Terveysteknologian vientiin ladataan kovia odotuksia – osaajapula jarruttaa yritysten kasvua

Terveysteknologian toivotaan tuovan myös säästöjä hoitomenoihin.

terveydenhoito
Hammasproteesi hymyilee prässissä, ympärillä yksittäisiä hampaita. Kulzer Nordicin osasto.
Terveysteknologian vienti on kasvanut keskimäärin kuusi prosenttia vuodessa jo pitkään. Kuvan hammasproteesi hymyili hammaslääkäripäivillä Helsingissä.Katriina Laine / Yle

Suomalaisen terveysteknologian viennin kasvuun on ladattu hurjat odotukset. Alan vienti on jo nyt suunnilleen samalla tasolla kuin Suomen sellun vienti, mutta alan etujärjestössä nähdään mahdollisuuksia jopa kymmenkertaistaa vienti.

– Kyllä se on ihan realistista. Terveysteknologian vienti on ollut kovaa pitkälti isojen yritysten ansiosta. Jos keskikokoiset ja pienet yritykset saadaan mukaan, syntyy paljon enemmän vientiä aikaiseksi, Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen sanoo.

Saara Hassinen, terveysteknologian ry.:n toimitusjohtaja seisoo Helsingin messukeskuksen aulassa ja hymyilee..
Saara Hassinen uskoo suomalaisen terveysteknologian viennin kasvavan entistä kovempaa vauhtia lähivuosina.Katriina Laine / Yle

Suurien haaveiden selkänoja löytyy lähihistoriasta. Viime vuonna terveysteknologian vienti kasvoi 3,4 prosenttia. Keskimääräinen vuosikasvu on ollut parin vuosikymmenen aikana vähän suurempi, vajaat kuusi prosenttia.

Joku käänne tähän

- Realistina en ennustaisi viennin kymmenkertaistumista, vaan puhuisin pikemmin 10 - 20 prosentin kasvusta. Terveysteknologiasta ei liene siten luvassa uutta Nokiaa ainakaan heti, Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Teemu Malmi sanoo.

Tasaista kasvua vuodesta toiseen

Terveystuotteiden vienti on kasvanut tasisesti yli kaksikymmentä vuotta. Edes vuoden 2008 finanssikriisi ei notkauttanut vientiä sanottavasti. Se näkyy selvästi alla olevassa kuviossa.

Suomen terveysteknologian tuotekauppa 1996–2018
Seppo Suvela / Yle

Terveysteknologian viennin arvo kolistelee jo metsäteollisuuden nykyisen kivijalan eli sellun viennin kantapäillä. Suomesta vietiin vuonna 2018 terveysteknologian tuotteita 2,3 miljardilla eurolla. Sellua vietiin 2,6 miljardilla.

Sellu edustaa matalan jalostusasteen tuotetta, jota valmistetaan Suomessa muutamassa jättitehtaassa. Terveysteknologian tuotteet taas ovat pitkälle jalostettuja ja niitä kehitellään vielä hyvin pienissä yrityksissä. Kumpikin kasvattaa Suomen kauppatasetta suunnilleen saman verran.

Tekoälystä isot säästöt

Terveysteknologian tuotekehityksestä puhuttaessa korvaan tarttuu ennen muita yksi sana: Tekoäly. Sen soveltamistavoista terveydenhuollon käyttöön käydään nyt kovaa kilpailua.

Mirka Tammi / projektijohtaja / hus / Helsinki 11.11.2019
Mirka Tammi sanoo kansainvälisten rahoittajien olevan hyvin kiinnostuneita suomalaisista terveysteknologian yrityksistä.Jouni immonen / Yle

– Suomessa ollaan hyvin pitkällä erilaisissa tekoälyratkaisuissa. Niihin liittyen on menossa useita lupaavia kehittämisprojekteja, projektijohtaja Mirka Tammi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kertoo.

Tammi on mukana Business Finlandin eli entisen Tekesin rahoittamassa yritysverkostossa (siirryt toiseen palveluun), joka tukee suomalaisyrityksiä murtautumaan maailmanmarkkinoille.

Kehitteillä on uutta tekniikkaa ja muita sovelluksia, joilla pyritään parantamaan perinteisiä tapoja hoitaa sairauksia. Niillä tavoitellaan myös tuntuvia säästöjä alati kasvaviin terveydenhuollon menoihin. Säästötalkoissa tarvitaan tosin paljon muitakin keinoja.

– Suomen terveydenhuollossa tehdään paljon tarpeettomia toimenpiteitä. Niitä vähentämällä saataisiin aikaan miljardiluokan säästöt, Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Teemu Malmi sanoo.

Professori Malmin mielestä kuopiolaisen lääkärin mielipidekirjoitus (siirryt toiseen palveluun) Helsingin Sanomissa on varsin realistinen kuvaus nykyisestä lääkärien pyörittämästä reseptirallista, johon pitäisi saada muutos.

– Reseptien uusimisen muuttaminen nykyistä nykyistä joustavammaksi toisi satojen henkilötyövuosien säästön, Malmi sanoo.

Suomen terveydenhuollon menot ovat reilut 20 miljardia euroa vuodessa. Miljardiluokan säästö olisi siten erittäin merkittävä asia.

Terveysteknologia ry:n toimitusjohtajan Saara Hassisen mielestä vuosia kestäneessä sote-keskustelussakin teknologian kehittymiseen liittyvä säästöpotentiaali on jäänyt turhan vähälle huomiolle.

– Digitalisaation merkitys terveydenhuollolle mainitaan kyllä soten juhlapuheissa. Toivoisin, että digitaaliset ratkaisut otettaisiin paljon nykyistä vahvemmin mukaan sote-prosessiin, Hassinen sanoo.

Rahoitus on yhä pullonkaula

Terveysteknologiayrityket käyvät parhaillaan kovaa kansainvälistä kilpailua. Yrityksissä on pulaa muun muassa koodareista, kuten monella muullakin it-alan yrityksellä. Merkittävä kasvun jarru on myös riittävän rahoituksen saaminen.

Aalto yliopiston laskentatoimen professori Teemu Malmi Otaniemen kampuksella.
Professori Teemu Malmin mukaan terveydenhuollon miljardisäästöt ovat mahdollisia, mutta ne vaativat isoja muutoksia nykyisiin toimintakäytäntöihin.Jani Saikko / Yle

– Pienten yritysten rahoitus on kyllä parantunut Suomessa, mutta kansainvälisesti olemme jäljessä. Esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa aloitteleville yrityksille löytyy rahoitusta meitä paremmin, professori Teemu Malmi Aalto-yliopistosta sanoo.

Toisaalta sijoittajat ovat aina olleet kiinnostuneita yrityksistä, joiden liikeideassa on ja toimintavoissa ovat edellytykset kasvuun ja jopa maailmanvalloitukseen.

–Suomessa käy todella paljon ulkomaisia rahoittajia tutustumassa terveysteknologian yrityksiin ja käynnissä oleviin projekteihin. He pitävät Suomea varteenotettavana kohdemaana sijoituksilleen, terveysteknologian yritysten verkoston projektijohtaja Mirka Tammi kertoo.

Terveysteknologian tuotteita viedään eniten Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan. Näiden kahden maanosan osuus koko viennistä on noin kolme neljäsosaa. Aasian maiden osuus on reilut kymmenen prosenttia.