Vuoden parhaassa esikoiskirjassa uppoudutaan lapsuuden muistoihin ja välillä jopa teksti haalistuu pois - "Kirjastoista tulee valituksia, että tänne on lähetetty viallisia kirjoja"

Esikoiskirjailijalle myönnettävän Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon sai tänä vuonna Jouni Teittinen runokokoelmallaan.

Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto
Jouni Teittinen
Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon tämän vuoden parhaasta esikoisteoksesta sai Jouni Teittinen 14. marraskuuta 2019 Helsingissä runokokoelmastaan Sydäntasku. Roni Rekomaa / Lehtikuva

"Kaunokirjallisuuden taika toteutuu." Näin palkintoraati luonnehtii Jouni Teittisen (s.1982), runokokoelmaa Sydäntasku (Poesia).

Palkintojuhlaan kiiruhtavaa voittajaa ylistävät sanat ilahduttavat. Voittoa oli aluksi vaikea uskoa todeksi.

– Aluksi oli valtava riemun tunne. Sitten tuli epäusko.

Voitto on melkoinen saavutus, sillä valintaraati luki reilut 70 esikoisteosta. Loppusuoralle valittiin 10 teosta (siirryt toiseen palveluun) (HS), joista Teittisen runokokoelma nousi ylitse muiden.

– Toki osaan suhteellistaa voiton. Tämä on yhden raadin näkemys, mutta totta kai se lämmittää, että se näkemys on juuri tällainen.

Sydäntasku kuvaa lapsuutta ja identiteetin muodostumista. Aluksi ollaan hiekkalaatikolla, mutta runojen myötä ihminen kasvaa. Valintaraadin mukaan Sydäntasku ilmentää, että "lapsuuden ainutkertainen ihme on sittenkin tavoitettavissa. Teos artikuloi vilpittömästi ja tosissaan,mikä tuntuu salamielisyyksien, ironian ja viittausten kyllästämänä aikanamme poikkeuksellisen raikkaalta."

Lapsuuden muistot ja tunnelmat ovat kiehtoneet Teittistä pitkään, mutta oman sysäyksensä kirjoitustyölle antoi esikoisen syntymä.

– Samalla rupesin käymään läpi myös omia lapsuusmuistojani.

Teittinen korostaa kuitenkin, ettei runoissa ole omaelämäkerrallisuutta.

Tekeillä väitöskirja kirjallisuudesta

Runokokoelman yksi keskeisistä ajatuksista on muistaminen. Mitä muistamme oikeasti, mikä on kerrottua vai onko muistojen pohjana valokuvat?

Teittinen halusi tuoda muistojen häilyvyyden konkreettisesti esiin graafisessa tekstissä. Yksi kirjan kappaleista on ikään kuin repaleista, häilyvää tekstiä, josta pystyy lukemaan lauseen sieltä toisen täältä.

Tekstimuodolla leikittely on kuitenkin aiheuttanut useita kiusallisia tilanteita, kun kirjoja luullaan painossa vioittuneiksi.

– Oli vähällä, ettei kokonainen lasti kirjoja joutunut roskikseen. Kustantaja on saanut kirjastoista useita valituksia, että tänne on nyt välitetty viallisia kirjoja.

Sydäntaskun kirjoittaminen vei viitisen vuotta. Turussa asuva Teittinen on kirjojen kanssa muutenkin paljon tekemisissä, sillä hän tekee väitöskirjaa postapokalyptisesta kirjallisuudesta. Lisäksi hän opettaa Turun yliopistossa muun muassa lyriikan ja proosan analyysikursseja.

Teittinen uskoo, että 15 000 euron arvoinen palkinto kannustaa häntä jatkamaan runojen kirjoittamisesta.

Tänä vuonna Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon raadissa olivat mukana toimittajat Suvi Ahola, Sanna Kangasniemi ja Antti Majander (pj.) sekä kirjailija, kriitikko Juhani Karila, runoilija Eino Santanen sekä tunnustuksen viime vuonna voittanut Eeva Turunen.