Suomen pohjoisimmalla rajalla Pulmankijärvellä elää harvinaislaatuisia kasveja ja eläimiä – Lappiin on tulossa 17 uutta luonnonsuojelualuetta

Pulmankijärven asukkaat toivovat parempaa yhteistyötä viranomaisilta

luonnonsuojelualueet
juuri jäätynyt järvi ilmasta kuvattu
Vesa Toppari / Yle

Suomen pohjoisimmalla rajalla sijaitseva Pulmankijärvi on luonnonympäristönä erityislaatuinen oman historiansa vuoksi. Järvi on muinoin ollut osa Jäämeren pohjaa ja järven alueella on kasveja ja eläimiä, joita muualla Suomessa ei tapaa.

Tämä on yksi syy, miksi Suomen valtio valmistelee Pulmankijärvelle luonnonsuojelualuetta. Luonnonsuojelualue tulisi olemaan 995 hehtaaria ja ulottuisi Pulmankijärven eteläpäähän.

Suunnitelmien mukaan suojelualueen rajat piirtyisivät aivan asuinrakennusten läheisyyteen.

Pohjoisimpaan Suomeen, Saamenmaalle suunnitellaan tällä hetkellä jopa 17 luonnonsuojelualuetta. Jos kaikki sujuu kuten viranomaiset toivovat, ehdotus saamelaisalueen luonnonsuojelualueista on valmis jo ensi vuonna.

Lumoava ja rakas Pulmankijärvi, mutta kenen etu on suojella sitä?

Pulmankijärvellä vakinaisesti asuvat pohtivat, mitä hyötyä suojelemisessa on ja kiinnostaako valtion edustajilla kuunnella paikallisia.

Taisto Länsman ei näe Pulmankijärven suojelemisessa hyötyä, mutta toisaalta se ei myöskään häiritsisi.

– En usko sen häiritsevän. Marjojahan saa kerätä suojelluilla alueilla. Kulkea ja kävellä saa. Ei meidän tarvitse sieltä puitakaan ottaa. Ja minähän voin metsästää siellä, missä ei ole suojelualuetta. Riekkoja löytyy sieltäkin, niillähän on siivet, joilla lentää, pohdiskelee Länsman.

mies seisoo lumella
Vesa Toppari / Yle

Länsman on koko elämänsä asunut Pulmankijärvellä. Hän pohtii, miksi aluetta nyt halutaan suojella.

– Ihmettelen mitä täällä suojellaan ja keneltä. Ei täällä turisteja juurikaan kulje. Onko suojelu kaivoksia varten vai miksi? Sitä en tiedä.

Lain koura yltää pohjoiseen – marjastaa ja metsästää saa, uusia teitä sen sijaan alueelle ei noin vain rakenneta

Luonnonsuojelualueita valmistelevat Suomessa ympäristöministeriö ja Metsähallitus.

Erikoissuunnittelija Esa Härkönen Metsähallituksesta kertoo, että lainsäädännöllä suojellaan alueita, jotka ovat tähän mennessä olleet erilaisissa suojeluohjelmissa mukana. Pulmankijärven ympäristöstä osa kuuluukin jo harjujen-, rantojen- lehtojensuojeluohjelmaan.

Tavallisesti uusien luonnonsuojelualueiden perustamisessa nousee ihmisillä huolta siitä, huononevatko heidän oikeutensa luonnon käyttöön ja kulkemiseen. Tämä tuli esiin myös yleisötilaisuuksissa syyskuuussa.

– Yleisin huoli on ollut, että vaikuttaako paikallisten ihmisten luonnonkäytön oikeuksiin. Lopputulos on yleensä se, että ei siellä varsinaisesti mikään muutu. Alueet tulevat vaan lainsäädännön piiriin, kertoo Esa Härkönen.

Esa Härkönen työhuoneessaan
Kirsti Länsman / Yle

Luonnonsuojelulaki määrittelee, mitä suojelualueella saa tehdä ja mitä ei. Esimerkiksi ojia ei saa kaivaa eikä uusia teitä rakentaa.

Luonnonsuojelualueella saa toteuttaa jokamiehenoikeutta: poimia marjoja, kävellä ja sienestää. Myös normaalit metsästyskäytänteet mahdollistavat metsästyksen. Maastoliikenteestä päättää maanomistajat ja siihen tulee olla lupa maanomistajalta myös luonnonsuojelualueella.

Myös poromiehet saavat harjoittaa poronhoitotöissään harjoittaa maastoliikennettä.

Viranomaisten vuorovaikutuksessa parantamisen varaa

Kirjailija Inger-Mari Aikio on kasvanut Pulmankijärvellä. Hänellä on jo lapsuudestaan vahva side alueen maihin ja vesistöihin.

– Me rakastamme tätä aluetta, joten on luonnollista meille, että suojelemme myös sitä. Pulmankijärvi on kaunista seutua. Täällä on parantavaa energiaa, kuvailee Aikio.

Ima Aikio
Vesa Toppari / Yle

Pulmankijärven asukkaat Taisto Länsman ja Inger-Mari Aikio eivät ole tyytyväisiä siihen, miten viranomaiset ovat suunnitelleet asiaa.

– Tiedotusta ei ole ollut tarpeeksi. Kuulin suojelualueen perustamisesta vasta henkilöltä, joka oli netistä lukenut asiasta. Menin itsekin tarkistamaan ja näin kartasta, kuinka olivat rajanneet sinne tänne alueita, kertoo Taisto Länsman.

– Ensimmäiseksi heidän pitäisi tulla tänne meidän luokse ja kysyä meiltä, sillä eiväthän he muuten tiedä. Jos vähänkään meitä kuunnellaan, niin toivottavasti ymmärtävät, että kyllä meidänkin täytyy täällä elellä, sanoo Aikio.

laaja kuva jossa koko järvi
Vesa Toppari / Yle

Taisto Länsman ja Inger-Mari AIkio ovat molemmat tietoisia lajeista, joiden vuoksi Pulmankijärven alue on biologisesti kiinnostava.

Alueella kasvaa pensaskanervaa (Myricaria germanica), Pulmankijärvessä on kampeloita (Platichthys flesus) ja niityillä lentää ruijannokiperhosia (Erebia polaris). Alueen luonnonrikkauksiin kuuluvat myös harvinaiset linnut.

– Pulmankijärvessä on erityistä se, että se on lähellä merta. Pulmankijärven vaiheisiin liittyy meriyhteys. Se on jättänyt alueelle useita kasveja ja eläimiä. Esimerkkinä pensaskanerva. Eikä tarvitse vähätellä maisema-arvoja, mitä siellä on nähtävissä, kertoo erikoissuunnittelija Esa Härkönen.

Saamelaisalueen suurinta suojelualuetta suunnitellaan Kilpisjärvelle

Inarissa, Enontekiöllä ja Utsjoella on yhteensä 17 aluetta, joista ympäristöministeriö on parhaillaan tekemässä ehdotusta luonnonsuojelualueeksi.

Viranomaisten tavoitteena on tehdä uusi luonnonsuojelualueiden asetusehdotus vuoden 2020 lopulla.

Pohjoisen kuntien uusita luonnonsuojelualueista suurin tulisi olemaan Enontekiön tunturialueella Kilpisjärven ympäristössä, yhteensä noin 12 000 hehtaarin alue. Laaja on myös Muttusjärven ja Vuontisjärven luonnonsuojelualue Inarissa, noin 5 100 hehtaaria. Kaikki saamelaisalueelle suunnitellut luonnonsuojelualueet ovat nähtävillä täällä. (siirryt toiseen palveluun)

Kun ehdotukset uusiksi luonnonsuojelualueiksi ovat valmiit, laittaa ympäristöministeriö ne nähtäville internetiin ja lausuntokierrokselle.

Metsähallituksessa Inarin, Enontekiön ja Utsjoen luonnonsuojelualueiden valmistelusta vastaa erityissuunnittelija Esa Härkönen. Tarpeen mukaan hän on valmis kertomaan asiasta enemmän ihmisille.

– Minut voi kutsua kyläkokoukseen tai mihin tahansa, niin kerron mistä on kysymys, Härkönen lupaa.