten seurauksena palvelut pirstoutuvat helposti, selittää Varhila.

Kolmen prosentin omistus, samat sopimukset

Osakekaupasta päätettiin Kuusiokunnissa jo toissakesänä, mutta kauppa tyrehtyi sote-uudistuksen kaatumiseen. Nyt kauppa on toteutumassa, sillä vastustusta tuntuu olevan vähän – jos ollenkaan. Kauppakirjat saatetaan allekirjoittaa jo ensi viikolla.

Vaikka kunnille jää vain kolmen prosentin omistus, osakassopimus ja palvelusopimus säilyvät ennallaan ja kunnilla on edelleen yksi hallituspaikka kullakin. Vaikutusmahdollisuudet säilyvät siis ennallaan.

Ja tietenkin neljän kunnan kuntayhtymällä säilyy myös lakisääteinen, tärkeä valvontatehtävä.

– Kuntien näkökulmasta ei ole itseisarvo omistaa osakkeita, toteaa Ähtärin hallintojohtaja Seppo Karjala.

Se, että kunta luopuu osakkeista, ei muuta riskejä. Ne ovat samat kuin ennenkin.

– Ihan sama onko se kolme prosenttia vai enemmän, kun se on joka tapauksessa yksityinen, kiteyttää alavutelainen valtuutettu Eila Koskinen (sd.), joka alun perin vastusti yhteisyrityksenkin perustamista.

Tyytyväisyys palveluihin voidaan ilmaista hymynaamalla esimerkiksi terveyskeskuksen aulassa.
Tyytyväisyys palveluihin voidaan ilmaista hymynaamalla esimerkiksi terveyskeskuksen aulassa. Elina Niemistö / Yle

Uusi kumppani ei vaikuta

Kuntien myyntihaluja ei heikennä edes viime viikkoinen uutinen, jonka mukaan Mehiläinen olisi ostamassa Pihlajalinnan – eli kuntien kumppani olisi kokonaan vaihtumassa.

Sopimukset tulevat sitomaan uuttakin omistajaa.

– Ei uusikaan omistaja voi tehdä muutoksia rikkomatta sopimuksia, muistuttaa Alavuden valtuuston varapuheenjohtaja Yrjö Paukkunen (ps.).

Päinvastoin entistä isompi kumppani herättää jopa myönteisiä toiveita.

– Mehiläinen voisi jopa kehittää Ähtärin sairaalaa ja sillä voi olla positiivisia vaikutuksia, sanoo Paukkunen.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen muistuttaa kuitenkin myös riskeistä.

– Aina kun kilpailutilanne muuttuu, on mahdollisuus hintojen kohoamiseen.

Entäs se maakunta-sote?

Kuntaliitossa, jos missä, tiedetään kuntien taloudellinen tilanne. Se on monessa kunnassa juuri nyt katastrofin partaalla. Myllärinen sanoo ymmärtävänsä Kuusiokuntien kauppahaluja.

– Se, että jostain tarjoutuu myyntituloja, houkuttaa – ja se on täysin ymmärrettävää, sanoo Myllärinen.

Hän kuitenkin muistuttaa, että ulkoistamiset ylipäätään voivat olla ongelmallisia, kun rakennetaan uutta maakunnallista sotea. Myllärinen peräänkuuluttaa laajempaa näkökulmaa, koko maakunnan tulevaisuuden näkemistä.

Se, että jostain tarjoutuu myyntituloja, houkuttaa – ja se on täysin ymmärrettävää

Tarja Myllärinen, Kuntaliitto

Maakunnallisen sote-ratkaisun on pelätty keskittävän palvelut maakuntakeskukseen. Toisin sanoen maakunnan reunoilla ei ole luottoa sille, että palvelut säilyisivät lähellä sote-uudistuksen jälkeen. Nyt siis palveluja yritetään turvata silläkin riskillä, että maakunnallinen sote-yhteistyö kärsii.

Alavutelainen Lasse Anttila on ollut mukana maakunnallisen sote-kuntayhtymän valmistelussa ja sanoo, että Kuusiokuntien täytyy olla mukana myös siinä.

– Kymmenen vuoden kuluttua vallassa olevien päättäjien voi olla vaikea päästä mukaan, ellei olla siinä koko ajan. Pyrin vaikuttamaan siihen, että oltaisiin täysin mukana.

Marja-Liisa Valkealahti terveyskeskuksen odotusaulassa Alavudella.
Marja-Liisa Valkealahti terveyskeskuksen odotusaulassa Alavudella. Tarmo Niemi / Yle

Tärkeintä on palvelut kuntalaisille

Neljän vuoden yhteistyö Pihlajalinnan kanssa on mennyt hyvin, mutta ei ole ollut silkkaa ruusuilla tanssia. Epäkohtiakin on tullut vastaan ja niihin on valvova organisaatio eli Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä puuttunut.

Muun muassa Kuortane on maksanut 100 000 euroa ylimääräistä, jotta saisi tietyn määrän lääkäreitä omaan terveyskeskukseensa. Se ei ole toteutunut, eikä kunta ole saanut vastinetta rahoilleen.

– Siellä on miljoonaluokan erimielisyyksiä, mutta tässä ne nyt hyvitetään kauppahinnassa, kertoo Paukkunen.

Kuusiolinnan sadoille työntekijöille on periaatteessa sama, kuka palkan maksaa. Kunhan maksaa. Kuntalaisille tärkeintä on, että palvelut toimivat.

– Lääkäriin ei aivan heti pääse, kun olisi tarve. Mutta se on sama muillakin paikkakunnilla, toteaa Alavuden terveyskeskuksessa odottava Marja-Liisa Valkealahti.

Valkealahti on myös tietoinen muutoksista, jotka omia terveyspalveluja saattavat odottaa.

– No se huoli siinä on, että kaikki kallistuu. Toivottavasti se ei näihin maksuihin vaikuta ja pääsisi mahdollisimman pian hoitoon, ja kaikki pelaisi, sanoo Valkealahti.