Puhelinliittymien pitkiin määräaikaisuuksiin saatetaan pian puuttua – Elisa, Telia ja DNA erimielisiä niiden tarpeellisuudesta

DNA:lla kahden vuoden sopimus on vaihtoehto kaikissa liittymissä. Elisa taas ei tarjoa määräaikaisuuksia ollenkaan.

Matkapuhelimet ja mobiililaitteet
Kädet näppäilemässä älypuhelinta.
Määräaikaisuuksien rajoittaminen koskisi nimenomaan mobiililiittymiä.Janne Lindroos / Yle

Tilanne on tuttu. Selaat jälleen kerran operaattoreiden valikoimaa paremman liittymän toivossa.

Operaattorit A, B ja C tarjoavat kaikki houkuttelevaa hintaa, mutta erilaisilla ehdoilla ja lisäeduilla. Yhdellä ei ole määräaikaa, toisella se on 12 kuukautta ja kolmannella peräti 24 kuukautta. Mihin kannattaa sitoutua vai kannattaako mihinkään?

Valinta saattaa pian olla yhtä vaihtoehtoa helpompi, jos määräaikaisten mobiililiittymien enimmäiskestoa päätetään rajata nykyisestä 24 kuukaudesta 12 kuukauteen.

Tätä vaihtoehtoa on mietitty liikenne- ja viestintäministeriössä (LVM) osana jättihanketta (siirryt toiseen palveluun), jossa koko sähköisen viestinnän palvelulaki uudistetaan.

Määräaikaisuuksien rajoitus on ollut yksi vaihtoehto lainvalmistelussa. Ministeriön lopullinen ehdotus selviää, kun lakiluonnos lähtee lausuntokierrokselle lähiaikoina ja tulee samalla julkiseksi.

Ei merkittäviä vaikutuksia hintoihin

Määräaikaisuuksien rajoittaminen koskisi nimenomaan mobiililiittymiä, eli puhelinliittymiä ja liikuteltavaa nettiä, ei esimerkiksi kiinteitä laajakaistayhteyksiä.

LVM:n selvityksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan erilaisia määräaikaisia sopimuksia on noin viidesosa kaikista mobiililiittymistä. Yli 12 kuukauden pituisten sopimusten määrästä ei ole tarkkaa tietoa.

Lakiehdotuksen muotoa pohtiessaan ministeriö on myös selvittänyt, mitä vaikutuksia määräaikaisuuksien rajaamisella olisi markkinoihin. Tulos: ei kummoisia.

– Mobiilipalveluiden hintoihin ei selvityksen mukaan olisi suuria vaikutuksia, vaan enemmän kyse olisi siitä, että kuluttaja ei olisi niin pitkäksi aikaa lukittu yhteen sopimukseen, sanoo lakivalmistelun vetäjä, neuvotteleva virkamies Emil Asp liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Pääasiallisia perusteita määräaikaisuuden rajaamiselle olisivat selvityksen mukaan kuluttajien valinnanvapauden lisääminen ja yhtenäinen sääntely muiden Pohjoismaiden kanssa.

Toisaalta lainvalmisteluaineistossa myös todetaan, että Suomen viestipalvelumarkkinat toimivat nykyiselläänkin hyvin.

Satu Toepfer
Ryhmäpäällikkö Satu Toepfer Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.Meira Valtonen / Yle

Kuluttajavirasto kannattaa

Määräaikaisuuden rajaamista nykyisestä kannattavat esimerkiksi viestintävirasto Traficom sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV.

Enemmän valinnanvapautta ja oikeuksia kuluttajalle ja reippaammin liikkuvat markkinat nopeasti kehittyvällä toimialalla, kuuluvat KKV:n perustelut.

– 24 kuukautta on pitkä aika sitouttaa kuluttajaa näin nopeasti kehittyvällä toimialalla. Siinä ajassa voi saada jo edullisempia tai ominaisuuksiltaan parempia liittymiä, mutta sitten onkin sidoksissa tiettyyn operaattoriin, sanoo ryhmäpäällikkö Satu Toepfer KKV:sta.

Toinen syy puuttua määräaikaisuuksiin ovat KKV:n mukaan epäselvyydet myyntikäytännöissä. Toepferin mukaan yhteydenotot ovat lisääntyneet erityisesti matkapuhelinliittymien määräaikaisuuksiin liittyvissä ongelmissa.

– Kuluttajille ei ole aina ollut selvää, mihin hän on sitoutunut. Tämä ei tietenkään ole suoraan kestoon liittyvä kysymys.

Määräaika jakaa operaattorit

Kyllä, ei, mahdollisesti.

Operaattoreilla on toisistaan poikkeavia näkemyksiä määräaikaisuuksien tarpeellisuudesta.

Se ei ole ihme, sillä esimerkiksi markkinajohtaja Elisa ei tarjoa määräaikaisia sopimuksia lainkaan, kun taas DNA:n mobiililiittymistä noin puolessa on 6:n, 12:n tai 24:n kuukauden määräaikaisuus. Mitä pidempään määräaikaisuuteen sitoutuu, sitä pienemmäksi kuukausihinta muodostuu.

Telialla suurin osa liittymistä on ilman määräaikaisuutta. Pitkiä 24 kuukauden sopimuksia on vain mobiililaajakaistoissa, joista niiden osuus on muutama prosentti.

Elisa olisi valmis kieltämään määräaikaisuudet kokonaan, koska ne yrityksen mukaan hidastavat kilpailua. Liiketoimintajohtaja Antti Ihanainen sallisi korkeintaan kuuden kuukauden määräaikaisuudet.

– Ala on hyvin kilpailtu ja operaattorit tarjoavat asiakkaille jatkuvasti erilaisia kampanjoita. Hyvin usein tilanne on se, että kilpailijalta saisi paremman tarjouksen, mutta vanhasta määräaikaisuudesta ei pääse eroon, Ihanainen sanoo.

DNA: Pitkät sopimukset suosittuja

Kilpailijan leirissä asia nähdään toisin. DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtajan Pekka Väisäsen mukaan juuri halvat hinnat ja pitkien sopimusten mukana tulevat edut houkuttelevat asiakkaita pitkien määräaikaisuuksien pariin.

– Operaattoreille kalleinta on asiakasvaihtuvuus. Siksi pidempään sopimukseen sitoutuvia asiakkaita halutaan myös palkita. Pitkissä määräaikaisuuksissa asiakkaat saavat etujen lisäksi hintatakuun pitkäksi ajaksi tulevaisuuteen, Väisänen sanoo.

Väisäsen mukaan DNA:lla pisimpien 24 kuukauden sopimusten suosio on jopa kasvussa, vaikka niitä ei juuri markkinoida. Hänen mukaansa rajoitus myös näkyisi kuluttajille.

– Jos määräaikaisuuksia rajattaisiin, joutuisimme heikentämään sopimusten mukana tulevia etuja. Meillä on toimivat markkinat ja asiakastyytyväisyys erinomaisella tasolla, joten en näe, miksi nykylainsäädäntöä pitäisi lähteä muuttamaan, hän toteaa.

Kolmas suuri operaattori Telia sijoittuu näkemyksissään Elisan ja DNA:n väliin. Telian mobiiliyksikön liiketoimintapäällikkö Petri Lindqvistin mukaan pitkillä määräaikaisuuksilla on puolensa, mutta markkinat pärjäävät myös ilman niitä.

– 24 kuukauden sopimus on joissain tapauksissa ollut hyvä tapa maksaa laite helposti samalla laskulla liittymän kanssa pienemmissä kuukausierissä. Jos sopimuksen maksimiaika lyhenee 12 kuukauteen, kuukausierän suuruus asiakkaalle samalla kasvaa, Lindqvist sanoo.